Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Typpioksiduulia NO2 vapautuu ojitetuilta turvemailta Ojasen mukaan keskimäärin 0,15 g/m2/v, joka tekee 1,5 kg/ha. Siitä kolmasosa 0,5 kg/ha on typpeä. Ojitus lisää typpipäästöjä.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Typpitase 5 milj ojitetulta metsämailta Etelä-Suomessa keskimäärin olisi = 1,6 kg/ha(mitattu päästö-alla oleva linkki) – 3,5 kg/ha(laskeuma) – 0,5 kg/ha(NO2) = -2,4 kg/ha.
Turvemaiden ojitukset ovat suuri vesistöjen typpikuorman vähentäjä..
Helsingin keskilämpötila nyt -2,1 astetta kylmempi kuin 15 viimeisen vuoden keskilämpötila. Näin ollaan palattu 1950-1990-lukujen kylmiin kesiin.
Kylmentyminen lienee tabu tässä ilmastonmuutos hypessä, kun ei näytä ylittävän uutiskynnystä.
Ei ylittänyt tuokaan kesäkuun alun etelä-rannikon pakkanen -9,1 astetta Virolahdella.
Nuokin Kalifornian Kuolemanlaaksossa mitatut ennätys lämpötilat tarkoittavat lämpötilaa auringossa. Sitä tietenkään ei voi sanoa tässä ilmastohypetyksessa. Antaa vaan ihmisten luulla, että ovat varjossa mitattuja. Tosin tuollaisessa tuulettomassa kattilaympäristössä taitaa varjolämpötila olla lähellä aurinkolämpötilaa kuin avoimella paikalla.
Kyllä nuo ojitettujen turvemaiden kiintoaineet pitää pysäyttää jo ojitusalueilla muotoilemalla ojitusalueen sarat ojilla jo erillisiksi altaiksi.
Metrin lumipatja antaa 100m vesipatjan sulaessaan. Ojitusalueiden ojien rajoittamat sarat pitää vain nostaa tasaisesti ojienreunolla 200, niin sade ja lumen sulamisvedet pysyvät aina saralla ja suodattuvat turpeen läpi sitten ojiin.
Pillareiden vetämät oja-aurat tekivät tällaisen ojavallin, mutta kaivurilla tehdyt ojitukset ei, sillä se täyden kauhan möykky ojan reunalla ei muodosta yhtenäistä vallia.
Lisäksi ojat pitää tehdä niin syviä, että ojissa on vettä enintään puolet ojan syvyydestä, jota vesien poisto-oja säätää. Tällöin ojissa veden virtaus jää pieneksi ja kiintoaines jää ojiin. Turpeesta tulee hyvä ojapato, sillä se ei veden virtauksessa syövy.
Linkistä: Viime vuosina on ilmestynyt tätä käsitystä haastavia tutkimuksia (Nieminen ym. 2017, 2018). Nykyisen tiedon valossa ojitusalueilta huuhtoutuu aikaa myöten enemmän typpeä, fosforia ja orgaanista hiiltä kuin ojittamattomilta soilta, vaikka ojitusalueilla ei olisi pitkään aikaan tehty mitään toimenpiteitä (Finér ym. 2020, Nieminen ym. 2020).
Tämän ketjun sivulla 3 käsitellään tätä (Nieminen ym. 2017, 2018) tutkimusta.
Sivulta 3 Kurjen postauksesta : Vaihdoin viestejä tutkijan (Nieminen) kanssa ja selvisi, että typpilaskeumaa ei ollut huomioitu tutkimuksessa.
Samoin sain selville, että kivennäismaametsien vesistövaikutus on 1,3..1,5 kg/ha typpeä, joka ei nyt paljon poikkea ojittettujen soiden päästöistä.
