Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Siis otettaisiin mukaan kokonaan hävinneitäkin lajeja, kuten Lauri Saariston Metsälehdessä mainitsema korpikolva.
Laji.fi mukaan Korpikolva vaarantunut (VU) ei kadonnut. Vuonna 2022 10 havaintoa Suomessa.
Suppea esiintymisalue ja taantuminen, tai esiintymisen voimakas pirstoutuminen, tai erittäin suuret kannanvaihtelut
Pienen populaation laji ja erittäin suuret kannavaihtelut on sellainen yhdistelmä ettei auta olipa lahopuuta kuinka paljon tahansa.
https://laji.fi/taxon/MX.194661/occurrence
Lajin populaation tilan on arvioitu olevan epäsuotui-
sa riittämätön, sillä pirstoutumisen ja esiintymien pienen
koon vuoksi osa populaatioista on vaarassa hävitä esiinty-
mispaikkojen suojelusta huolimatta.https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Muut/korpikolva_2006.pdf
Linkistä alla.
Suomessa avohakataan vuosittain noin 100000 hehtaaria metsiä. Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan seuraukset ovat karut, sillä avohakkuut ja hakkuisiin liittyvät metsänhoidon toimenpiteet ovat suurin syy metsässä elävien lajien ahdinkoon ja uhanalaistumiseen. Metsissämme elää tällä hetkellä jopa 833 uhanalaista lajia.
Hoh hoijaa!
WWF esittää lajien ahdingon ja uhanalaisuuden, joita ei edes ole olemassa (maailman metsä maista korkein BII=96% Suomessa), korjaamiseksi jatkuvaa kasvatusta, joka lisäksi vähentää hiilensidontaa heikomman kasvun vuoksi.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/2d9c2e20-410e-4a9f-a1f9-902c1f8bca5b
Disinformaatiota lahopuuriippuvaisesta Lahokaviosammalesta – Buxbaumia viridis alla olevassa linkissä.
Kantojen nosto kyllä on saatu uhkatekijäksi, jota tehdään hyvin vähäisessä määrin verrattuna siihen kuinka paljon uusia kantoja tulee hakkuissa, jotka nähdään uhkatekijänä, vaikka juuri hakkuissa niitä kantoja ja jatkumoa syntyy.
Hakkuut ja metsänhoitotoimet vaikuttavat lahokaviosammalelle elintärkeän lahopuujatkumon lisäksi myös kosteuteen ja varjoisuuteen, joita sammal vaatii menestyäkseen. Kannoilla viihtyvää lahokaviosammalta uhkaa myös kantojen nosto.
Tässä oikeampaa tietoa.
Toinen yllättäen ”yleistynyt” laji on lahokaviosammal. Se on opittu tunnistamaan uudella tavalla, ja on ymmärretty, että kyseessä ei olekaan niin vaatelias laji kuin on uskottu.
Lahokaviosammal on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN), vaikka nyt kun sitä on opittu löytämään, niin sitä on vähän joka paikassa Etelä-Suomen kannoissa. Voineekohan se koskaan olla elinvoimainen Suomessa, koska on eteläinen laji eikä Pohjois-Suomessa viihdy. Etelä-Suomeen laji ei tarvitse mitään vanhojen metsien suojelua ja pohjoisempana se taas ei menesty, mutta tämän ei estäne vaatimasta vanhojen metsien suojelualueita lisää.
https://www.loimu.fi/verkkolehden-artikkeli/kartoitusta-inventointia-ja-selvityksia/
”Paljonko lahopuuta on tarpeeksi”
Suomen lahopuusta riippuvaisista 5000 lajista 4750 lajille on ollut jo iät ja ajat lahopuuta riittävästi, kun ovat Punaisen kirjassa 2019 luokiteltu muiksi kuin uhanalaisiksi lajeiksi eli uhanalaisuus-prosentti on kaikista lajeista alhaisin vain 5%.
Suomen metsiin jää joka vuosi 75 milj m3:n runkopuuhakkuista lahoavaa kariketta oksia ja kantoja noin 50 milj m3 ja lopusta poistumasta 14 milj.m3 hakkuissa särkyy ja kuolee runkopuuta noin 8 milj m3 ja lisäksi luonnon poistuma on noin 6 milj m3.
Veikkaan että ei soittamalla näin monimutkainen asia selviä.
Siihen ei taida kielitaito riittää ainakaan minulla, mutta jos osaisi eglantia sen verran ja kysyisi, miksi ette vastaa esittämääni kysymykseen tiedustelukaavakkeessa, jonka lähetin? Että pääsisi vaihtamaan sähköposteja.
Esim. mitä tarkoittaa ”low human use”? Onko se metsien suojelualueita ? Ja ”grassland”? Eihän meillä ole metsälaitumia?
Tässä kaavake, jota käytin.
https://www.nhm.ac.uk/about-us/contact-enquiries/forms/emailform.jsp
Sen pohjatiedoissa ennustetaan että Suomessa laidunmaan ja metsämaan määrä alenee 2030-luvulla 80 prosentista 50 prosenttiin 2050 mennessä, mutta Ruotsissa ei alene.
Alla olevasta linkistä?
Grasslands and forests (low human use) under projected scenario Middle of the road development (SSP2) (% of total area)
Minä myös lähtin kyselyn tuosta, mutta vastausta ei tullut.
Pitäisi kai soittaa (”Soita numeroon +44 20 7942 5000”) sinne, ehkä tulisi vastauskin.
<p><p>Urpo-petteri sai sitten Suomen taantumaan, ensi keväänä puhutaankin sitten lamasta, jos ja kun Urpo-petterin törttöilyt jatkuvat.</p><p>https://yle.fi/a/74-20049871 p></p>
Sen nyt voi sanoa suoralta kädeltä, ettei UrpoPetterillä ole mitään tekemistä Suomen taantuman kanssa.
Istutin siperian lehtikuusia muutaman myrskyn tekemälle aarin kokoiselle aukolle aikoinaan. Siinä oli myös pieniä kuusen luonnon taimia. Yksi noista lehtikuusista kasvoi 10 metriin, mutta senkin myrsky kaatoi noin 10 vuotta sitten, kun oli ojan laidassa. Kannolta halkaisija oli 25 cm ja sahasin sen tyvitukista lautaa ja lankkuja. Kuusen luonnon taimet kasvoivat samassa ajassa vain pariin metriin. Vieressä olevalle suuremalle myrskyaukolle istutin myös näitä sieperian lehtikuusen taimia ja kuusen taimia. Nyt lehtikuuset ovat rinnan korkeudelta 30 cm. Kuuset jotain 15cm ja 5m lyhyempiä.
Lehtikuuset ovat ainakin minun kokemusten mukaan juuri pinaukoille sopivia edellyttäen, että maapohja on kuuselle sopivaa.
https://www.youtube.com/watch?v=-H5QwbrHgbQ
Pienvesien kunnostaminen kuten tässä on hyvää ennallistamista. Suoriksi kaivetut ojarännit pitäisi palauttaa vanhaan mutkittelevaan uomaan tai kaivaa uudelleen serpentiineille, että kevät tulvien aikaan vesi nousisi pitemmän kulkumatkan vuoksi uomasta ja muodostaisi tulvajärven, jolloin kiintoaines ja ravinteet jäisivät metsän pohjalle.
Harjusinisiipi on pienen popun laji ja sen ainoa uhka on umpeenkasvaminen eli Suomen luonto. Miksi pitää taistella luontoa vastaan?
