Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
AJ: Haluaisin nähdä julkisuudessa syvempää analyysiä uhanalaistilastoista.
Mihin katosi Seppo Vuokko? Hän kertoi muutama vuosi sitten, että alkaa perkaamaan tätä viimeistä Punaista kirjaa, mutta mitään ei ole kuulunut.
Voihan sitä itse tehdä analyysiä vaikka elinympäristöstä LEHDOT:
Punainen kirja 2019 sivu 42 taulukko 5.
Siitä selviää, että lehtolajeja on on ollut tarkastelussa (246+2477)=2723 kpl ja niistä on ollut (VU, EN,CR) uhanalaisia (95+282)= 377 kpl eli 13,8% ja loput 2346 elinvoimaisia (LC) ja silmällä pidettäviä (NT)
Otetaan tarkasteluun kääväkkäät sivulta 243 lähtien, jotka varmasti ovat lahopuuulajeja, kun lahopuun riittävyys on nyt kyseenalaistettu ja lajin elinympäristöksi hyväksytään vain MI=lehdot eli vain ensisijainen elinympäristö ei toissijaisia elinympäristöjä.
Valitaan Keltakänsäkkä (VU) vaarantunut sivulta 241, joka ainoa elinympäristö on MIt (tuoreet ja kuivat lehdot), jolle uhanalaisuuden syyksi on ilmoitettu MI=lahopuun väheneminen.
Lyhennesymbolit NA, LC, NT, VU, EN, CR ja RE sekä MIt=elinympäristö ja MI=uhanalaisuuden syy, löytyvät Punaisen kirjan 2019 sivuilta 141…143.
Sitten laji.fiistä katsotaan kääväkkään yleiskuvaus.
https://laji.fi/taxon/MX.205603/occurrence
Josta taas selviää, että Suomessa lajista on kautta aikain 5? kpl epävarmaa havaintoa, kun on kysymysmerkillä varustettu. Havaintoja Suomesta on Espoossa ja Ahvenanmaalla.
Sitten kun katsoo esiintymistä maailmalla, niin se taas kertoo, että laji on hyvin harvinainen laji maailmalla eli on pienen pulaation laji ja vain Keski-Euroopassa näkyy olevan enemmän ja se viittaisi lisäksi siihen, että on toisenlaisen ilmaston lajikin. Suomessa havainnot ovat vuosilta 1997 2kpl ja vuodelta 2011 3kpl.
Sitten uhanalaisuus: Luokkaan (VU) johtanneet syyt:
- B2ab(iii) – Suppea esiintymisalue ja taantuminen, tai esiintymisen voimakas pirstoutuminen, tai erittäin suuret kannanvaihtelut
- D1 – Pieni populaatio
- Uhanalaisuuteen johtaneet syyt
- Ml – Lahopuun väheneminen
Uhkatekijät tulevaisuudessa
Ml – Lahopuun väheneminen
Samalta sivulta Satiinikääpä (CR) erittäin uhanalainen.
Mokkakääpä (CR) sivu 243.
Punalatvahaarakas (NT) sivu 245. Lajikeskuksella luokka (LC) elivoimaiset, vaikka Suomessa epävarmoja havaintoja vain 2?
Minä arvioisin, että esille ottamani muutamat kääväkäslajit Suomessa kaikki ovat erilaisen ilmaston lajeja ja vielä pienen popun lajeja suurine kannanvaihteluineen, joita ei voi auttaa millään lahopuun lisäyksellä ja että lajit pitäisi olla luokassa NA = arviointiin soveltumattomat.
Coofy: Puuntuotannon kasvattamiseksi hävitimme miljoonia hehtaareita suoekosysteemejä, jotta saamme kehua maailman parhaan osaamisen ja metsänhoidon saavutuksia.Samalla kiihdytimme osaltamme ilmastonmuutosta ja nyt nautimme ilmastonmuutoksen tuomasta kasvunlisäyksestä, ainakin toistaiseksi.
Suomen luonnot suot 4 milj.ha ovat ilmastopäästö metaanin vuoksi n. +10 Mtn-ekv.
Jos ilmaston lämpenemistä halutaan estää, niin kaikki Suomen suot tieteeseen perustuen pitäisi ojittaa, sillä ojitus lopettaa metaanipäästöt.