Onko Normandy katsonut kuusentaimen latvoja miten tarkasti, sillä latvat voivat tuon mittaisilla taimilla olla hirvien napostelemia, kuten minulla nyt yhdessä kohteessa. Eivat tietenkään kaikki taimet vaan osa ja siihen auttaa vain Trico-hirvikarkoite. Toinen salakavala kuusen latvojen tuhoaja on tuomituoste, jos tuomia on taimikossa. Ne taas pitää tuhota glyfosaatilla. Booria yksin kannattaa käyttää vai jos neulasanalyysi kertoo sen puutteesta. Ravinne-epätasapainon saa parhaiten korjattua ilman analyysejä Rauta-PK:lla, jossa on myös booria. Ikävä kyllä lannoitteen valmistus lopetettin, mutta minulle sitä jäi yhden lavan verran ja käytän tuota loppua vain taimikoiden kasvuhäiriöiden korjaamiseksi muuten tyvitukki menee pilalle. Terve kuusentaimi kasvaa suoraa latvaa. Jos kasvaimet kiemurtelevat ja niissä on värivikaa, on kyseessä ravinne-epätasapaino.
Kuhankeittäjä on eteläinen laji ja muuttolintu. Wikin mukaan talvehtimisalueiden pyynti voisi olla syynä kannan laskuun ei Suomen metsätalous.
Paljakoiden lajien uhanalaisuuden suurin syy on S= satunnaistekijät (pieni populaatio) ja toiseksi suurin I=ilmastonmuutos ja kolmanneksi Ku=(kuluminen).
Kävin läpi Punaisen kirjan 2019 lajit (jäkälät ja heinät) P=paljakoiden uhanlaista lajeista vain uhanalaisuuden syyn Ku= kuluminen huomioiden, johon kuuluu myös porojen laidunnus.
Uhanalaisia jäkäliä oli 39 kpl.
Heiniä (putkilokasveja) 6 kpl.
Nämä uhanalaiset lajit olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Käsivarressa lähemmin Kilpisjärvellä esiintyviä lajeja. Käsivarsi on Natura 2000 aluetta, jolla poronhoito on sallittua.
Tyypillinen uhanalainen laji oli Käsivarressa esiintyvä pienen populaation laji, joka Norjassa tai muualla on yleinen. Kulumiselle (porot) alttiit paljakkalajit näyttävät olevan merellisen ilmaston lajeja johon käsivarren Kilpisjärvikin kuuluu.
Eli pienen popun lisäksi lajit olivat erilaisen ilmaston (merellinen) lajeja käsivarressa, joita muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ei esiintynyt muualla Lapissa, jossa suurin osa Suomen poroista laiduntaa.
Norjassa porokarjaa on enemmän kuin Suomessa eikä se näytä vähentävän paljakoiden lajien elinvoimaisuutta siellä.
https://yle.fi/aihe/a/20-10005136
Suomen luonnon monimuotoisuus on taistelua Suomen luontoa vastaan.
Valkolehdokki ei ole uhanalainen laji vaan elinvoimainen (LC).
Suolayrtti on erittäin uhanalainen (EN) ja syy umpeenkasvaminen. Upeenkasvaminen on Suomen luonnon tehtävä.
Tähkämaitikka (EN) ja uhanalaisuuden syy umpeenkasvaminen. On yleinen Etelä- Ruotsissa ja Keski-Euroopassa eli on avointen ja erilaisen ilmaston laji ja Suomessa sinnittelee elinalueensa äärirajoilla.
Suomen nykyisen vuotuisen hakkupoistuman sisältämä hiilimäärä vastaa noin 50 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Teoriassa koko tämä määrä voitaisiin hyödyntää puutuotteiden nieluna, jolloin nykyinen tuotenielu moninkertaistuisi ilman että lisähakkuita tarvittaisiin. Tämä nielu ei pelkästään toteuttaisi Suomen nielutavoitetta täysimääräisenä, vaan lisäksi kompensoisi täysin myös kaikki Suomen nykyiset kasvihuonekaasupäästöt, eli toteuttaisi kansallisen tason hiilineutraaliuden.
Markkinahakkuut runkopuuna ovat olleet 67,9 milj.m3 vuonna 2022.
Ja se kertoimella 0,75 sisältää 50 M CO2-ekv-tn.
https://www.luke.fi/fi/uutiset/hakkuut-vahenivat-75-miljoonaan-kuutiometriin-vuonna-2022
Suomi ei ole Euroopassa mikään ykkönen ilmastonmuutostaistelussa.
Nasan satelliittimittaus näkee Suomen jo hiilinieluna.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009455056.html
Kun kaikki Suomen nielut huomioidaan, Suomi on jo hiilinielu.
