Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kerrankin EUlta jotain järkevää.
Vain fossiilisten CO2-päästöt ovat lisä biosfäärin luonnolliseeen hiilenkiertoon ja aiheuttavat lämpenemistä, sillä niillä ei ole ollut tähän nykyiseen ilmastoon kylmentävää vaikutusta.
Biomassan nielulaskelmat ovat muutenkin turhia. Metsien ja turpeen CO2-lämmittävät päästöt ovat otettu nykyisestä ilmakehästä ja kylmentäneet ilmastoa vastaavan määrän ja ovat luonnollista hiilen kiertoa sidontaa ja päästöjä.
Hyvin näyttävät kalkkikalliolajit olevan suojelussa.
Tämän Paltamon Kainuunnurmihärkin, joka tuli esiin Paltamon biotuotehdas hankkeen yhteydessä, kasvupaikat näyttäisi olevan suojeltu.
On monivuotinen lyhytikänen kihokkikasvi ilman juurakkoa. Tyypillinen pienen popun laji ja suuret kannanvaihtelut ja katoaa välillä ja sitten taas löydetään. On vaikeasti suojeltava, kun sitä vielä uhkaa samaan aikaan umpeenkasvaminen ja metsien uudistamis- ja hoitotoimet.
Laji ei koskaan tule runsastumaan, mutta ompahan uhanalaislajina kuitenkin haittana vähän kaikelle metsätaloudelle, kaivostoiminnalle ja rakentamiselle.
Tällaiset lajit pitäisi jättää omaan arvoonsa ja noteraamatta niitä mitenkään.
Suojelualat näkyvät Paikkatietoikkunassa ja havaintopaikat, kun suurentaa laji piste fi maailmakarttaa.
Luontotyyppejä uhkaa umpeenkasvaminen.
Koko maata koskevissa arvioissa 48 % kallio- ja kivikkoluontotyypeistä katsottiin lähiajan kehityssuunnaltaan vakaaksi, 43 % heikkeneväksi ja 9 %:lla kehityssuuntaa ei pystytty arvioimaan. Kehityssuunnaltaan edelleen heikkeneviksi katsottiin esimerkiksi kalkkikalliot, joiden umpeenkasvu etenee todennäköisesti lähitulevaisuudessakin, koska esiintymien hoitotoimet eivät ole riittäviä. Lisätaantumista aiheuttavat suojelemattomilla kohteilla myös rakentaminen sekä intensiivinen metsätalous.
Tässä kuvaa kalkkikallioilta. Ei näyttäisi edes olevan mitään hakattavaa.
https://metsonpolku.fi/kalkkikallioiden-ja-ultraemaksisten-maiden-elinymparistot
Linkki: https://www.rakennuslehti.fi/2020/11/pirkkolan-monitoimihallin-rakentaminen-voi-jatkua/
Lahokaviosammal on nyt yleinen Etelä-Suomessa, kun sitä on opittu löytämään.
Sitä ennen se oli varsinainen riesa eikä vieläkään sen uhanalaisuusluokitusta ole korjattu. Pohjoisempana tämä eteläinen laji on Suomen luonnon armoilla ja oiva tapa jarruttaa rakentamishankkeita siellä ja vaatia suojelualueita lisää, vaikka Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että vain 5 % kasveista hyötyi suojelualueista verrattuna talousmetsiin ja siinä oli mukana myös elinvoimaiset lajit.
https://laji.fi/taxon/MX.43478
Hyvät ohjeet suovesille lukijan kommentissa.
Ojitusalueen vedet voi myös ohjata sopivalle alempana olevalle suolle ja suovesille mahdollisimman pitkä kulkumatka esimerkiksi jokea seuraten omassa uomassa. Onnistuu tuossakin ohi virtaavassa joessa ja jokeen laskevissa puroissa, joihin tulee paljon ojituksen suovesiä.
Turve Ruotsissa vuonna 2022.
Turpeentuottajat ja biopolttoaineiden puolestapuhujat ovat yrittäneet saada turvetta biopolttoaineeksi. EU:n päästökauppajärjestelmässä ja YK:n ilmastopaneeli IPCC:n mukaan se on kuitenkin luokiteltu fossiiliseksi polttoaineksi. Mutta Ruotsin sähkösertifikaattijärjestelmässä turvetta käsitellään edelleen uusiutuvana, Ruotsissa turve on myös vapautettu energia- ja hiilidioksidiverosta.
https://www.sverigesnatur.org/aktuellt/torv-ar-fossilt-punkt-slut/
mikä meidät tappaa. Luultavasti aurinko.
Linkistä alla sivu 12: ”rapautuminen kiihtyy lämpötilan ja kosteuden noustessa, mikä taas sitoon hiilidioksidia”.
Jäätiköiden sulaminen tuo uutta rapautuvaa pinta-alaa.
Maankäyttösektorin nettonielulaskelmat ovat tarpeettomia, sillä niiden hiilidioksidi on nykyisen ilmaston hiilenkiertoa sidontaa ja päästöjä eikä siis lisää hiiltä biosfääriin eikä niillä ole lämmittävää vaikutusta.
Fossiiliset ovat 200..300 miljoonaa vuotta sitten muodostuneita hiilivarastoja, joidenka päästöt ovat lisä nykyiseen hiilenkiertoon ja vain niiden käyttö tulisi lopettaa.
Mutta mitään merkkejähän siitä ei ole edes näkyvissä. Öljyn käytön on ennustettu vain lisääntyvän tulevaisuudessa. Maakaasunkin sai Saksa väännettyä kestäväksi ilmaston kannalta. Venäjäkin tarvitsee öljytuloja ikuiseen sotaansa Länttä vastaan.
Suomalainen turve olisi hyvä korvaaja fossiilisille polttoaineille, sillä se olisi nykyisen biosfäärin olemassa olevaa hiilenkiertoa sidontaa ja päästöjä.
