Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ensimmäinen huomio jo ensimmäisestä kappaleesta. Maankäyttösektorilla se metsäkato pitää ilmoittaa. Lukella sitä ei ole ainakaan eritelty.
Maankäyttösektori kattaa viljelymaan, niittyjen, kosteikkojen, metsien, asutusalueiden hoidon ja maankäytön muutoksen, kuten metsityksen (puiden istuttaminen), metsien hävittämisen tai turvemaiden ojituksen. Pelkästään maatalous- ja metsämaat kattavat yli kolme neljäsosaa maataloudesta. EU:n alueella, mikä tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia poistaa hiilidioksidi ilmakehästä ja torjua ilmastonmuutosta.
Puuttuukohan Suomen Maankäyttösektorilta vuotuinen metsäkato, jota on laskettu Suomelle tulevan metsämaalta -3,5 Mtn/v viime vuosina 14 000 ha metsäkadosta.
Tässä linkissä Italia ainakin on sen ottanut mukaan omalle metsämaalleen ”afforestation”=metsäpinta-alan lisäys ja ”deforestation”=metsäkato.
Italialla näkyy olevan suuri metsien pinta-alan kasvusta tuleva nielu.
https://climate.ec.europa.eu/system/files/2022-03/it_2021_factsheet_en.pdf
Saksassa ja Ranskassa maanviljelijöiden mitta tuli täyteen maataloudelle asetettavista ilmastotiukennuksista. Ranskassa putinistinen Venäjän rahoittama äärioikeisto (Marie le Penn) ja Saksassa Venäjän SFB:n miehittämä fasisisti puolue lisäävät kannatusta kaikista EUn maailmaa syleilevistä hulluista tavoitteista. Hollannissa syntyi ja nousi suurimmaksi kokonaan uusi puolue vastustustamaan EUn viljelyrajoituksia maataloudelle, joita asettettiin ilmaston pelastamisen vuoksi.
Tämä EUn putinismia lisäävä ilmastopolitikka pitää lakkauttaa mahdolisimman pian, muuten poliittinen tilanne sotaa käyvässä Euroopassa ajautuu sekasortoon Putinin voitoksi.
Ilmastopeelin linkistä:
Jos toimiin nettonielun vahvistamiseksi ei ryhdytä heti, Suomelle seuraa merkittäviä kustannuksia myös kaudelta 2026–2030. EU:n 2030 nielutavoite on Suomelle sitova, matka tavoitteeseen on pitkä ja aikaa vähän. Nieluyksiköiden hinta on todennäköisesti silloin selvästi korkeampi ja saatavuus epävarma. Pelkillä metsänhoidon toimenpiteillä ei tilannetta korjata. Ilmastopaneeli on suositellut lukuisia kustannustehokkaita toimia maankäyttösektorin nettonielun kasvattamiseksi, kuten entisten turpeenottoalueiden vettäminen, suometsien jatkuvapeitteinen kasvatus, metsäkadon ehkäisy ja joutomaiden metsittäminen.
Ompa sekavaa. Tässä jo aletaan puhua koko Maankäytösektorin nettonielun nostamisesta. Onko silläkin jokin tavoite, kun tämä Suomen -14,84 tavoite onkin Metsämaan nettonielutavoite. Alla olevassa linkissä on juuri Metsämaan nettonielujen tavoitteet, koska siinä tavoite vuosi 2030.
https://www.europarl.europa.eu/resources/library/media/20221110RES52801/20221110RES52801.pdf
AJ:n linkissä sitten puhutaan tavoitevuodesta 2035, joka lienee nyt sitten koko Lulucf Maankäyttösektorin jokin tavoitteen vuosi.
Mutta minkä?
Ei kai Suomen, Ruotsin tai Saksan koko Lulucf Maankäyttösektorin nettonielu ole koskaan riitävän suuri korvaamaan muiden sektoreiden kuten esim. energiasektorin päästöjä, kun nettonielu on nyt nollan tuntumassa ja Saksankin energiasektorin päästöt ovat satoja miljoonia tonneja vuodessa.
https://climate.ec.europa.eu/system/files/2023-04/se_2022_factsheet_en.pdf
Lisäksi selviää, että näidenkin linkien ”reported” tarkoittaa Metsämaan nettonielua ja ”accounted” koko Lulucf Maankäyttösektorin nettonielua.
