Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Yleensä nämä ”blogistit” eivät vaivaudu keskustelemaan kommenttikentässä.
Mikko Riikilän kirjoituksesta: Monimuotoisuus vaatii pitkiä kiertoaikoja.
Suomeksi tulkittuna monimuotoisuutta eli lahoavia pysty-ja maapuita lahopuusta riippuvaisille lajeille joudutaan odottamaan, kun luonto on niitä hidas tekemään.
Miksi odotella?
Nyt kun on näitä luonnonhoito ohjelmia, joihin on osoitettu rahaakin 3,8 miljoonaa/v kuten Metso ja Helmi, niin sieltä pitää osoittaa rahaa vaikka jokaiselle 2-harvennushakkuuhehtarille, että voidaan tehdä sitä lahopuuta ja niistä myös maksetaan. Eli jo metsien varhaisemmassa iässä lahopuuta alkaisi kerääntyä ja saavutettaisiin viimeistään udistettaessa 5 m3 /ha säätöpuuryhmien kanssa. Eikä tarvitsisi haikailla vanhojen metsien perään.
AJ: Muistanko oikein että selitys maamme puutuotenielun pienuuteen piilee siinä että vuotuisesta tuotannosta valtaosa menee vientiin.
Tästä taisi olla joskus keskustelua, koska Suomen puutuote nielu on niin pieni ei siinä olisi mukana vientiä. Mutta koska siitäkin lasketaan varasto ja sen lisäys ja poistuma ovat sitten sitä suuruusluokkaa, että vienninkin täytynee olla mukana.
Tulkitsen tuon puutuotevaraston lisäyksen ja poistuman niin, että siinä on vientikin mukana ja poistumaan (onko jossain 50…100 vuoden takana ollut lisäys) sitoutunut CO2 lasketaan purkaantuvan kokonaan ilmaan.
Erotus saattaa olla lähivuosina jo päästö, jos metsäteollisuuden tuotanto putoaa riittävän paljon.
Nykyään metsäyhtiöt, sijoitusyhtiöt ja metsähallitus hakkaa surutta khl 3 luokan metsiä aukoksi. Sen jokainen voi havaita kun metsiä kulkee. Tuo ongelma ei niinkään ole yksityisten metsänomistajien osalta.
Tuo pitää paikkanssa ja metsähallitus pahin. Valtio määrittelee MH:lle tuottotavoitteen viimeisen päälle, kun siellä tarvitaan rahaa perusteettomiin palkankorotuksiin.
Vuonna 2021 puutuote CO2-varasto kasvoi -25,2 Mtn ja varastoa purkautui +21,5 Mtn eli puutuotenielu oli -3,6 Mtn.
Kun uusiutuvalla puuenergialla korvataan fossiilista kivihiiltä, siinä vähennetään fossiilisia CO2-päästöjä ilmaan ja siitä tulisi laskea puutuotteille täysi nielu, sen sijaan että puutuotteiden päästöjä pidetään fossiilisten kanssa yhdenvertaisena, jotka pitäisi lopettaa, joka on järjetön vaatimus.
Puutuotevarastojen CO2-poistumasta uskoisin ainakin Suomessa ja miksei ulkomaillakin päätyvän suurimmaksi osaksi n. 75% polttoon tai uusio käyttöön eli silloin varaston CO2-poistuma olisi ollut vuonna 2021 0,25*21,5= +5,4 Mtn ja silloin puuvaraston kasvua olisi tullut -25,2+5,4= n. -20 Mtn, jolla jo saataisiin maankäyttösektorin vertailutasot katettua.
Varmaankin, mutta eivät kestä varastona läheskään yhtä pitkään kuin mänty-honka-maapuu -ketju.
Polttoon kelpaava purkujäte taitaa mennä suurimmaksi osaksi bioenergiaksi eli korvaavat fossiilisia osaltaan ja estävät ilmaston muutosta. Se pystyyn jäänyt tai maassa oleva lahopuu ei ole fossiilisten korvaaja eli parempi olisi nekin korjata pois energiaksi ennen kuin lahoavat. Siis ilmaston kannalta katsoen.
AJ: ”Tämä näkyy hyvin hiilinielujen hupenemisena viime vuosina ja siinä että joissakin etelän maakunnissa on oltu hakkuissa myös puuntuotannollisen kestävyyden ylärajoilla.”
Jos on ollut sellainen tilanne, että metsien liian korkea keski-ikä on alentanut metsien kasvua, niin silloinhan pitääkin välillä hakata enemmän, että metsien optimi kasvu saavutetaan. Jo 10…15 vuoden päästä nähdään parempaa kasvua ja hiilensidontaa.
Luonnon evoluutio on hidas. Esimerkiksi ankara halla (-8 ) täällä 2013 kesäkuussa tuhosi lähes kaikkien kuusien vuosikasvut, mutta ei kaikkien. Mutta kun hallasta ei kuuselle tule kuin yhden vuoden kasvun menetys, niin eipä luonnolla ole tarvetakaan kehittää kuusesta yhtä hyvin hallaa kestävää puuta kuin männystä. Mutta ihminen voi kasvattamalla hallaa kestävien kuusien oksapistokkaista taimia ja edetä sitten monessa sukupolvessa hallaa kestävän kuusen jalostamiseksi.
Sama lienee koivunkin kanssa. Nyt vain pitäisi Pohjois-Amerikassa testata mahdollimman monen Euroopan koivualkuperän kestävyyttä tuoholaiselle, jospa sellainen koivualkuperä löytyisi, joka ei kelpaa sille.
En tiedä onko Keski-Euroopan kirjanpainajatuhokuusikoista löytynyt yhtään isompaa kuusta, joka olisi jäänyt eloon ja onko edes etsitty. Alle 20 vuotiaan kuusikot ovat kuitenkin säästyneet.
Rukopiikki: Mitä on puusta tehtävät pikäkestoiset tuotteet. 60 ja 70 luvun rakennuksia puretaan laajasti. Jos mänty olisi 60 luvulla jätetty kaatamatta
Puutuotteiden nielu lasketaan niiden varaston lisäyksen ja vanhimmasta päästä varaston purkautumisen erotuksena.
Vuonna 2021 puutuote CO2-varasto kasvoi -25,2 Mtn ja varastoa purkautui +21,5 Mtn eli puutuotenielu oli -3,6 Mtn.
Eipä noita vanhoja rakennuksia nyt kovin paljoa näe lahoamassa, mutta pitäisikö kaikki purettavat puurakenteen lailla määrätä käytettäväksi joko bioenergiaksi tai haudattavaksi pohjaveden alapuolelle. Poltossa ne laskettaisiin fossiilisten korvaajaksi ja saataisiin varaston kasvu kokonaan nieluksi, joka olisi merkittävä.
