Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Sellaisen CO2-varaston purkautuminen. jolla on ollut kylmentävä vaikutus tähän ilmastoon ei voi teoreettisesti lämmittää tätä ilmastoa, kun sen vaikutus on tuhansia vuosia ja Suomen turpeesta suurin osa (yli puolet) on muodostunut viimeisten 2000 aikana.
Osmo Soininvaarahan väitti blogissaan, että fossiilisillakin olisi kylmentävä vaikutus, kun huomasi, että Suomen turvetta ei voi pitää fossiilisena.
Fossiilisten varastojen purkautuminen vain lämmittää ilmastoa eikä niiden varastojen syntymisen (350… 250 miljoona vuotta sitte) kylmentävä vaikutus enää ulotu tähän nykyiseen ilmastoon.
Tulkoon nyt tämä tänne, sillä tuskimpa tästä vilkkampaa väittelyä syntyy.
Turvepellot handlataan kyllä hiilipäästöt/lulucf-puolelta, joten se ongelma ei varsinaisesti poistunut.
Nuo turvepeltojen ja ojitettujen metsää kasvavien turvemaiden CO2-päästöt n. +15 Mtn/v tulisi poistaa maankäyttösektorilta. Teoreetisesti on mahdotonta, että ne lämmittäisivät tätä ilmastoa, sillä soilla on ollut myös CO2-sidonnan kylmentävä vaikutus.
”Koko yhdeksäs artikla putosi pois eli maatalousekosyysteemit eivät tule ennallistamisen piiriin. Se on iso asia. Se tarkoittaa, että meidän turvepelto-ongelmamme poistui”, Katainen riemuitsee.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/4dfc0132-a73e-4afb-8bda-e6a12bb89b9a
– Metsäteollisuus pitää hyvänä äänestyksessä saavutettua lopputulosta koskien päätöstä rajata luontotyyppien ennallistamistoimet Natura 2000-alueelle sekä poistaa epärealistinen luontotyyppien heikentymättömyyskielto. Parlamentin hyväksymä kanta on vahva viesti komissiolle, että asetukseen on tehtävä mittavia muutoksia neuvoston ja parlamentin kantojen mukaisesti, sanoo tiedotteessa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.
Tuo on hyvä, että luontotyyppien ennallistamiset rajataan vain Natura alueisiin ja poistetaan epärealistinen luontotyyppien heikentymättömyyskielto.
Nyt sitten aloitetaan kolmikanta neuvottelut jäsenmaiden kanssa.
Suomen neuvottelijat ovat nyt muita kuin vihreät ja vasemmisto. Se antaa odottaa hyvää lopputulosta.
Samoin aikaraja 1953 poistuu.
Timpalla hyviä kommentteja.
AJ: ”Jos mietit Kurki vaikka lehtojen tai tunturipaljakoiden lajeja, ihminen on ollut haitaksi niille: raivaamalla lehdot pelloiksi ja sallimalla paljakoilla liian suuret porokarjat.”
Punainen kirja 2019 (sivulta 82 eteenpäin) kertoo tunturipaljakoiden ensisijaisena uhanalaisuutena 50%:lle uhanalaista lajeista ”satunnaistekijät”, jolla tarkoitetaan luontaista pientä populaatiota ja suuria kannan vaihteluja. Toiseksi suurin uhkatekijä on ilmastonmuutos ja kolmantena tulee ”kuluminen”, johon porokarja kuuluu.
Punaisen kirjan 2019 sivuilla 87..89 on kolme esimerkkiä uhanalaisista lajeista Jääleinikki, Kiirunankello ja Paljakkakilpiäinen.
Jääleinikki ja Kiirunankello ovat Norjassa yleisiä eli erilaisessa ilmastossa ja suuremmasta porokarjasta huolimatta yleisempiä kuin Suomen Lapissa tai Ruotsin Lapissa, jossa poroja myös on enemmän kuin Suomessa.
Paljakkakilpiäinen on vesieläin, johon poroilla tuskin on vaikutusta, mutta sekin on yleinen Norjassa ja Suomen ja Ruotsin Lapissa vähälukuinen.
