Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
<p><p><p><p><p><p><p>Tosin härsekimmät virkamiehet heittelevät hatusta sellaisia lukuja ja uhkakuvia, että sillä on vaikutusta lainsäädäntöön, niinpä luontokato jatkaa kasvamistaan.</p><p>Tulkitsen tuon tummennuksen olevan Goofyn omaa ajatusmaailmaa lauseessa. Siksi kysynkin mikä luontokato jatkuu ja missä? Ehkä häneltä meidän opettajana saa vastauksen paremmin kuin muilta revalaisilta.</p></p></p></p></p></p></p>
<p><p><p><p>Puunkasvatusalueilla ja metsällä on varma ero.</p></p><p>Käytännössä nuo eivät erotu millään lailla toistaan varsinkaan sen lahopuumäärän tuoman monimuotoisuuden osalta. Vanhat talousmetsät, jotka lopuksi uudistetaan riittävät. Sitten ne uhanalaiset lahopuulajit 5%, joidenka pitäisi runsastua joidenkin mielestä, että saataisiin monimuotoisuutta lisää, eivät tule koskaan runtastumaan, kun Suomen luonto estää, sillä ovat joko toisenlaisen ilmaston lajeja tai pienen popun lajeja, jotka eivät runsastu tästään niissäkään nostokoukun unelmien metsissä.</p><p>Se riittää, että taloumetsissä on 95%:lle lahopuulajeista riittävästi lahopuuta jo 5 m3 plus hakkuutähteet /ha .</p></p><p>Suomessa ei ole luotokatoa.</p></p>
<p>https://www.metsalehti.fi/artikkelit/vastaus-seppo-vuokolle-kirjoitus-vaaristelee-luontopaneelin-raporttia/#5dfaa1a5</p><p>Valitin tästä Seppo Vuokkoa koskevasta blogi-arvostelusta toimitukseen, ettei pääse kommentoimaan.</p><p>No nyt pääsee, toivottavasti Seppo Vuokkokin vastaisi.</p><p> </p>
<p><p>Talousmetsiin siten riittää vähemmänkin. Hyvin on riittänyt 3..5 m3/ha plus hakkuukannot lahopuulajeille, kun niistä nytkin 95% on elinvoimaisia. Lopuille uhanalaisille lahopuun määrällä ei ole merkitystä, sillä niiden uhanalaisuus tulee muualta. Ovat toisenlaisen ilmaston lajeja tai pienen populaation lajeja, jotka eivät ole olleet yleisempiä Suomen metsissä koskaan.</p></p>
<p>Jaha, johan alkoi tapahtua. Soitin näiden postausten haranvarpaista lehden toimitukseen ammulla ja nyt ovat ainakin minun postauskista poistuneet. Kukaan ei kuulemma ollut valittanut näistä harankanvarpaista. Minulle ne ilmestyivät vasta eilen. Mistähän tässä lienee kysymys. Moderaattorit tietenkin ovat nähneet tämän sotkun, kun ovat poistaneet kommenttejakin, mutta eivät puuttuneet siihen mitenkään. Valitin myös, miksi ei voi kommentoida blogeja. Esimerkiksi tätä blogia, että pääsisi kommentoimaan. Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/vastaus-seppo-vuokolle-kirjoitus-vaaristelee-luontopaneelin-raporttia/#5dfaa1a5</p>
Kaikki tunnistetut lehdot taitavat olla joko suojelusssa tai erilaisten rajoitusten alaisia. Lehdoissa kaikista uhanalaista metsälajeista 833 kpl on 45,3% eli 377 kpl ja kangasmetsissä 39,7% eli 330 kpl. Lehtoja on vain 1..2% metsien pinta-alasta ja kangasmetsiä sitten 98%. Lehdoissa uhanalaiset lajit ovat olleet Suomen luonnon suojelussa jo 30 vuotta ja arvioitu kolmeen otteeseen Punaisten kirjojen (2000, 2010 ja 2019) mukaan niin että tiedetään, ettei mitään parannusta siellä ole tullut näiden uhanalaisten lajien tilaan. Kauankohan tuota saa odottaa Suomen luonnolta sitä ihmettä, että näistä lehtolajeista tulisi lehdoissa elinvoimaisia.
