Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tuorein arvio Manner-Suomen sisävesien ekologisesta tilasta osoittaa, että järvien pinta-alasta 87 prosenttia ja jokivesistä 65 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa.
Linkki: https://www.vesi.fi/vesitieto/vesien-ekologinen-ja-kemiallinen-tila/
Puun tuhka on ilmainen metsälannoitteiden raakaine.
Tuhkalannoitteiden vaikutus, joissain tapauksissa 50 v esim. turvemaapohjat, on melkein koko metsän kierron aika, sillä lannoitus vaikuttaa 30..50 vuotta. Lannoitteet pitäisi olla metsänomistajille ilmaisia, sillä valtiohan Ilmasto sopimuksiin on mennyt sitoutumaan ja ottaa vastuun hiilinieluista.
Maksakoon lystin.
EPP halusi kaataa komission ennallistamisasetuksen, joka velvoittaisi jäsenmaat ennallistamaan ihmistoiminnan pilaamaa luontoa – esimerkiksi puhdistamaan vesistöjä, palauttamaan ojitettuja talousmetsiä suoksi ja istuttamaan lisää puita sellaisiin kaupunkeihin, joissa niitä on hyvin vähän.
Juuri tuollaisia ajatuksiahan komission ennallistamisajatus herätti kuten tuo joulupukin tarina.
Ja ompa ristiriitainen kirjoitus.
Miksi metsiä pitäisi muuttaa soiksi, joka on paitsi metsäkatoa niin myös kasvihuonekaaupäästöjen lisäystä, sillä luonnon suot ovat päästö. Eikö kirjoittaja tiedä näistä?
Soiden ojitukset metsätalouskäyttöön ovat hävittäneet Suomesta kokonaisia suoekosysteemejä.
Mitä sitten? Eikö kirjoittaja tiedä, että Suomessa ei ollut yhtään suota jääkauden jälkeen ja että suurin osa soista on muodostunut viimeisten 2000 vuoden aikana ja kuinka monta miljoonaa hehtaaria soistuminen on tuhonnut metsämaita Suomesta ja että Suomessa on edelleen olemassa 4 milj.ha luonnon soita.
Kun puhutaan vain Suomen osalta vesien puhdistamisesta, onhan sitä Suomessa tehty jo iät ja ajat taajamien likavesien osalta ja tuleehan luonnontilaisilta metsämailta niin kivennäis- kuin ja suomailta aina päästöjä. Ojitetujen turvemaiden metsien kiintoainepäästöjen vähentäminen on yksi kannattettava kohde ja toinen pienvesien ennallistaminen vanhoihin uomiin tai serpentiineille, jos ne ovat kaivettu suoriksi ränneiksi.
Eipä tullut EUlta pakkoasetusta, maat saa itse päättää. Aloittamiseen riittää yhden ojan tukkiminen.
Linkistä: Nyt hyväksytyssä mallissa esimerkiksi maatalouden turvemaiden vettäminen perustuu vapaaehtoisuuteen.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/afde33e0-9dee-4a58-a759-c1d3962ac448
AJ: ””Auttaa paljon jos ojtettujen turvemaametsien jättäminen itsekseen ennallistumaan””
Ei kannata ennallistaa suometsiä, jos kasvu on vähintään 1,0 m3/ha/v, sillä se on metsäkatoa. Jo 5000 hehtaarin metsäkato muutettuna CO2-päästöksi on +1,0 M tn.
Miljoona hehtaaria entisöitynä olisi +200 M tonnin CO2-päästö.
Ja 100 000 ha/v soiden uudisojitus antaisi CO2-nielua -20 M tn/v.
Innokkaimmat ennallistajat hätäilivät turhaan. Nyt vain kaivamaan uudelleen ne tukitut ojat auki ja tuhkalla lannoittamaan, niin saadaan metsämaata lisää ja Suomen nielutavoitteet saavutetaan.
Kaikki ojathan lopulta alkavat kasvavaa sammalta ja turvekerros kasvaa.
Tiheän ojavälin edut:
– tiheällä ojavälillä 12..15 m metsä kasvaa hyvin
– tiheä ojitus matalanakin pitää pohjaveden tason koko alueella tasaisen alhaalla puidenkin haihduttaessa
– ravinteikkailla suopojilla (korvet) CO2-maapäästöt ovat suuret, mutta tiheään olevissa ojissa kasvava turve vähentää maapäästöjä paljon, sillä turpeenkasvu on myös kovaa, naveromätästys uudistettaessa suositeltavaa
– karuimmilla soilla ojavälitkin ovat pieni hiilinielu ja vanhat sammaloituneet ojat vielä lisäävävt nielua, kun ojissa turve kasvaa paremmin
– vanhat sammaloituneet ojat eivät päästä metaania ja pidättävät kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumista
Välillä ojitus on kuitenkin kunnostettava.
Kyllä on.
Tällaisilla verorahoitteisilla tutkimulaitoksilla kuten Luke on velvoite vastata yleisökysymyksiin ja Lukelta tulikin vastaus kysyä tutkijoilta.
Luke tässä tapauksessa oli kohde, kun tuossa linkin sivulla kehoitetaan ottamaan Lukeen yhteyttä näistä tutkimussa olleissa 638 lajista.
No ne löytyi tuosta linkistä.
Tämän HELSINGIN YLIOPISTON tutkimuksen mukaan vain 5 % kasvilajeista hyötyisi sujelualueista.
Minua kiinnostaisi lajit siinä mielessä, olivatko ne elinvoimaisia vai uhanalaisia vai molempia.
Taitaa ne täältä ”Supplementary information” linkistä löytyä.
Kasvit (Putkilokasvit) yhteensä 38 kpl tutkimuksessa ovat olleet yleisiä ja elinvoimaisia kuten kuusi, mustikka, suopursu jne.
Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=JrqcoYH8EIc
Puheenjohtajan mukaan ikäänkuin maatalous olisi saattanut pajumittarin häviämisen partaalle niin, että sitä tavataan enää Ivalossa.
Niityt ja vanhat maatalousympäristöt ovat hävinneet 99%:sti.
Eli pajumittari on yksi näistä 650 lajista, joita uhkaa perinneympäristöjen katoaminen eli Suomen luonto, joka kasvattaa hylätyt rantaniityt, vanhat laitumet ja pellot umpeen.
Haapanan kannan vähenemisen syy on kuulemma ojitetuilta soilta tuleva ruskea vesi.
