Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
<p><p>””Tässä tämä Luontopaabelin kuva.On täyttä bulssittiä.””</p><p>Mitä hittoa tämä on?</p> Laittaa yhteen pötkyyn kirjoituksen ja tämä </p.</p>
Heikinheimon JK-kokeilussa Ruotsinkylässä vuodesta 1930 lähtien harsintametsän kasvu jäi 3,1…3,9 m3/ha/v. Lisäksi tekstiä lainaten ”Merkille pantavaa oli puustopääoman nopea pieneneminen sinä 25 vuoden aikana, mitä harsintaa harjoitettiin, koealalla II jopa puoleen alkuperäisestä ja koealalla III:kin noin neljänneksellä. Metsikön rakenne ei siis pysynyt hakkuusta toiseen kautta aikojen olennaisesti muuttumattona, kuten todellisessa harsintametsässä pitäisi pysyä.”
Jotta puustopääoma pysyisi entisellään haakkuväliä pitäisi pidentää reilusti heikomman kasvun vuoksi.
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/96b74a05-95e9-4211-9843-b7c26721b15d/content
Jos uhanalaisia lajeja on kangasmetsissä vielä 333, on vielä hyvään tilanteeseen ponnistelemista.
Suurin osa noista on lahopuulajeja, jotka ovat joko toisenlaisen ilmaston tai pienen popun lajeja, joita millään suojeluponnisteluilla ei voi auttaa.
Mutta niitä voisi tuottaa kasvattamoissa ja viedä metsiin .
YPM on jo aloittanut istutukset 2019.
”Uhanalaisten sienten rihmastoja kasvatetaan kasvatusmaljoissa. Rihmastot siirretään puutappeihin, jotka sitten istutetaan kasvukauden aikana sekä luontaisesti syntyneisiin että hanketta varten kaadettuihin maapuihin”, Timo Lehesvirta kertoo.
Punaisen kirjan sivu 42 .
Metsät ovat lajimääräisesti sekä uhanalaisille että kaikil-
le Punaisen listan lajeille tärkein elinympäristö. Uhan-
alaisista lajeista (CR, EN ja VU) 31,2 % (833 lajia) elää
ensisijaisesti metsissä (taulukko 5).Lehtojen merkitys on huomattavan suuri metsälajien
elinympäristönä. Metsien uhanalaisista lajeista 45,3 %
ja Punaisen listan metsälajeista 40,3 % elää ensisijaisesti
lehdoissa. Ensisijaisia erilaisten kangasmetsien lajeja on
39,7 % kaikista uhanalaisista metsälajeista
Kaikkiaan kangasmetsien ja vanhojen kangasmetsien uhanalaisia lajeja on 0,397*833= 333 kpl.
AJ: Näistä havainnoista löytyy perusteita paitsi lahopuun lisäämiseen (kovakuoriaiset) myös vanhojen puiden ja vanhojen metsien suojelun (jäkälät) lisäämiseen.
Punaisen kirjan 2019 mukaan (sivu 393) uhanalaisia kovakuoriaislajeja on 288 kpl kaikista arvioiduista 3519 lajista. Kangasmetsien ja vanhojen metsien lajeja niistä on 20% eli n. 60 kpl. Punaisesta kirjasta 2019 poimin alla olevat lajit elinympärisöistä Mk,v (Kangasmetsät ja vanhat metsät) sekä uhanlaisuuden MI (lahopuun väheneminen) ja Mk (vanhojen metsien väheneminen).
Selasin alkupäästä uhanalaisten listaa ja otin ylös nämä 9 lajia ja katsoin laji.fi:stä niistä arvion.
Aivan kuten muutkin uhanalaiset lajit kovakuoriaiset olivat joko pienen popun tai toisenlaisen ilmaston lajeja, joita on Suomessa mahdoton auttaa runsastumaan. Ilmasto estää toisenlaisen ilmaston lajien menestymisen ja pienen popun lajien suuret kannanvaihtelut kadottaa lajin pitkäksikin aikaa ja sitten kun jostain syystä runsastuu taas löydetään jostain.
