Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ai että jäsenvaltioilta voi ostaa. Näitäkö maankäyttösektorin nettonielutavoitteiden ylittäneitä nielujäämiä? Onko yhdelläkään maalla enää nettonielutavoitteen ylityksiä, sillä nyt EUn tavoite on -310 Mtn-ekv, mutta Saksankin nettonielu Vakkilaisen mukaan romahti vuodessa -30 Mtn-ekv:stä +4 Mtn-ekv päästöksi ja Suomen sinne nollan tuntumaan. Samoin EU-maiden yhteinen nettonielu romahti +100 Mtn-ekv.
Mistähän löytäisi EU:maiden viimeiset maankäyttösektorin nettonielut?
Mitenkä laskenta menee esim Suomen osalta. Takoittaako tuo netto nielutavoite n. -14 Mtn-ekv ilman puutuotteita meneillään olevalle koko 5-vuotiskaudelle vai keskimääräistä vuotta kohti. Nyt on menty ainakin 3 vuotta nollan tuntumassa. Suomella on myös se lisäjousto -10 Mtn.
Olipa uutta tietoa vedystä, vaikka se ei ole kasvihuonekaasu, niin se pidentää esimerkiksi kasvihuonekaasu metaanin elinikää ilmassa. Vedystä jalostetut tuotteetkin olisivat liian kalliita. Tästä ei ole vielä paljon keskusteltu julkisesti ja tiedä sitten mikä on totuus.
Negatiivisella tuulisähkön hinnalla tuotettu vety ei siis olisi ratkaisu säätövoimaksi silloin kun ei tuule, mutta pumppuvoimalat olisi.
Porilainen pörssiyhtiö Enersense International allekirjoitti aiemmin tässä kuussa sopimuksen 13–18 miljoonan euron sijoituksesta vetylaitosta Harjavaltaan suunnittelevaan P2X Solutionsiin.
https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000008485280.html
AJ:lle ”Hyvin argumentoitu” piste.
Vakkilaisen linkissä on paljon uutta asiaa kuten, että EUn nettonielutavoite n. -310 Mtn on myös romahtanut ja tässä syy, joka täällä on tiedostettu jo ajat sitten.
Entäpä koko EU, onko maankäytön nielu vakaa? Uusimmat arviot näyttävät että n. 2010-2015 on vakaa nielu taittunut ja nielu onkin pienentynyt noin +100 MtCO2 vuodessa. ESABCC viimeisimmässä raportissaan toteaa että Euroopan metsät on muuttuneet vanhoiksi (ei enää kasva)
Minulle riittää luvut lajikadon arvioinissa siitä, että lahopuuta on ollut riittävästi jo ainakin viimeset 30 vuotta, vaikka metsiini sitä tulee hitaasti sertien mukaisten hakkuiden myötä, kun Punaisen kirjan 2019 mukaan lahopuuriippuvaisista lajeista 4000,,,5000 vain noin 250 on uhanalaista n. 5% eli tilanne on niin hyvä ettei sitä voi enää mitenkään parantaa lisätoimilla. Sitten nämä muut uhanalaiset 2330 kpl ovat hakkuiden ulkopuolella metsälain, sertien, suojealueiden mukaisesti Suomen luonnon hoidossa eri elinympäristöissä olevat seuraavasti: Lehdoissa, perinneympäristöissä, harjuilla, kalliolla, kivikoilla, paahderinteillä , rannoilla, soilla ja tunturipaljakoilla Suomen kaikista uhanalaisista 2667 lajista.
Luontopyyppeihin on vaikea ottaa kantaa, sillä ei täällä ole muita luontotyyppeja talousmetsissä kuin metsäisiä ojitetuja soita ja tuoreita ja kuivahkoja ja kuivia kangasmaita ja niitä riittää. Ei ne hakkuissa muutu miksikään.
Tästä luontodirektiivin luontotyypeistä ks. linkki en löydä oikein yhtään uhanalaista luontotyyppiä, kun omat ja muutkin suometsätkin ovat ojitetut.
Tietenkin Luontodirektiivin (ks. Linkki) ”puustoisia soita” on sitten Suomen soidensuojelualueilla 1,3 milj. ha ja vielä jäljellä olevilla 4 milj.ha luonnon soilla ja tässäkin lähi ympäristössä kymmeniä tuhansia hehtaareja. Mutta nehän ovat jo Suomen luonnon hellässä huomassa. Mitä järkeä niitä ruveta ruveta parantelemaan. Ehkä Petkeles näkee.
https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/91D0_Puustoiset_suot.pdf
Vakkilainen on tehnyt hyvää työtä.
Paljastaa, että Saksankin maankäyttösektorin hirmu nettonielu 11,3 Mtn-ekv (2020) on muuttunut pästöksi +4 Mtn ja nettonielun tavoite on -30, 84 Mtn.
Näistä muiden maiden tilanteista ei juuri ole ollut mediassa tietoja. Se tietenkin olisi vesittänyt näitä luontojärjestöjen vaatimuksia.
https://www.europarl.europa.eu/resources/library/media/20221110RES52801/20221110RES52801.pdf
Esa Vakkilainen näkyy huomanneen saman. Metsämaan CO2-nielun lasku ei tule hakkuista, vaan maapäästöjen muutoksista.
Linkkistä/sivu 45/taulukko 1,7 pääsee näkemään kuinka kivennäismaametsien karike CO2-nielu (DOM+SOM) oli 2019 -7,9 Mtn ja orgaanisten maiden (DOM+SOM) päästöt +4,1 Mtn.
Yhteensä -3,8 Mtn.
https://www.stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Mutta tässä linkissä vuoden 2021 maapäästöt ovatkin kangasmetsien CO2-nielu vain -4,2Mt ja turvemaiden +10,6 Mtn.
Yhteensä + 6,4 Mtn.
Eli maapäästöjä lisää +10,4 Mtn.
Ja perustelu Luke/Ojanen oli, että lämmenneet kesät ovat kuivattaneet maaperää ja siksi maapäästöt nousseet.
Viime kesä taas oli niin oli niin märkä, että nuo vanhat päästöt lienevät oikeammat.
