Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Suomen beljakovilainen ay-liike on tehtaillut Suomeen historiansa aikana ”miljoonia” työttömiä kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla, sillä se on ollut Venäjän talutusnuorassa perustamisestaan saakka, joka on tehnyt myyräntyötä Suomen talouden sabotoimiseksi.
Suurlama 1990-luvun alussa oli Holkerin hallituksen aikaisten 40% palkankorotusten tulos, jotka veivät Suomen viennin kilpailukyvyn, kun samaan aikaan Saksassa palkat nousivat vain 6..7%. Kilpailukyvyn palauttaminen devalvaatiolla ei käynyt enää päinsä, kun rahamarkkinoiden vapauttamisen jälkeen oli otettu valtavasti valuuttavelkaa. Suomessa oltiin Holkerin hallituksen jälkeen ansassa. Jos devalvoidaan, niin valuuttavelkojen arvo nousisi eikä pystyttäisi enää maksamaan pois ja talous romahtaisi. Sorsa veti pelastusohjemaa Ahon hallituksen aikana, jossa palkkoja olisi laskettu ensin n. 10 % ja siihen päälle 10…15% devalvaatio, joka olisi saattanut kelvata markkinoille ja estää suurlaman syntymisen. Mutta, mutta beljakovilainen ay-liike torppasi palkkojen laskun. Saavutetuista eduista ei luovuta ja 40 % markan devalvoituminen (valuuttalainat nousivat lähes 2-kertaisiksi) sitten toi suurlaman, pankkiriisin, konkurssit ja 600 000 työtöntä. Sama juttu euroaikana 2000–09 kohti finassikriisiä kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla tultiin taas tilanteeseen, että kanasainvälistä kilpailukykyä pitäisi nostaa devalvoimalla, mutta kun ei ollut enää omaa valuuttaa, niin se ei käynyt päinsä. Ainoaksi tavaksi palauttaa kilpailukykyä jäi sisäinen devalvaatio eli palkkojen lasku, joka ei tietenkään sopinut ay-liikeelle. Ne saavutetut edut. Metsäteollisuudesta hävisi 20 000 työpaikkaa. Vuosien jahkailun jälkeen Sipilä sitten sai aikaan jonkilaisen kilpailukyvyn palautus yrityksen Kiky-sopimuksella, joka on nyt hautautunut viime vuosien lakkoiluun, jotka ovat aiheuttaneet satojen miljoonien tappiot Suomen metsäteollisuudelle ja nyt on tulossa lisää. Suomen talous ei ole kasvanyt yhtään finanssikriisin 2009 jälkeen yhtään. Muu maailma kyllä kuten Ruotsin talous on kasvanut 20% luokaa ja siellä onkin verovaroja riittävästi jukkisiin menoihin ettei tarvitse velalla elää kuten Suomessa.
Tämä Suomen beljakovilainen ay-liike pitäisi lailla lakkauttaa vihdoinkin kuten nyt Suomen hallitus yrittää, että Suomella olisi tulevaisuutta.
Parempi niin, että puun energiakäyttö korvaa fossiilisia ja hiilinielut laskee kuin, että metsien hiilivarastoja kasvatettaisiin hakkuita vähentämällä ja fossiilisten käyttö lisääntyisi. Koska tämä koskee kaikkia EU-alueen metsämaita, siksi näistä maankäyttösektorin päästöoikeuksien ostoista nielualitusten vuoksi tulisi luopua.
Samaa mieltä siitä, että metsien vanhentaminen hakkuita vähentämällä ei takaa parempaa hiilensidontaa piemmäksi aikaa, sillä vanhat metsät ovat alttiita tuhoille.
Nämä tiukasti suojellut metsät (13% metsäalasta) ja Naturat yms. eivät ole vähentäneet yhtään lajia uhanlaisten luetteloista tai punaisista kirjoista.
Natura 2000 alueita alettiin suojella 30 vuotta sitten ja Punaisia kirjoja tältä ajalta on kolme 2000, 2010 ja 2019.
Mitä sanookaan Luontopaneeli: Suomen viimeisin uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2019, ja sen mukaan 11,9 prosenttia Suomen arvioiduista lajeista on uhanalaisia, eli niillä on vähintään korkea todennäköisyys hävitä Suomesta. Viimeisimmässä uhanalaisuusarviossa 109 metsälajilla havaittiin myönteistä ja 140 lajilla kielteistä kehitystä, eli tosiasiassa uhanalaisuus on metsissä merkittävästi lisääntynyt.
Suomessa lajien uhanalaisuus on pysynyt samana jo 30 vuotta noin 10%:ssa. Viimeisessä Punaisessa kirjassa 2019 oli tiheämmällä kammalla haettu 1000 lajia enemmän arviointiin kuin edellisessä, joista tietenkin löytyy enemmän uhanalaisia. Siitä tuo nousu vaivaiset 31 lajia enemmän kielteistä kuin myönteistä kehitystä verrattuna edelliseen Punaiseen kirjaan 2010.
