Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
AJ: Meidän tulisi valita hiilinielujen kohennuskeinot maankäyttösektorilla niin, että ne aiheuttaisivat mahdollisimman vähän metsien kasvun ja käyttömahdollisuuksien alenemista.
Niin tulisi, mutta kaikki on jo lukittu, eikä oikeastaan mitään voi tehdä.
Suomessa metsäkatoa on tullut viime vuosina 14 000 ha ja siitä lasketaan n. -3,5 Mtn-ekv päästö.
Alla olevassa linkissä tämä mainitaan ja väitetään, että se kuuluu Maankäyttösektorin päästöihin, mutta eipä tuota ole eritelty missään Luken tai Tilastokeskuksen julkaisussa.
Olisi aika tehoks keino nostaa Maankäyttösektorin nieluja, jos olisi sama määrä vuosittain esittää lisää metsämaata.
Joutomaiden metsityksestä ei taida tulla kovin paljon apua, sillä tukien kriteerit taisivat olla liian korkeat, ei saanut kasvaa pajua ja oli pinta-ala vaatimuksia ja hanke päättyy, sillä tämä vuosi on viimeinen hakemusvuosi.
Metsämaan lisäys oikeastaan kuuluisi Metsähallitukselle, sillä kait valtion intressi on vähentää päästöjä, kun on mennyt sopimaankin Ilmasto-sopimuksia. Mutta mitäs siellä Metsähallituksessa tehdäänkään? Juuri päin vastoin. Metaanipäästöjä lisää. Entisoidään ojitettuja metsämaita. Kehuitaan ainakin kuinka on jo entisöity 50 000 ha. Kun olisi pitänyt tehdä niistä metsämaata kunnostamalla ojat ja lannoittamalla ne tuhkalannoitteilla. En tiedä ovatko olleet luokiteltuja metsämaiksi, kun ovat olleet huono kasvuisia, mutta eipähän olisi tarvinnut mennä ojittamattomille luonnon soille, josta olisi kyllä meteli nostettu.
”Me on oltu EU:ssa mukana nyt melkein 30 vuotta, eikä vieläkään olla opittu edes sitä perusasiaa, että se joka äänestää ’ei’, on neuvotteluiden ulkopuolella”, Torvalds totesi.
Sanotaan, että vastaan äänestäneet ovat sitten ulkona. Tarkoittaako se, että muut sitten päättää ja vastaan äänestäneet sitten joutuvat tyytymään siihen? Jos on näin niin, mitä demokratiaa se sellainen on? Vastaanhan äänesti myös Ruotsi, Puola ym. Jos vastaan äänestäneitä olisi ollut enemmistö, tämä Timmermanin hullu esitys olisi hylätty. Kyllä ympäristökomissaari Timmerman teki kaikkensa EUn hajoittamiseksi ja Putinin kiittää.
Kontorta mäntytaimikoita Yellowstonessa metsäpalon 1988 jälkeen vuonna 2014. Huonoa kasvua verrattuna Suomen männyn taimikoihin ja kaikki isot palaneet puut jo romahtaneet. Suomessa tuon ikäisinä jo ensiharvennus vaiheessa.Täällä ainakin metsä uudistuu aukon kautta.
En Kurki tarkoita että biomassa ja fossiiliset varat ovat suoraan verrannollisia,
Ymmärsin vähän väärin ja korjasin edellistä postausta.
”””Varastot kyllä poikkeavat suuresti toisistaan.”””
Guardianissa oli luku 1,7 miljardia tonnia hiilidioksidia eli se vastaisi 1,7 miljardia kuutiometriä runkopuuta.
Tuosta pitänee poistaa puiden rungot ja paksuimmat oksat, sillä ei kai ne metsäpalossa pala jurikaan, kun ovat tuoreita. Jos vain puiden latvat paloi, niin muuta palokuormaa on täytynyt olla paljon esim. tiheä aliskasvos ja maan pintakerroksen palamisesta syntynyt CO2.
Tässä näytetään palon jälkeistä metsää, jossa kuntan palopesäkkeitä sammutetaan. Eikä nuo metsän näytä kovin kummosilta.
AJ: hakkuu ja turpeennosto purkavat hiilivarastoa ilmakehään samaan tapaan kuin fossiilivarojen purkukin
Varastot kyllä poikkeavat suuresti toisistaan.
Fossiilisten varastoa ei ole kartutettu nykyisestä ilmakehästä, mutta biomassan hiilivarastot kuten metsän ja turpeen on.
SYKEhän jo ehdotti metsille turpeen kaltaista laskentaa eli ei huomioitaisi metsien kasvua ollenkaan kun turpeen kasvua ei huomioida turpeen päästöillekään. Hakkuista pitäisi laskea vain CO2-päästö eli poistumasta näin ollen tulisi maankäyttösektorille lisää CO2-pääatöjä 0,73*90= +66 Mtn.
Jos metsäkuviolta 10 vuoden välein hakataan vuotuinen kasvu, niin voiko siitä laskea ilmastoa lämmittäviä CO2-päästöjä? Eikö päästöstä pidä vähentää metsän sitoma CO2, sillä se on otettu samasta ilmasta.
