Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Uskon että perko esittelee toimivaa jk metsää kun vain lähdette tilakäynnille kun lumet sulaa.
Perkohan esitteli omia jk-metsiä lukijoiden kuvissa, mutta on ne poistanut.
Hän voisi palauttaa kuvat tai lähetää sinne uusia jk-kuvia keskusteltavaksi.
AJ: Ruotsin inventoinneista, joissa elotonta hiiltä oli 60 % (73 tn) ja elollista hiiltä 40 % (46 tn) keskimäärin hehtaarilla.
Tarkoittaako 73 tn/ha maaperän vain kuollutta hiilivarastoa? Sitähän ei sanota tässä, mutta annetaan ymmärtää. Onhan metsällä aina elävääkin hiilivarastoa maaperässä eikä vain maanpinnan yläpuolella.
The predominant mineral soils in Sweden have a C stock of on average 73 t per ha (in the mor-layer and the mineral soil down to 50 cm depth). Given that Sweden was de-glaciated around 10 000 years ago, the average increase in soil C was a modest 7 kg C ha-1 yr-1. At century time-scales, soil C likely increased between fires, but declined due to fires.
Maaperän hiilivarasto pysyy vakiona,
Kyllä se pysyy vakiona suhteessa 60% maanpinnan yläpuoliseen puutoon nähden, joka on 40%.
Jos runkopuuta on 100 m/ha maanpinnan yläpuolella, niin metsän elävä CO2-varasto 100 tn ja maanpinnan alapuolella on 150 tn CO2-varasto, joka koostuu elävästä biomassasta ja kuolleesta biomassasta.
Kun tämä metsä kasvaa ja sitten runkopuuta on 200 m3/ha, niin maapohjan CO2-varasto on kasvanut 300 tonniin, jossa nyt mukana lisääntynyt elävä biomassa ja ensiharvennuksessa jäänyt kuolleen karikkeen CO2-lisäys.
Esimerkki lähtee tilanteesta, jossa 400 m3 runkopuuta päätehakattiin ja silloin aukon maapohjassa oli 600 tonnin CO2-varasto, joka alkoi hajota ilmaan.
Ilvesniemi väitti tutkimuksessaan, että aukk0jen maapohjan CO2-varasto pysyi ennallaan.
Tätä pitäisi tutkailla vielä.
Jos noita Norjan vuoen 2020 lukuja kommentoisi, niin metsien puuvaranto näkyy olevan noin 1000 milj.m3 ja kasvu 25 milj.m3, josta hakkuut+ luonnollinen poistuma (hogst og mortalitet) on noin 20 milj.m3.
Eli hakkuusäästö 5 milj.m3.
Elävän puumassan (kaikki yli 1,3m vesat mukaan lukien) CO2-sidonta saadaan runkopuuhakkuusäästö kerrottuna 1,3. Ks laskelma edellinen sivu.
Siihen sitten lisätään kivennäismaan karikenielu ja vähennetään turvemaiden maapäästö.
Tämähän on periaate Metsänielua laskettaessa. Mutta siihen ei silloin lasketa kaikkea maapohjan hiiltä mukaan.
Mutta jos lasketaan metsän kaikki CO2- sidonta suhteilla 40%-päällä/60%-alla, niin maapohjan yläpuolinen 1 m3 puuta vastaa silloin 1 tn CO2-sidontaa.
40% vastaa 1:tä ja 60% vastaa 1,5:tä ja nämä summattuna on kerroin 2,5 .
Metsän maapohjan elävä hiilivarasto muodostuu puiden kantojen elävistä juurista ja pintakasvillisuuden elävistä juurista, pieneliöistä kuten änkyrimadot, sienijuurista, mikrobeista ja lisäksi kuolleesta biomassasta, joka on talousmetsissä hakkuissa maahan jäävissä kannoissa ja juurissa.
Elävää biomassaa tuosta metsän 60% hiilen osuudesta maaperässä on vain pieni osa, sillä elävien puiden kannot ja juuret ovat runkopuun mukaan laskien vai noin 22%. Esimerkiksi runkopuuta 1 m3 vastaa koko puun biomassasta (58%=runkopuu +20%=maanpäällinen karike (oksat+lehdet+neulaset) ja 22%=maanalainen karike (kannot ja juuret)) 58% eli koko yhden 1m3:n runkopuun biomassa on 1,72 m3, josta kannoissa ja juurissa on 22% eli 0,38 m3.
En ymmärtänyt.
Maaperän hiilivarasto karttuu sitä runsaammin, mitä enemmän puusto kasvaa.
Tämähän voidaan sanoa myös, ”mitä enemmän Suomen metsät kasvavat sitä enemmän maaperän hiilivarasto myös kasvaa” eli viimeisten 60 vuoden aikana myös maaperän hiilivarasto on kasvanut ja se on uutta vanhan päälle.
”Maaperän hiilivarasto karttuu sitä runsaammin, mitä enemmän puusto kasvaa. Tehokkainta hiilen sidontaa on turvata metsien hyvä kasvukyky ja uudistamalla talousmetsät ajoissa”, Ilvesniemi summaa.
Koska maaperän hiili korreloi Ilvesniemen mukaan maanpäällisen puuston biomassan hiilen määrää suhteessa 40/60, niin Suomen metsien runkopuukuutiomäärän lisäyksen 1100 milj.m3 (1960-luvulta 1500 milj.-runkopuu-m3 viime vuosille 2600 milj.m3) sitoma CO2-määrä on 2,5*1100= -2750 Mtn ja kaikki siis uutta sidontaa.
Tällä perusteella Metsämaan nielu pitäsi laskea hakkuusäästöstä kertoimella 2,5 ja vähentää vain ojitettujen turmaiden CO2-, NH4- ja N2O-maapäästöt. Viime vuoden hakkuusäästö oli 22 milj.m3 ja silloin Metsämaan hiilinielu olisi -2,5*22+10,6= -44,4 Mtn-ekv, jonka jo laskin edellä ja joka on elävän puubiomassan sidontaan -1,3*22-4,2+10,6= -22,2 Mtn-ekv vettattuna kaksinkertainen.