Ruotsin Metsämaan nettonielu 2020 on ollut noin -43 Mtn-ekv ja tavoitenielu oli -47,321 Mtn-ekv ja alijäämä on Suomen luokkaa n. -4 Mtn-ekv.
Otetaampa uudelleen.
Korvaukset joutuu maksamaan metsänielun alijäämän mukaan eikä koko Maankäyttösektorin nettonielun mukaan. Suomen metsämaanielun uusi tavoite on n. -14,8 Mtn/v vuosille 2021..25 ilman puutuotteita Luken teknisen korjauksen jälkeen. Suomen Lulucf:n Metsämaan CO2-nettonielu vuodelta 2021 (ks linkki alla) oli kasvu-poisuma= -134+119,2= -14,8 Mtn. Lisäksi tulevat kivennäismaiden karikenielu -4,2 Mtn ja orgaanisten (ojitetut suomaat) metsämaiden päästö +10,6 Mtn-ekv
Yhteensä Metsämaan nielu -14,8-4,3+10,5= -8,6 Mtn-ekv eli vuotta kohti tulisi alijäämää n. -14,8-8,6= – 6,2 Mtn-ekv/v.
Eli viisivuotiskaudelle 2021..25 tällä alijäämällä vuosittain ja CO2:n markkinahinnalla 80 e/tn ostoihin menisi rahaa huomioiden erillisjousto -10 Mtn.
Rahaa ostoihin menisi (5*6,2-10)*80= 1680 milj.e.
Ollikaisen laskelmat 7,2 miljardia perustuivat Luken (ks. ylälinkki) aiemmmasta suuremmasta Metsämaan alijäämäarviosta 80 Mtonnista markkinahinnalla 90 e/tn .
The LULUCF sector removed 15.28 MtCO2-eq on average per year from 2013 to 2020, based on accounting.
Tämä lause Italian osalta olisi tuo ”accounted” eli ”Lulucf-sektori poisti 15.28 MtCO2-eq keskimäärin per vuosi 2013…2020 laskennan mukaan” ja tarkoittaisi nettonielua.
Jos näin, niin Ruotsille tulisi ostettavaa jo lähes 20 miljardin edestä.
Ruotsi: https://climate.ec.europa.eu/system/files/2023-04/se_2022_factsheet_en.pdf
Accounting for the same period depicts net credits of, on average, -0.6 Mt CO2-eq, which corresponds to 0.7% of the EU-27 accounted sink of -83.4 Mt CO2-eq. Reported net removals show small dynamics with no trend.
Accounted net credits follow the same pattern with net debits in 201Italia: https://climate.ec.europa.eu/system/files/2023-04/it_2022_factsheet_en.pdf
The LULUCF sector removed 15.28 MtCO2-eq on average per year from 2013 to 2020, based on accounting. In 2021, approximated domestic greenhouse gas (GHG) emissions in Italy were 404.8 MtCO2-eq higher compared to 2020 but 3.2% below pre-pandemic levels.
Mitähän nuo ”reported” ja ”accounted” tarkoittavat?
Tarkoittaisiko ”acccounted” Maankäyttösektorin nettonielua? Ruotsilla sitten ollut nollan kieppeillä jo 10 vuotta.
Saksalla tuo nielutavoite on -30,84 Mtn-ekv.
Saksalle viisivuosikaudeslta 2021..2025 tulisi ostettavaa jotain 5*30*80= 13,5 miljardilla.
Listalla on suuria nettonielutavoitteita Italialla, Espanjalla, Ranskalla, Puolalla ja Ruotsilla suurin.
https://www.europarl.europa.eu/resources/library/media/20221110RES52801/20221110RES52801.pdf
Nyt löytyi vahvistus Vakkilaisen tiedolle Saksan Maankäyttösektorilta ajalta 1990…2021. Kahtena viime vuonna se on ollut päästö.
Vuonna 2020 päästö oli +4,2 Mtn-ekv ja 2021 +4,0 Mtn-ekv.
