Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Hoh-hoijaa.
– Hömötiainen, luontokato ja monimuotoisuuskato mainittu.
– Rahaa ei ole yksityisen puolen suojelualueisiin.
– Kissantassujäkälä on vaarantunut (VU) Ruotsissa elinvoimainen (LC). Eteläinen laji, sillä Etelä-Ruotsissa paljon havaintoja ja Suomessakin pohjoista kohti havainnot loppuu.
– Hentoneulajäkälä on silmällä pidettävä (NT) Ruotsissa sama luokitus, vaikka lajitietokeskuksen mukaan Ruotsissa lajin havainnot on moninkertaisia. Vuoden 2000 vaiheilla se katsottiin Suomessa elinvoimaiseksi, vaikka nyt viime vuosina havantoja on ollut enemmän kuin silloin. Meillä jo huomattavasti pienemmät havainnot katsotaan elinvoimaiseksi kuin Ruotsissa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/692e432d-b59d-45eb-9fc9-3d485aad3125
Noin kaksi kolmannesta Harzin kuusimetsistä on tuhoutunut viimeksi kuluneiden 4–5 vuoden aikana. Alue kärsi vuodesta 2018 lähtien poikkeuksellisen kuumista ja kuivista kesistä. Kirjanpainajat levisivät räjähdysmäisesti erityisesti alueen pohjoisosassa Harzin kansallispuistossa, missä leviämistä ei lähdetty aktiivisesti torjumaan.Kirjanpainajatuhojen hallitsemiseksi Saksassa pitäisi ottaa Pohjoismaiden mukainen metsien hakkuutapa avohakkuut käytöön. Silloin metsänomistaja ei menetä kaikkia metsiään kerralla kuten nyt, kun kerran kirjanpainaja ei pystynyt tuhoamaan alle 20 vuotisia kuusimetsiä, vaikka niille varmasti oli normaalia suurempi kirjanpainajien paine tuhoalueen sisällä. Saksan olosuhteissa tuollainen enintään 40..50 v kuusikon ikänä voisi olla uudistamisajankohta.
Toiseksi nuo kuusen suojelualueet voisi kieltää.
AJ: Vetisistä ojista tullee kumminkii metaania joten laskelma männöö suunnillee oekeen suuntasesti.
Totta.
Mutta pitäisikö muuttaa ojitusalueiden ja turvepeltojen CO2-päästöjen tarkastelua, kun niistä ei tule lisäystä biosfäärin hiilenkiertoon eli päästöt ovat merkityksettömiä nykyisen ilmaston kannalta ja hylätä niin metsien kuin turpeenkin CO2-varastoihin pohjautuvat laskelmat.
Vain fossiiliset lisäävät CO2 nykyisen biosfäärin kiertoon ja ottaa tavoitteeksi vain niiden käytön mahdollisimman nopea vähentäminen.
AJ: Kts. em. MMM:n linkin sivun 4 kuvan oikeassa reunassa: puutuotteiden nettonielu -3,6 joka on kahden luvun erotus: varaston lisäyksen -25,2 ja poistuman 21,5. Nämä ovat hiilidioksiditonneja, CO2-ekv. Olen kuvitellut, että puutuotevarastoon vain tulee vuosittain lisää eikä poistumaa juuri olisi.
Puutuotteiden varaston lisäys ja poistuma varmasti lasketaan Suomen kaikesta puutavaratuotannosta myös vientiin menevästä osuudesta. Luvut ovat niin suuret. Niinhän tehdään myös metsien hiilinielua laskettaessa. Myös vientiin menevä osuus poistumassa vähennetään metsien kasvun CO2-sidonnasta.
https://savonmaa.fi/articles/article/metsanielujen-miljardilaskuilta-pohja-pois
Siis ojitusalueiden turvemaapäästöjen nousu aiheutti nettonielulaskentaan laskentamuutoksen, joka tiputti sen -23,49 M-tonnissa -14,84 M-tonniin.
Olikohan tuo nosto nyt oikein harkittu, kun tämä vuosi ei ollut mitenkään lämmin ja ennätysmäiset sateet ovat pitäneet ainakin turvemaapohjien huonosti vetävät ojat täynnä vettä Juhannuksesta lähtien, joka vähentää varmasti CO2-päästöjä.
https://www.europarl.europa.eu/resources/library/media/20221110RES52801/20221110RES52801.pdf
Nostokoukku: Turpeen pahin ongelma eivät ole siitä aiheutuvat päästöt, vaan siitä laskettavat päästöt.
Mitä tuo tarkoittaa?