Soiden ennallistaminen l. suo-ojien tukkiminen tieteeseen perustuen taas palauttaa metaani-päästöt lämmittämään ilmastoa.
Istutus ei auta jos lahopuuriippuvaiselle lajille ei ole mitä lahottaa.
Lahopuuta on ja on ollut aivan riittävästi Suomen metsissä.
Tai sitten hakkuissa voidaan jättää moton pätkimää tukkipuuta joka hentaarille se tarvittava määrä.
Valtio maksakoon, kun on mennyt sitoutumaan tähän.
Suomen metsissä ei ole mitään luontokatoa, joka johtuisi metsätaloudesta.
Ei kun vain hullummaksi menee.
Lahopuun puute edelleen suurin uhka, vaikka sitä on ollut 95%:lle lahopuunlajeista riittävästi ja kääväkkäille jopa liikaa, kun ovat parantaneet luokituksiaan.
AJ : ne voivat viedä harhaan, jos tiedon lisääntymisen muutokset tulkitaan todellisiksi muutoksiksi luonnossa.
Tässä kääväkkäiden tapauksessa Punaisen kirjan 2010 luokitukset olivat mielikuvitusta ainakin 29 tapauksessa.
AJ: Metsälajeista oli tuossa edellä kysymys (Kurki), ja nimenomaan sellaisista, joiden kuuluisi olla yleisiä mutta eivät sitä ole tai taantuvat kovaa vauhtia.
Tarkistin Punaisesta kirjasta 2019 lahopuuriippuvaisten ”Kääväkkäiden” sivut 234…237 ja niiden elinvoimaisten lajien muutokset uhanalaisuusluokituksissa.
Arvioituja lajeja oli 991 ja niistä 4 uhanalaisen lajin luokitusta kiristettiin sekä 7 aiemmin elinvoimaisiksi luokiteltuja lajeja siirrettiin luokkaan silmälläpidettävät (NT), jota ei lueta uhanalaisuusluokaksi.
Vain neljä aikaisemmin uhanalaista tai silmälläpidet-
tävää lajia arvioitiin aikaisempaa korkeampiin uhan-
alaisuusluokkiin (CR-VU).Toisaalta 29 lajin luokitusta alennettiin ks. taulukko 36 sivulla 237 eli kaiken kaikkiaan kääväkkäille on ollut riittävästi lahopuuta tarjolla jo iät ja ajat, kun elinvoimaisuus vain paranee. Mielenkiintoista näissä luokan muutoksissa oli, että edellistä ankarampi väärä arviointi (2010) muutti ”tiedon lisääntymisen” vuoksi luokituksia nyt elinvoimaisiksi (LC).
Kääväkkäissä paras ja halvin ratkaisu olisi tuottaa nämä 4+7 lajia kasvattamoissa ja siirtää niitä sitten metsiin lahopuupökkelöissä.
Ongelmana on että meillä ei ole täsmällisiä mittareita edistymisen toteamiseksi.
Eihän lajien uhanalaisuus silloin ole luontokatoa, kun uhanalainen laji on jo elinympäristössään suojeluna luonnon tai ihmisen hoidossa esimerkiksi lehdoissa, perinneympäristöissä, kivikoilla ja kalliolla, tunturipaljakoilla, paahderinteillä, rannoilla, soilla, vesistöissä ja tuppaavat olemaan vielä pienen populaation tai toisenlaisen ilmaston lajeja.
Onko sellainen tavoite olemassa, että Suomen kaikki uhanalaisiksi luokitellut lajit pitäisi joskus olla elinvoimaisia?
Ei kai se ole mitenkään mahdollista.
Viime kesä 2023 metsien kasvun kannalta myös hyvä ja se näkyi ainakin täällä kuusen latvakasvujen ennätysmäisenä kasvuna ja muutenkin metsien erinomaisena kuntona. Lapinkin mäntyjen versosurma meni jo ohi 2022. Viime talvi oli myös hyvä metsille, sillä plus-päiviä oli vähän ja siksi puiden kesällä 2022 keräämät energiavarat säilyivät viime kesän kasvukauteen.
Odottaisin kasvukauden 2023 metsien kasvun olevan korkeampi kuin vuoden 2022.
Metsien kasvu 103,7 milj.m3.
Poistuma 89,5 milj.m3.
