Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Timpalla on kokemusta ja siitä saatua tietoa.
Puu jakaantuu runkopuu 58%, maanpäällinen karike 20% ja maanalainen 22%.
Yksi kuutio (kaikkien puiden keskiarvo) runkopuuta on sitonut ilmasta n. 0,73 tn hiilidioksidia.
Puun koko elävä biomassa on sitonut CO2:ta sitten 0,73+20/58*0,73+22/58= 0,73+0,28+0,28= 1,29 tn.
Lisäksihän lasketaan metsien hiilensidontaa DOM myös kuolleesta hakkuukarikkeesta ja pitempiaikaisista puutuotteista. Linkin sivu 45 /https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Ilmastopaneelin 0,9 tn taitaa olla maanpäällinen osa runkopuu ja oksat, lehdet, neulaset ja latvus. Tämä voisi olla lähellä keveimmän puulajin kuusen sidontaa.
Mistä tuo Ilmastopaneelin nielulaskenta löytyy?
Raportin eli niin sanotun Punaisen kirjan mukaan uhanalaisten lajien määrä on kasvussa Suomessa.
Uusia lajeja on arvioitu vuonna 2019 (22418) 1020 enemmän kuin vuonna 2010 (21398).
Eli kun uusia lajeja löydetään lisää, niin tottakai ne ovat harvinaisempia ja samalla uhanalaisempia, joten tuo uhanalaisten lajien kasvu johtuu siitä enemmänkin.
Venäjän pakotteet alkavat purra. Venäjää uhkaa polttoainepula.
Miten lahjoittaa ilmaiseksi viljaa kuten Putin lupasi, kun viljat jää puimatta polttoainepulan vuoksi.
Venäjän öljynjalostamoilla ei ole öljyä, jota ne voisivat käsitellä omilla laitoksillaan. Kaikki säiliöt ovat täynnä ”raskasta” öljyä, jota kukaan ei tarvitse, koska Eurooppa kulutti sitä ennen. Eurooppa osti ”kevyemmän” arabialaisen tai amerikkalaisen, sekoitti sen Venäjän Uralin kanssa ja sai tuotteen jalostettavaksi”, kertoo PRIME-yritysryhmän johtaja Dmitri Leushkin.
Sunilan tehtaan johto, samoin Kotkamilsin sahan, ilmoitti tehtaan ja sahan sulkemisen syyksi liian korkean puun hinnan.
Ruotsin kruunu on laskenut vuoden sisällä 10% ja lisännyt Ruotsin kilpailykykyä metsäteollisuudessa. Ruotsissa vasta päätettiin nostaa puun hintaa ja varaa siihen onkin. Tässä pudotuksessa Ruotsi pitää metsäteollisuuden työpaikkansa ja Suomessa supistetaan. Palkkatason kilpailukyky taitaa olla nyt vieläkin enemmän Ruotsin eduksi kuin Kaipolan lakkauttamisen aikoihin.
Alla olevassa lainauksessa on esitetty Suomen metsäteollisuuden kannalta epäedullisia kustannuksia kilpailijamaihin nähden, joista muut taitavat olla korjattu paitsi palkkakustannukset, jotka Ruotsissa olivat 40% alemmat.
Kaipolan tiedoitustilanteessa Anu Ahola kertoi ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttivat tehtaan alasajoon: 1. logistiikkakustannukset Näistä mieleeni tulevat mm. liikenteen polttoaineverot sekä vihreiden läpiajama EU:n rikkidirektiivi itämeren laivoille, jota ei sovelleta välimerellä mm. Italian vastustuksen vuoksi. 2. Energiaverot ja yleiset maksut Tästä mieleeni tulee mm. sähkövero, joka EU:ssa on oltava vähintään 0,5 euroa megawattitunnilta. Ruotsissa se on minimissään, siis 0.5 euroa, kun taas Suomessa teollisuuden sähkövero oli 7 euroa megawattitunnilta vuonna 2019 (ja on edelleen korkea, vaikka hallitus päättikin joistain kevennyksistä). Kaikkeen tulee päälle vielä 24% arvonlisävero – puunhankinta mukaanluettuna. 3. Palkkakustannukset Anu Aholan mukaan yksittäisen työntekijän työntekijän ansiotaso on Suomessa kilpailijoita korkeampi. Saksassa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 30 % vähemmän kuin Suomessa ja tekee 100 tuntia enemmän työtä vuodessa. Ja Ruotsissa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 40% vähemmän kuin Suomessa. https://areena.yle.fi/1-50608352
Ruotsissa ja Norjassa on poroja enemmän kuin Suomessa, mutta ongelmat Suomessa suurimmat.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009818775.html
Aika mielenkiintoista.
Linkin kaikki kommentit hävinneet.
Näkyvät nyt palautuneen.
R. Ranta: Metsien kasvuko hidastunut?? Ajelin taas Lapin kierroksen Pohjanmaan eteläkärjestä Sodankylään ja takaisin. Lappia myöden maa aivan pursuaa puuta.
Samaa mieltä ja tuo ”pursuaa” on juuri oikea sana. Pohjois-Kainuussa Paltamossa, Ristijärvellä, Hyrynsalmella aina Venäjän rajalle saakka on kyllä hakattavaa vaikka kuinka. Savoon verrattavat metsät. Nyt näkee 2-harvennuksen mäntymetsiä, joita voisi kuvailla sanoilla jylhä tai ompa synkkää metsää.