Sitäkö, että suomalaisen turpeen hiili on otettu tästä nykyisestä ilmakehästä ja ollut vain lainassa, kun käyttö palauttaa sen vain takaisin ilmakehään, joka ei lisää yhtään biosfäärissä kiertävän hiilen määrää.
Kivihiilen hiilivarastot taas ovat muodostuneet satoja miljoonia vuosia sitten olleesta ilmakehästä ja nyt vain niiden päästöt ovat CO2-lisä nykyiseen hiilenkiertoon.
Suomalainen turve ei ole fossiilinen. Sitä jopa kasvaa joka vuosi lisää, jota kivihiili ei tee.
Kivihiili on edelleen 3-kertaa kalliimpi kuin ennen Ukrainan sotaa, jolloin oli turpeen kanssa tasoissa.
Eihän tuo alaoksien syönti oikeastaan haitannut, sillä latvoihin kasvoi normaali oksakiehkura ja alaoksiikin tuli kasvua ja uusia silmuja paljon kasvaa ensi kesänä eikä runkoon tullut mutkaa. Istutus oli puolet mäntyä ja kuusta. Pienempien kuusten taimien, joita istutettu myöhemmin, latvojakin oli napsittu enemmän kuin hieskoivuja katkottu. Kuusen taimen syöntiä on vaikea havaita, jos ei katso lähempää. Hakkuun jälkeen vanhojen ojien varsilta olleet simensyntyiset alikasvoskuusen taimet syötiin männyn taimien lisäksi kaikki ja niitäkin pitä ruiskuttaa Tricolla, kun ihmettelin miksi latvakasvua ei ollut. Nyt pahaimmillaan kasvavat lähes metrin. Männyn taimet alkavat olla suurimmaksi osaksi niin suuria, ettei hirvi pysty katkomaan niitä. Ensi vuodelle jää tälle taimikolle vain pienempien taimien käsittely, joita ei ole kovin paljon. Mutta Tricolla pitää taas käsitellä. Myyriä ei vielä tuolla ole ollut, jotka söisivät kaikki latvasilmut. Olisiko ensi talvi sitten myyrien vuoro?
Sitä keinoa että vedetään männiköstä kaikki ylimääräinen lehtipuusto kenttään varhaishoidossa, mutta josta se ehtii vielä nousta hirville muonaksi sopivalle turvan korkeudelle, on täällä ehdotettu ja on varmaan kelvollinen keino.
Minulla viime talvena männyntaimikko 1,5…3m (2,5 ha) oli Tricolla käsitelty vain latvan pystykasvain, mutta sitten ne käsittelettömät alaoksat kaikki syöty ja kaikista taimista. Muutamia hieskoivuja oli myös katkottu, vaikka sopivan kokoista koivuvesaa on paljon. Sama juttu muissakin taimikoissa. Mänty syödään viimeistä oksaa myöten, mutta koivu ei juuri kelpaa.
tarmo.hjerppe: ”Aika monessa tapauksessa hirvieläinvahinko on aiheutettu huonolla uudistamisen suunnittelulla tai väärään aikaan suoritetulla taimikonhoidolla.”
Nuo kannattaisi nyt saman tien avata meille, ettei tehtäisi jatkossa samoja virheitä.
Aivan. Heti ohjeet tänne, ettei tarvitse joka syksy levittää hirvikarkotetta 20 ha alueelle.
MMM:n linkin sivun 4 kuvan oikeassa reunassa: puutuotteiden nettonielu -3,6 joka on kahden luvun erotus: varaston lisäyksen -25,2 ja poistuman 21,5. Nämä ovat hiilidioksiditonneja, CO2-ekv. Olen kuvitellut, että puutuotevarastoon vain tulee vuosittain lisää eikä poistumaa juuri olisi.
Kai tuota CO2- varasoa on kerytetty 50..100 vuotta. Uutta tulee vuosittain ja 50 ..100 vuoden takainen CO2-lisäys katsotaan poistuvan varastosta takaisin ilmaan. Puutuotteiden CO2-varasto olisi sillon noin 50..100*23 = 1150… 2300 Mtn.
Tuo lisäys ja poistuma tuntuvat aika suurilta, jos ne olisivat vain Suomen kulutuksen mukaan laskettu. Suomi käyttää puutavaran vuosituotannnostaan 10 milj.m3 vuosittan 3 milj.m3 ja siitä tulisi CO2-lisäystä varastoon vain 0,73*3= – 2,2 Mtn eikä siitäkään kaikki mene rakennuksiin. Tietenkin päälle tulevat hirret, vanerit ja muut puutuotteet. Vielä laskettaneen sellusta ja kartongistakin jotain lisäystä.