Täällä phjoisempana niitä lehtoja on vain vesistöjen rannoilla, joilla on myös hakkuurajotteita. Itse en tiedä yhtään sellaista vanhempaa metsää, jossa kasvaisi pohjoisten lehdoille tunnusomaisia kasveja kuten karhunputki, punakonnanmarja tai tesmayrtti. Karhunputkea näkee kyllä monella hakkuuaukolla ei koskaan metsässä.
Mielestäni tarvitaan hallitukselta luontokomitea ratkaisemaan tämä lahopuukysymys lopullisesti. Valtion maksamia tukkeja aletaan kuskata halukkaiden metsänomistajien vanhoihin metsiin tutkijoiden osoittamille paikoille ja perään sitten kasvattamoissa tuotettuja uhanalaisia lajeja näihin tukkeihin ettei tarvitse sitä uhanalisten lajien elpymista niissä suojelumetsissä ruveta odottamaan kymmeniä vuosia ja toivomaan,että myrsky sattuisi kohdalle ja puuta kaatuisi, vaan että tämä luontokato, jota ei todellisuudessa ole Suomen metsissä, saataisiin nyt estettyä niiden mieliksi, jotka ovat siinä uskossa.
<p><p>https://www.metsalehti.fi/artikkelit/vastaus-seppo-vuokolle-kirjoitus-vaaristelee-luontopaneelin-raporttia/#5dfaa1a5</p><p>Näkyy Panu Halme tyrmänneen Seppo Vuokon Luntopaneelin kommentin.</p><p>Ikävää, ettei voi kommentoida.</p></p>
<p><p><p><p><p><p><p>Suomen luonnon heikentyminen on jatkunut 2000-luvulla.</p>Suomen luontotyypit – etenkin metsäiset luontotyypit – ovat edelleen heikentyneet 2000-luvulla. </p><p>No ei ole luontotyypit heikentyneet, vaan parantaneet luokkiaan kuten Puukin esimerkki todistaa.</p><p>Heikkenemisen syynä ovat sekä metsäisten alueiden laadun heikentäminen että metsäkato, jota syntyy, kun metsää raivataan esimerkiksi rakentamisen ja maatalouden käyttöön. </p><p>Nämä metsäkadotkaan ei haittaa, kunhan tilalle luodaan uutta metsää soita ojittamalla. Kaikki ennallistaminen lisää myös metsäkatoa ja metaanipäästöjä. Ennallistaminen on täyttä bulsittiä.</p><p>Myös tunturiluonnon heikentyminen on jatkunut 2000-luvulla muun muassa ylilaidunnuksen vuoksi. Laidunnuspaineeseen vaikuttaa porojen määrän lisäksi se, että metsätalous ja muu maankäyttö on vähentänyt ja pirstonut laidunalueita.</p><p>Uhanalaiset tunturipaljakoiden lajit 309 kpl ovat kahta lukuun ottamatta Suomen käsivarren lapissa niin kutsutulla saamelaisten Erämaa alueella, joka on suojeltu saamelaisten perinteisille elinkeinoille, joten porojen vaikutus lajien uhanalaisuuteen siellä on hyväksyttävää.</p><p></p><p>”Mitä pidempään luonnon heikentyminen jatkuu, sitä suuremmaksi kasvatamme sukupuuttovelkaa ja sitä vaikeampaa meidän on pysäyttää uhanalaistumiskehitys. Myös ennallistamisen kustannukset nousevat, mitä pidemmälle luontokadon annetaan jatkua”, sanoo Kotiaho</p></p></p><p>Suomen luonnon heikentymisen ja sukupuuttovelan näkee vain Luontopaabeli ei muut. Yhtään lajia ei hävinnyt Suomen luonnosta viimeisten 50 vuoden aikana metsätalouden vuoksi.</p></p></p></p></p></p>
