Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Suomalaiset biomassaan (metsät ja turve)sitoutuneet hiilivarastot ovat väliaikaisia. Jääkausi tuhoaa ne ja palauttaa sitoutuneen hiilen takaisin ilmakehään.
Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikentymisen vuoteen 2030 mennessä.
Miksi tällainen harhainen ja valheellinen tavoite on olemassa, kun monimuotoisuuden heikentymistä Suomen luonnossa ei ole?
Tavoitteen saavuttaminen vaatii monimuotoisuuden vaalimista kaikkialla rakennetuista ympäristöistä viljelyalueille, metsiin ja vesistöihin.
Maataloushan jo jätettiin pois monimuotoisuuden vaalimisesta. Metsien monimuotoisuus on paras mahdollinen koko maailmankin mittakaavssa.
Vesistötkin ovat tyydyttävässä kunnossa ja ovat muuhun maailmaan verrattuna loistavassa kunnossa. Onhan siellä parannettavaa ja jos vain rahaa on, siellä se kannattaa käyttää.
Totta.
Hirvet pystyy kyllä torjumaan, mutta myyrät ovat vaikeampi juttu ja tuhot melkein yhtä pahat kuin hirvien aiheuttamat. Viime talvi alkoi pakkaslumella jäätyneeseen maahan eikä suvennut ja siksi myyrien ei tarvinnut tehdä ilma-aukkoja koko talvena että happea piisaisi. Nyt on ollut talven aloitus tällainen jo kahtena vuonna peräkkäin eli ei ole ollut suvikelejä heti lumentulon jälkeen, että lumikerros olisi tiivistynyt hapettomaksi ja myyrien olisi ollut pakko tehdä ilmaukot elääkseen. Paras myyrien torjuntakeino olisi nähin ilma-aukkoihin sirotella rottien myrkkyrakeita, joita minulla vielä on. Rakeitahan ei enää saa kaupasta. Muutaman kerran olen onnistunut. Toivottavasti ensi talvi alkaa räntäsateilla lämpimään maahan. Tai myyräkannat saattavat ainakin näillä tuhoalueilla olla romahtaneet.
Tämän kesän yleinen näkymä minun monessa mänty-kuusi taimikoissa on ollut männyissä kaksihaarainen latva. Kun metsämyyrä on kiivennyt taimen latvaan ja syönyt pääsilmun ja vioittanut muita sivusilmuja, joista yksi jäänyt ehjäksi ja kasvanut n. 50 cm. Lisäksi yksi vioittunut silmu on vaivaisena kasvanut 15 cm. Tällaiselle latvalle ei ole tarvinnut tehdä mitään.
Mutta kun sitten on näitä pahempia tapauksia , että kaikki latvan silmut ovat syöty kuolleiksi, niin alemmat oksat 3..4 kpl ovat kääntyneet kasvamaan kesän aikana uusiksi latvoiksi, kun niiden silmuja ei ole syöty. Tallainen taimi on pilalla, jos ei sahaa näitä uusia latvaoksia pois. Ja kun melkein kaikki männyn taimet ovat syöty tähän malliin. Kuusiin ei ole koskettu.
Kaikki männyn taimet kyllä olen ruiskuttanut Trico-karkotteella joka vuosi ja hirviltä säästyneet, mutta yhdellä kohteella istutuksen jälkeen ensimmäisenä kesänä söi joku sen männyn uuden herkullisen 3..5 cm latvakasvun heti taimen lähdettyä kasvuun. Sitten soivät parin vuoden päästä myyrät suurimman osan taimien silmuista. Sitten meni muutama vuosi, että tukkimiehen täi söi jokaista männyn tainta jonkin verran, mutta eivät kuolleet kun olivat vähän isompia jo n. puolimetrisiä. Nyt sitten 2..3 metrisenä tuli tämä viimeinen myyrien syönti. Kuusiin ei koskettu.
Kaksi- ja useampi haaraisia on ainakin tässä minun taimikossa kyllä riittänyt. Paljon auttaa se, että puolet taimista on kuusia ja säästyneet.
En minäkään. Minulla on käytössä pullokäsiruisku, josta saa pitkän ruiskeen tarkasti taimen latvan runkoon ja kuivunut valkea jälki säilyy siinä vuosia. Ruiskutan vain latvaan ja käytän ohentamatonta tricoa. Pienempiin taimiin 0,5…2 m tuolla yhdellä kohteella (2,5 ha) tämä on toimut eikä taimen muita oksiakaan ole syöty. Nyt viime talvena siellä syötiin kuitenkin pitempien taimien 2.5… 3,0 m alemmat oksat kaikista taimista ja jonkun verran myös koivun ja kuusen taimien latvoja. Ylin ruiskutettu latvakiehkura jäi koskemattomaksi ja ne ovat jo niin pitkiä ja runko paksu, ettei tarvitse enää niitä ruiskuttaa. Alempien oksien syönneistä männyn taimiin ei tullut mitään runkovikaa.
Empä taida osallistua, mutta sana luontokato pitäisi selvittää, missä sitä on.
Suurin uhka luonnolle nyt nähdään vain metsien käytössä, mutta uhanalaisia metsälajeja on ainoastaan n. 300 kaikista uhanalaisista lajeista 2667 ja niistäkin 250 on lahopuulajeja, joihin lajien uhanalaisuus on sitten painottunut ja jossa ei edes ole mitään korjattavaa. Muita suuria uhkatekijöitä lopuille 2300 ei edes mainita keskusteluissa. Suurin Suomen luonnon lajien uhkatekijä on Suomen luonto: Uhanalaisista lajeista n. 700 on uhanalaisia umpeenkasvaminen vuoksi, joka on Su0men luonnon tehtävä. Lisäksi sellaiset uhkatekijät kuin toisenlaisen ilmaston lajit ja luonnostaan pienet populaatiot jää aina mainistelmatta uhanalaisuuden aiheuttajina.
Vesistötkin ovat kohtalaisessa kunnossa, mutta siellä näkisin kyllä olevan kunnostustarpeita. Järvien umpeenkasvamisen estäminen. Pienvesien entisöinnit kaappaamaan kiintoaineet ja ravinteet.
Eihän monimuotoisen suojelualueen metsän pitänyt kärsiä hyönteistuhoista, kuten puupeltojen.
Kirjanpainajan tuholaistenhan piti tuhot estää.
Tahkolla metsänomistajat väittävät kaarnakuosiaistuhon alkaneen suojelualueelta.
”On olemassa metsätuholaki, joka velvoittaa poistamaan tuhoutuneet puut yksityismetsistä. Jos sama laki ulotettaisiin myös suojelualueille, niin asiahan korjautuisi sillä varsin nopeasti”, Tolppanen sanoo.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/51d8a3b8-0620-4e38-8399-60b33d53e00d