Ei näy suojelualueet parantaneet eikä pahentaneen monimuotoisuutta, vaikka Naturaa on ollut 5 milj.ha ja soiden suojelualualueita 1,3 milj.ha.
Luontopaneelin mukaan pahentaneen.
suoluontotyyppien ns. uhanalaistumisen syistä
Ei kai näiden korpien tai turvekankaiden ojia aleta lailla tukkimaan tai lopettamaan hakkuita, kun ne ovat vielä parasta metsämaata ja niitä on miljoonia hehtaareita, vaan kun kerran on ojiteltu ja hakkailtu, niin ovat aina talousmetsää ja saa edelleen ojittaa jne. Tätäkin luontotyyppiä tietenkin saa olla suojelussa ja onkin varmasti Natura alueilla ja se riittää.
Suomen Natura-alueet
Suomessa Natura 2000-verkosto kattaa viisi miljoonaa hehtaaria. Tästä maa-alueita on kolme neljäsosaa ja vesialueita yksi neljäsosa. Kaikkiaan alueita on 1866, joista 87 Ahvenenmaalla. Pohjoisin Lappi kuuluu alpiiniseen vyöhykkeeseen, muu Suomi boreaaliseen.Luontodirektiivin mukaisia SAC-alueita on Suomessa 1721. Ne kattavat noin 4,8 miljoonaa hehtaaria eli noin 12,4 % Suomen kokonaispinta-alasta. Lintudirektiivin mukaisia SPA-alueita on 470, ja niiden pinta-ala on 3,19 miljoonaa hehtaaria eli noin 8,2 % maan kokonaispinta-alasta. SAC- ja SPA-alueet ovat osittain päällekkäisiä.
Biodiversiteettistrategian mukaan 30 prosenttia lajeista ja luontotyypeistä pitäisi saada paranevaan suuntaan 2030 mennessä
Tässä Luontotyyppidirektiivin luontotyypit.
–Itämeren ja rannikon luontotyypit
-Sisävesien luontotyypit
-Nummien, niittyjen ja pensastojen luontotyypit
-Tunturiluontotyypit
-Suoluontotyypit
-Kallioiset luontotyypit
-Metsäluontotyypit
Näyttäsi siltä, että kaikki luontotyypit ovatkin jo jonkinlaisessa suojelussa ainakin Naturassa eli eivät siis koske talousmetsiä ollenkaan.
Onnea vaan niiden parantamiselle.
https://www.metsaan-lehti.fi/uutiset/luonto/lahopuu-on-kovakuoriaisten-ja-kaapien-koti.html
Linkin ylimmässä kuvassa lahokuusen rungossa on joka paikan Kantokääpä (LC/elinvoimainen) eli sille kelpaa nimensä mukaissesti kannotkin, joita ei edes lasketa lahopuuksi.
Linkissä mainitaan, että Etelä-Suomen talousmetsissä on vain 3 m3/ha lahopuuta. Numeroiden valossa jo se on ollut iät ja ajat lahopuulajeille riittävä, kun niistä 95% ei ole uhanalaisia.
Tässä Kainuusta on taas löydetty toisen ilmaston laji Pikakirjoittaja, joka on ollut kadoksisa 20 vuotta. Keski-Euroopassa laji on metsätuholainen ja hyvä niin, että Suomessa on harvinainen. Nyt tämänkin tuholaisen katsotaan olevan Suomen luonnon monimuotoisuutta heikentävä, vaikka se tuholaisena pitäisi nimemomaan hävittää Suomesta. Onneksi Suomen luonto estää sen yleistymisen.
Biodiversiteettistrategian mukaan 30 prosenttia lajeista ja luontotyypeistä pitäisi saada paranevaan suuntaan 2030 mennessä.
Mahdoton tavoite.
Lähes 90% Suomen uhanalaista lajeista 2667 on jo luonnon hoidossa. Lopuista n. 250 lajia ovat uhanalaisia lahopuuriippuvaisia talousmetsien ja vanhojen metsien lajeja, jotka ovat toisenlaisen ilmaston lajeja tai luonnostaan pienen popun lajeja, joita on lähes mahdoton saada runsastumaan tästään, koska niiden uhanalaisuus ensisijaisesti on jotain muuta kuin lahopuun määrä.
Ja mitenkä lahopuuriippuvaisista 4000..5000 lajista pitäisi saada 30% parantamaan luokkaansa, kun nytkin niistä jo n.95% on elinvoimaisia tai silmällä pidettäviä, joka on jo niin hyvä tilanne kuin vain voi olla.
Moni eliölaji vaatii kasvualustakseen kuollutta tai lahonnutta puuta. Lahopuusta riippuvaisia lajeja on arviolta noin neljännes kaikista Suomen metsälajeista eli 4 000–5 000 lajia. Lahopuun väheneminen on syynä suoraan jopa 190 lajin ensisijaisen uhanalaisuuteen.
https://www.metsaan-lehti.fi/uutiset/luonto/lahopuu-on-kovakuoriaisten-ja-kaapien-koti.html
