Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Luken mukaan vuosina (2015-2021) Lapin metsät olivat Suomen suurin hiilinielu -6,5 Mtn ja maanielujen kanssa – 3,3 yhteensä -9,8 Mtn. Yllättävää on, että ojitetut turvemaatkin ovat nielu.
Kangasmaat olivat pieni hiilidioksidin nielu kaikissa maakunnissa. Turvemaat olivat kuitenkin hiilinielu ainoastaan Lapin maakunnassa, joka oli ainoa maakunta missä maaperä oli kokonaisuudessaan nielu. Lapissa maaperän hehtaarikohtainen nielu oli keskimäärin -1,3 t CO-ekv ja kokonaisnielu -3,3 Mt CO-ekv. vuodessa.
Lapin maakunnan maapinta-ala 9,266 miljoonaa hehtaaria, josta metsätalousmaata 9,083 miljoonaa hehtaaria (sisältää suojelualueet) eli 98 prosenttia maa-alasta. Metsämaata 4,96 miljoonaa hehtaaria, josta puuntuotantoon käytettävissä 3,75 miljoonaa hehtaaria eli 75 prosenttia.
Olisiko syy tuohon turvemaiden nieluun siinä, että ojittamattomilla suojelualuilla (nehän ovat mukana) turvetta kasvaa enemmän kuin mitä ojitetuissa talousmetsissä häviää. Tai sitten ojitetut suoalueet ovat karuja ja kerryttävät turvetta kuten Ojasen linkki näin väittää. Ojavälikin ratkaisee. Leveän 50 m ojavälin keskellä kuivuminen Lapin ilmastossa voi olla heikkoa, mutta lähellä ojia kuivunut turve hajoaakiin ja tiheämmällä ojavälillä 15 m koko alue olisi maapäästö.
Sääuutisissa selitettiin tulevien viikkojen kylmenemistä polaaripyörteen hajoamaisella, jolloin kylmää ilmaa pääsee valumaan etelään päin eli pohjoisesta tuulee. Polaaripyörteen pyöriessä vinhaan kylmä ilma supistuu pohjoisnavan ympärille pienelle alueella ja vetää lämmintä ilmaa etelästä pohjoisille leveysasteille. Alkukesästä ennen juhannusta miten tyypillistä ”pohjonen ilmavirtaus jatkuu ja pitää sään koleana”.
Ei taida CO2 säädellä polaaripyörteen toimintaa.
Suomen lämpötila on noussut viimeisten 30 vuoden aikana 1,3 astetta.
Niin sinä sitten kävi, että Helsingin vuoden 2023 keskilämpötila aleni 0,6 astetta.
Kuullaankohan tästä uutisissa? Epäilen.
On hyvä, että joku seuraa paikallisen ilmaston kehitystä tällaisilla graafeilla. Näitähän ei ole Ilmatieteen laitokselta saatavissa. Mäntlahden keskilämpötila pitkältä ajalta on ollut sama kuin Helsingin. Tuo kuvaaja nyt näyttää vuoden 2023 lopussa 0,6 asteen laskua ja kun vuosi vaihtuu, niin alkaa uuden vuoden laskenta ja vanha graafi katoaa.
No olisiko historiasta saatavilla nyt se oppi että lahopuuta (sis. kannot) kannattaakin jättää metsään,
Historia juuri opettaa tuon. Kannot ja hakkutähteet ovat riittäneet 95%:lle lahopuulajeista Suomen noin 5000 lahopuulajeista eikä mitään muuta lahopuuta metsiiole tarvittu eikä Suomessa laajoja suojelualueita tarvitaisi monimuotoisuuden ylläpysymiseski.
Suomen uhanalaiset lajit, jotka ovat toisenlaisen ilmaston tai pienen popun lajeja, ovat jo suojeltuna pienalaisissa elinympäristöissä 1..3% metsien pinta-alasta eivätkä koskaan tästään runsastu.
Männyn ytimennävertäjät ovat aiheuttaneet vain paikallisia tartuntoja eläviin mäntyihin esim mäntypuutavaran pinojen läheisyydessä tai sellutehtaiden ympäristöissä. Lieneekö yhtään puuta edes kuollut saati sitten lähtenyt laajempaa epidemiaa.
Lapin erämaa-alueet
Linkki: https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/suojelualueet/eramaa-alueet/
Tietenkin metsänomistajalla on oltava lahopuuta valmiina, mihin sen lahopuulajin ympätyn tapin iskee kiinni ja hoidettava jatkumoa. Kuusen jatkumossa vain pitää seurailla, että tuhohyöteiset eivät pääse leviämään niistä, jolloin ne on kuorittava. Männyillä ja lehtipuilla ei ole tätä ongelmaa.
Jättöpuuryhmäthän voisivat olla hyviä lahopuujatkumoja.
Kun työntekijät ovat tyytyväisiä, niin työnantajalla menee hyvin.
Holkerin hallituksen aikana vientiteollisuuden palkat nousivat työntekijöitä tyydyttävästi 40% ja meni samalla viennin kilpailukyky, jota sitten yritettiin palauttaa uuden hallituksen aikana laskemalla palkkoja Kalevi Sorsan vetämällä yhteiskuntasopimuksella. Lund, Mäki ja Aitamurto torppasivat yrityksen eikä kenelläkään enää mennyt hyvin.
Suomeen saatiin konkurssit ja 600 000 työtöntä.
http://Tutkimus: Porot ovat osa havumetsien hiilensidontaa
Tässä ilmeisesti tuo tutkimus, kun Arton linkki ei avaudu.
Porojen laidunnuksen lopettaminen lisää CO2-päästöjä.
Tunturipaljakoillakin porot saavat synninpäästön, sillä paljakoiden uhanalaiset lajit 309 ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta Kasivarren Lapin Erämaa-alueella, joka on lailla suojeltu saamelaisen kuttuurin ja elinkeinojen säilyttämiseksi.
Jalostin kaupunkien lahopuuideaa. Täytyy perustaa yritys, joka myy vihreitä arvoja.
Esimerkiksi voitaisiin kaikki lahopuulajit ostaa omaan metsään eikä ainakaan siksi tarvita uusia suojelualueita.
Kannattaa pitää kiirettä.
UPM aloittaa uhanalaisten lajien siirtoistutukset ainutlaatuisessa monimuotoisuushankkeessa.
IPCC:n tieteellinen ennuste on jäänyt niin paljon alle lämpötilan todellisen nousun, että tuo viimeinenkin 2 asteen rikkoutuminen menee nyt luonnollisen lämpenemisen piikkiin.
Kurjella on vaihtoehtoina puun käyttö tai fossiilisten käyttö. Voidaan käyttää myös jotain kolmatta tai neljättä vaihtoehtoa.
Muut vaihtoehdot eivät ole nyt vertailussa ja puusta tehdään Suomessa käytetystä energiasta huomattava osa.
Merkittävin uusiutuvan energianlähde Suomessa on puupohjainen energia eli puupolttoaineet. Vuonna 2020 puupolttoaineiden osuus uusiutuvasta energiasta oli 74%.
Uusiutuvaa vuonna 2020 oli 44% kaikesta energiantuotannosta.
