Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Empä tuota osaa laskea, mutta sanoisin, että maankäyttösektorin turvepeltojen CO2-päästöt +6,7 Mtn/v voitaisiin saada ajan kanssa vähenemään matala turpeisten turvepeltojen turpeen hävitessä pois. Tai sitten haudataan matalat turvekerroksen pohjaveden pinnan alapuolelle ja päästöjä saadaan alas nopeasti. Vaikea kuitenkin arvioda kuinka paljon. Turvepeltoja kun on vähän n. 250 000 ha, tehtävä ei olisi kovin kalliskaan.
Ei kai ojitettujen metsää kasvavien soiden CO2-maapäästöjä saa laskettua juurikaan, jos aiotaan tuottaa puuta, joka edellyttää ojien pitämistä kunnossa. Se ettei hyväksytä metaani-ja typpioksiduulin päästöjen loppumista kuivatuksella nieluksi ei tietenkään ole este niiden huomioon ottamiseen, kun ovat kuitenkin olemassa. Niitähän Luke laski 4 milj.ha luonnon soilta n.+10 Mekv-tn/v (jossa huomioitu CO2-sidontakin) metaanin 100 vuoden ekv-kertoimella 28. Oikeastaan pitäisi käytää vuosittaista metaanin ekv-kerrointa 90 eli nykyisten 5 milj.ha ojitusalueiden CH4 ja N2O- nielu onkin n. – 30 Mekv-tn/v, joka kyllä vastaa jo kaikkia turpeenkäytön CO2-päästöjä, polttoa ja maapäästöjä.
Maalaiseppo: Jos esim turvetuotantoalueiden uusiokäytössä ko alueiden hiilensidonta saadaan elvytettyä, niin mielestäni ko nieluvaikutus pitäisi ottaa huomioon myös hiilitaselaskelmissa.
Kun fossiilisia korvataan tuulipuistolla tai aurinkopaneeleilla, niin niiden aiheuttamasta metsäkadosta ei ainakaan pidä laskea päästöjä.
Fossiilisilla ei ole tähän nykyiseen ilmastoon muuta kuin lämmittävä vaikutus (CO2-lisäys) ja niiden korvaaminen esim. turpeella on hyvin perusteltua, kun turpeella on sekä viilentävä että lämmittävä (ihmisen toiminta) vaikutus jotka kumoavat toisensa. Turpeen lisäeduksi fossiilisista pitää vielä laskea metaani- ja typpioksiduulipäästöjen loppuminen, joka voi olla -30 Mekv-tn/v nielu.
Juuri näin mutta pitänee huomioida khk-inventoinnissakin mukana oleva ojitettujen turvemaiden turpeen päästö.
Tiukalle menee, mutta turpeen sidonnasta vähennettynä poltto 12-1= -11 Mt/v riittää ainakin maankäyttösektorin metsämaan CO2-päästölle +8,2 Mtn/v. Maankäyttösektorin turvepeltojen CO2-päästö +6,5 Mtn/v pitää hoitaa murmiviljelyllä ja hautaamalla matalat turvekerrokset pohjaveden pinnan alapuolelle. Turvepeltoja lienee n. 250 000 ha.
Kaiken kaikkiaan helpoin ja ymmärrettävin perustelu olisi:
Turpeeen päästöt eivät aiheuta lämmmittävää ilmastovaikutusta, kun ne vain peruuttavat turpeen sidonnan kylmentävän vaikutuksen tähän nykyiseen ilmastoon. Turvettahan ei ollut 12 000 vuotta Suomen aluella ollenkaan ja suurin osa Suomen turpeesta on muodostunut viimeisten 2000 vuoden aikana, jolla on vaikutuksia (nielu miinus päästö=0) tähän nykyiseen ilmastoon.
Markku Mäkilä on laskenut suomalaisen turpeenkasvun sitovan hiiltä (C) n. 3,28 Mtn/v, joka vastaa CO2-sidontaa n. 12 Mtn, joka taas vastaa n. 35..40 milj.m3 jyrsinturvetta. Vuonna 2021 turvetta nostettiin. 3 milj.m3.
Nuo luonnon soiden muut päästöt (CH2 ja N2O) pitänee jättää huomiotta, kun niitä vastaava määrä on kadonnut metsää kasvailta 5 milj.ha soiden ojitusalueilta.
https://docplayer.fi/57501779-Turpeen-riittavyys-energiakayttoon-hiilikertyman-pohjalta.html
Uusiutuvana turpeen päästöt vähennettäisiin sidonnasta.
Fossiilisten syntyessä 250..350 milj. vuotta sitten maapallon keskilämpötila vaihteli +20 (jäätiköitä ei ollut)…+10 (jääkausi) c-asteen rajoissa. Nykyinen maapallon keskilämpötila on n. +15 celsiusta.
Turpeen ongelma ei ole sen aiempi kohtelu vaan sen poltosta laskettava päästö.
Jos turve olisi luokiteltu uusiutuvaksi, niin ongelma ei olisi päästöt. Lisäksi suomalaisen turpeen poltto on ilmaston kannalta neutraali, sillä suurin osa Suomen turpeesta on muodostunut 2000 viime vuoden aikana, josta lähtien sillä on ollut ilmastoon kylmentävä vaikutus. Poltto vain peruu sen ja ollaan 2000 vuoden takaisessa tilanteessa, jolloin poltettua turvetta ei ollut olemassakaan eikä siten ilmastovaikutustakaan. Fossiilisilla on aina pelkästään lämmittävä ilmastovaikutus eli turpeen poltto päästöineen on aina parempi kuin fossiilisten käyttö.