Näillä esimerkeillä ainakin näyttäisi, ettei Suomen paljakoiden uhanalaisille lajeille ole apua porojen laidunnuksen rajoittamisesta, sillä syy niiden uhanalaisuuteen on Suomen luonto.
https://laji.fi/taxon/MX.37922/occurrence
https://laji.fi/taxon/MX.39702/endangerment
”Viimeinen kriteeri viittaa luontotyyppeihin tai lajeihin, joiden esiintymistä iso osa on Suomessa.”
Varmaankin on kyseessa nämä luontotyypit, jotka ovat jo Suomen luonnon hellässä huomassa.
Kaikista Suomen uhanalaista 2667 lajista 2350 lajia on jo Suomen luonnon hoidossa hakkuiden ja metsien käsittelyn ulkopuolella seuraavasti: perinneympäritöissä 650 lajia, lehdoissa 377, harjumetsissä 75. paahderinteissä 58, paloalueilla 25, suot 120, vedet 156, rannat 283, kalliot 298 ja tunturipaljakoilla 309.
Näillä pienalaisilla alueilla (paitsi suot) 1..2 % pinta-alasta yhteensä on 2350 uhanalaista lajia, jotka ovat olleet jo vuosikymmeniä Suomen luonnon hoidossa ja ovat edelleen uhanalaisia eikä mitään ei ole tapahtunut.AJ: ”Luontotyyppien tilan parantamistyötä kun tehdään jo laajasti, kuten Ville Niinistö television ajankohtaisohjelmassa muistutti. Rahoituksesta riippuu kuinka montaa tyyppiä saadaan kohenemaan.”
Mielenkiintoista, että näiden luontotyyppien, joissa jo suurin osa uhanalaista lajeista on, ei riitä luonnon oma hoito, vaan ihmisen pitäsi jotenkin niitä auttaa.
AJ: Hiilinielujen vahvistamiseen pidän melko varmoina keinoina hirvieläinpolitiikan tehostamista, turvemaiden tuhkalannoitusta ja rehevien korpien jatkuvapeitteisyyttä.
Tuohn lisäisin uuden kasvavan hiilinielupotentiaalin, joka on männyn 2-harvennuksen jälkeen kasvuun räjähtävä koivuvesakko alikasvos, joka läähtee kantovesoista. Koivu alikasvuna näkyy kasvavan erittäin hyvin valoisissa päätehakkuutiheydessä olevissa mäntymetsissä rehevällä maapohjalla. Tällainen mänty ylispuuna ja koivu alikasvuna näkyy olevan yleinen teiden varsilla ainakin täällä. Nämä koivu vesakot kannattaisi harventaa, että kasvasivat kokoa energiapuuksi metsikön päätehakkuuseen mennessä.
Kirjanpainaja reijittää kuusen niin alhaalta kuin mahdollista kuoren mukaan. Vanhan kuusen kaarna tyveltä on liian vahva mennä läpi, joten reijitys ei näy tyveltä tiirailemalla, sillä se onnistuu vain ohuemman kuoren alueella ylempänä. Nuoressa kuusessa reijitys onnistuu tyvelläkin kuoren ollessa vielä pehmeä.
Sanoisin että eipä tuo kivennäismaiden puusto Pohjanmaalla juuri pituudeltaan muun Suomen puista eroa sen, mitä sillä suunnalla olen liikkunut. Rannikko on konaan eri asia. Lapuallakin siinä lähellä keskustaa tien varressa metsikkö männyt 30 m. Härmän Kuntokeskuksen vieressä järeä männikkö yli 20 m. Mistä Suomessa löytyisi kovin paljon parempaa metsää. Nykyisin Pohjanmaan puut ovat 10 m pitempiä kuin mitä harsinta aikana olivat. Tottakai maapohja puiden puituuteen vaikuttaa eli sillä missä turvekerosta on enmmän pituuskin ja kasvu jää pienemmäksi. Tietenkin Hämeessä, Savossa ja Keski-Suomessa ovat Suomen parhaat metsien kasvupohjat.