Esimerkiksi Perminsepästä on Pohjois-Suomesta kautta aikain 10 havaintoa ja viimeiset 2 havaintoa vuodelta 2015. Ei auta Etelä-Suomen vanhojen metsien suojelu lajia runsastumaan, kun ei ole auttanut Pohjois-Suomenkaan vanhojen metsien suojelu.
-Perminseppä VU /https://laji.fi/taxon/MX.193033
-Veriseppä EN
-Puolanjäärä EN
-Liekohärkä EN
-Kaukosyöksykäs CR
-Kelonyhäkäs VU
-Uppokeiju EN
-Vyöseppä EN
AJ: Haluaisin nähdä julkisuudessa syvempää analyysiä uhanalaistilastoista.
Mihin katosi Seppo Vuokko? Hän kertoi muutama vuosi sitten, että alkaa perkaamaan tätä viimeistä Punaista kirjaa, mutta mitään ei ole kuulunut.
Voihan sitä itse tehdä analyysiä vaikka elinympäristöstä LEHDOT:
Punainen kirja 2019 sivu 42 taulukko 5.
Siitä selviää, että lehtolajeja on on ollut tarkastelussa (246+2477)=2723 kpl ja niistä on ollut (VU, EN,CR) uhanalaisia (95+282)= 377 kpl eli 13,8% ja loput 2346 elinvoimaisia (LC) ja silmällä pidettäviä (NT)
Otetaan tarkasteluun kääväkkäät sivulta 243 lähtien, jotka varmasti ovat lahopuuulajeja, kun lahopuun riittävyys on nyt kyseenalaistettu ja lajin elinympäristöksi hyväksytään vain MI=lehdot eli vain ensisijainen elinympäristö ei toissijaisia elinympäristöjä.
Valitaan Keltakänsäkkä (VU) vaarantunut sivulta 241, joka ainoa elinympäristö on MIt (tuoreet ja kuivat lehdot), jolle uhanalaisuuden syyksi on ilmoitettu MI=lahopuun väheneminen.
Lyhennesymbolit NA, LC, NT, VU, EN, CR ja RE sekä MIt=elinympäristö ja MI=uhanalaisuuden syy, löytyvät Punaisen kirjan 2019 sivuilta 141…143.
Sitten laji.fiistä katsotaan kääväkkään yleiskuvaus.
https://laji.fi/taxon/MX.205603/occurrence
Josta taas selviää, että Suomessa lajista on kautta aikain 5? kpl epävarmaa havaintoa, kun on kysymysmerkillä varustettu. Havaintoja Suomesta on Espoossa ja Ahvenanmaalla.
Sitten kun katsoo esiintymistä maailmalla, niin se taas kertoo, että laji on hyvin harvinainen laji maailmalla eli on pienen pulaation laji ja vain Keski-Euroopassa näkyy olevan enemmän ja se viittaisi lisäksi siihen, että on toisenlaisen ilmaston lajikin. Suomessa havainnot ovat vuosilta 1997 2kpl ja vuodelta 2011 3kpl.
Sitten uhanalaisuus: Luokkaan (VU) johtanneet syyt:
- B2ab(iii) – Suppea esiintymisalue ja taantuminen, tai esiintymisen voimakas pirstoutuminen, tai erittäin suuret kannanvaihtelut
- D1 – Pieni populaatio
- Uhanalaisuuteen johtaneet syyt
- Ml – Lahopuun väheneminen
Uhkatekijät tulevaisuudessa
Ml – Lahopuun väheneminen
Samalta sivulta Satiinikääpä (CR) erittäin uhanalainen.
Mokkakääpä (CR) sivu 243.
Punalatvahaarakas (NT) sivu 245. Lajikeskuksella luokka (LC) elivoimaiset, vaikka Suomessa epävarmoja havaintoja vain 2?
Minä arvioisin, että esille ottamani muutamat kääväkäslajit Suomessa kaikki ovat erilaisen ilmaston lajeja ja vielä pienen popun lajeja suurine kannanvaihteluineen, joita ei voi auttaa millään lahopuun lisäyksellä ja että lajit pitäisi olla luokassa NA = arviointiin soveltumattomat.