Joten hakkuiden CO2-päästön vaikutus ilmastoon on plus miinus nolla.
Samoin turpeella ja kaikella biomassalla.
AJ: Tavallaan ne sanktiot toteutuvat kyllä sitä kautta että kaikki päästöt lasketaan kuitenkin yhteen.
Energiasektorilla vähennentään päästöjä sen minkä jaksetaan päästökaupalla. Päästökaupan ulkopuolella on vielä 60 % päästöistä. Suomella päästöjä siellä on +47 Mtn-ekv ja Saksalla n. +800…+900 Mtn -ekv ja tuskin kumpikaan savuttaa 0-tulosta 2030 mennessä eikä niistä sitten lasketa sanktioita kuten maankäyttösektorilla metsänielusta. Jos sieltä Ollikaisen mukaan tulee viisivuotiskaudella 2021….2025 päästöjä esim +70 Mtn-ekv, niin päästöoikeuden hinnan, joka määräytyy päästökaupassa, ollessa 100 e / 1 Mtn-ekv, siitä tulee 7 miljardia sanktioita Suomen maksettavaksi. Saksalla maakäyttösektorin tilanne taitaa olla vähän parempi kuin Suomella ja vaikka olisi sama, niin eihän tuollainen sanktio Saksan varoissa merkitse juuri mitään, mutta Suomelle olisi katastrofi.
Joutuu Saksa kuitenkin raportoimaan päästöt kivihiilestään samalla lailla kuin me turpeesta.
Energiasektoriltahan ei tule sanktioita. Vaikka ilmastopäästöjä lasketaan päätökaupalla, ei maat joudu ostamaan päästöoikeuksia.
Mutta maankäyttösektorilta joutuu.
Maankäyttösektorin nielulaskenta pitäisi lopettaa järjettömänä ja keskittyä vain energiasektorin fossiilisten käytön vähentämiseen ja sen tilanteen jatkuvaan julkisuudessa esillä pitämiseen ja kehityksen seuraamiseen. Nythän energiasektori pidetään tarkoituksella pimennossa, mutta maankäyttösektoria esillä, kuinka siellä nielut eivät riitä ja on tulossa miljardien lasku.
Maankäyttösektorin CO2-päästöt on otettu tästä nykyisestä ilmakehästä eivätkä lisää kiertoon yhtään lisää CO2 eivätkä aiheuta ilmaston lämpenemistä.
Onhan se vähän kummallista tuo ojien ja turpeen käytön vastaisuus, jolla ei vesiekosysteemiin kuitenkaan ole kovin suurta vaikutusta verrattuna uhkaan, mikä tulee fossiilisten polttoainiden käytöstä rikistä ja elohopeasta, joilla veden väriin ei liene vaikutusta.
Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan kivihiilen kulutus kasvoi viime vuonna 19 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kivihiiltä käytettiin sähkön ja lämmön tuotannon polttoaineena 1,8 miljoonaa tonnia, joka vastasi energiasisällöltään 48 petajoulea.
Näin niitä vesiä saastutetaan Suomessa.
Meri-Porin kivihiilivoimala on varalla ja käyttää kivihiiltä, joka vaarantaa vesiekosysteemin, mutta vesiekosysteemille neutraalit puretaan kuten Haapajärven turvevoimala.
Ekologisen tilan arviossa tarkastellaan ensisijaisesti biologisia laatutekijöitä, kuten pohjaeläimiä, vesikasveja, kaloja ja planktonleviä sekä kivien pinnoilla eläviä päällysleviä
Edellisessa linkissä ”Pintavesien ekologinen tila” oli pintavesien elohopea kartta, jossa Oulujärvi ja muutamam muu järvi suurena järvenä oli punainen.
Pääosa ilmakehään tulevasta elohopeasta on pohjoisella pallonpuoliskolla peräisin fossiilisten polttoaineiden, erityisesti kivihiilen, poltosta.
Vesimuodostumien kemiallista tilaa heikentävät lähinnä kaukokulkeutuvat, pysyvät ja eliöstöön kertyvät aineet. Näistä yleisimmin pitoisuusrajan ylittivät palonestoaineina aiemmin käytetyt polybromatut difenyylieetterit (PBDE)
Suurimman Suomen pintavesien uhkat tulevat siis muualta kuin ojituksilta.
Elohopea ja palonestoaineet tulevat sadevesien kautta kaukaakin fossiilisten käytöstä.
Järvien happamoituminen (rikki) tuli sadevesien mukana, joka vaikutti kalojen lisääntymiseenkin.
Järvissä sinilevää viime kesänä oli vain luonnostaan ravinteikkaissa järvissä kuten Rokuan järvessä sisäisen kuormituksen aiheuttamana, joka ei sekään aiheuta järvieliöstölle juuri mitään.
Vesien väri ja kiintoaineet eivät taida ole vesieliöstölle kalat mukaan lukien mikään uhka. Lienee enemmänkin esteettinen ja kiusallinen haitta, mutta juuri tätä ongelmaa tulisi korjata nyt ennallistamiseen käytetyillä rahoilla.
