Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tuosta olen AJ:n kanssa samaa mieltä, että Suomen elinvoimaisilla lajeilla pitäisi olla oma punainen kirja ja luontoa arvioitava niiden pohjalta. Nämä nykyisen Punaisen kirjan lajit, kun eivät kuvaa Suomen luonnon elivoimaisuutta millään lailla, kun ovat jo luonnon omassa rauhassa ja suojelussa joko erilaisen ilmaston tai luonnostaan pienen populaation lajit. Ne eivät ole runsastuneet viimeisten 30 vuoden, mitä Punaiset kirjat ovat seuranneet tänä aikana, kun uhanalaisuus on edelleen 10% luokkaa.
Siis lajit eliympäristöissä, jotka ovat lehdoissa, perinneympäristöissä, harjuilla, paahderinteillä, kivikoilla ja kallioilla, harjuilla, rannoilla, soilla, paloalueilla ja paljakoilla.
Helsingin yliopiston tutkimus koski juuri näitä elivoimaisia yleisiä suomalaisia lajeja miten niiden menestyminen poikkeaa talousmetsissä suojelualueiden metsiin nähden.
Tutkimuksessa oli mukana 638 lajia. Tulosten mukaan suojelusta hyötyi
- yksi viidestä lintulajista
- yksi kahdeksasta nisäkäslajista ja
- yksi kahdestakymmenestä kasvi- tai kasviplanktonlajista.
Minulla tuossa muutaman vuoden vanhassa Stihl 170:ssä on tänä talvena ollut ilmansuodatin jäässä muutaman kerran, kun on ollut käytön jälkeen pakkasessa yön. Eilen taas jouduin irroittamaan ilmansuodattimen lämpöpuhaltimella, oli niin jäässä ja pesin sen bensalla. Sen jälkeen saha pelasi. Pakkasta -33 asetta.
Saahan rantakaistat ainakin jk-hakata ja sen voi tehdä taustan hakkuun yhteydessä. Suurimmat puut pois.
Kapeat rantakaistathan voisi hakata ja uudistaa jo taustametsän ensiharvennuksen yhteydessä eikä rantanäkymä vesiltä katsoen muuttuisi juuri mitenkään, kun taustalla olisi jo pitempää metsää.
Metsähallitus hakkaa rantakaistoja.
Pohjoisilla leveysasteilla on nyt kylmää.
Tarkista ilmanottosuodatin myös että läpäisee ilmaa.
Michael M. Müller oli jättänyt arvioimatta kaikkein ilmeisimmän syyn hömötiaisten vähenemiseen.
Sinitiainen ja talitiainen Englannissa tehdyn tutkimuksen mukaan valtasivat 30:stä hömötiaisen tekemästä pesästä 20 pesää.
A study carried out between 1995 and 2000 courtesy of Maxwell (2002) highlighted perfectly the potential implications of competition on nesting Willow Tits. Here 30 Willow Tit pairs occupying both natural holes and nest boxes were observed with only 10 of these pairs successfully fledging young. Of the 20 unsuccessful pairs, 18 had their nest cavity taken over by Blue Tits and a further two by Great Tits. The populations of both competitor species have recently increased in the UK with Blue Tit numbers rising by 33% and Great Tits by 91% (Eaton et al, 2008), this has lead to speculation that inter-specific competition for nest-sites may also have increased, thus contributing to the marked decline of the Willow Tit.
https://www.conservationjobs.co.uk/articles/just-what-is-causing-the-decline-of-uk-willow-tits/
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010037855.html
Keskustelua Kerttu Kotakorven puheenvuorosta.
Nämä revalaisten horinat joutaisivat kaikki poistaa roskakoriin. Ovat roskaa ja häirintää.