Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Voisiko joku kertoa, miksi Suomi halutaan rakentaa täyteen aurinkovoimaloita ja tuulipuistoja?
Pitää kysyä kunnilta esim. Ranua.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/398bc78f-fe88-43fa-9d6e-da14f5116238
Hyvää tietoa, mutta johtopäätökset puuttuu.
– Eli ei kannata tukkia ojia ja ennallistaa. Mieluummin ojitus kuntoon ja tuhkalannoitus, sillä voidaan sanoa, että siitä ennallistetusta suosta ei tulisi nielua ”koskaan”, kun suon CO2-sidonta voittaa CH4-päästön lämmittävän vaikutuksen vasta satojen tai tuahansien vuosien kuluessa siippuen suotyypistä. Luken mukaan Somen luonnon suot 4 milj. ha ovat n. +10 M ekv-tonnin päästö vuodessa.
– Uudistettaessa turvemaametsiä riittää 50.. 60 cm syvä n. 10 m välein naveromätästys pitämään CO2- ja CH4-päästöt optimissa taimikkovaiheen ajan, sillä suurten puiden haihdutus lakkaa, niin vesitso aukolla nousee automaattisesti. Myöhemmin navero myös mataloituu sinne 10..40cm ja puiden haihdutus pitää sitten pohjavesitason seuraavaan uudistamiseen saakka optimi korkeudella.
Tämä ainakin kuvan mukaisilla rehevillä korvilla.
Mäntyjen neulasten kellastuminen talvella on aika tyypillistä kuivemmilla paikoilla. Kunhan nesteet taas alkaa virrata, niin väri tummuu. Lienee kuitenkin johtuvaa typen puutteesta kuten kuivilla kankailla usein on laita. Tosin kasvupaikka ei kuivalta kyllä näytä.
Markules: Siitä että syntyvä kaasu on metaania, joka on monikymmenkertaisesti pahempi kasvihuonekaasu kuin co².
Pötsin pieneliötoimista muuttaa osan rehussa olevasta hiilestä (C) metaaniksi (CH4) aivan kuin luonnon soillakin tapahtuu, joten CH4- ja CO2-päästön summalla on suurempi lämmittäva vaikutus kuin mitä pelkästään CO2-päästöllä olisi.
Suomessa nautojen pötseissään tuottama metaani on kolmisen prosenttia kasvihuonepäästöistä.
Tuo tarkoittaisi CH4 päästö 0,03*50Mekv-tn = +1,5 Mekv-tn.
Jos tuo 3% pitää paikkansa niin eläinten CH4-päästö kaikista Suomen päästöistä olisi aika suuri.
Tottahan Leenakin lähtee nyt Vappuna kadulle laittamaan eliitille luuta kurkkuun, kuten apulaiskaupunginjohtaja Arhinmäki jo joukkojaan innosti!
Arhinmäki ja Ville Niinistö olisivat lakkauttaneet Terrafamen ja varmasti Leenakin, joka nyt työllistää 1500 suomalaista suoraan ja kerrannaisvaikutuksineen 3000. Terrafame on nyt yksi suomalainen suuryritys ja Kainuun pelastaja, jonka liikevaihto lähentelee jo miljardia euroa ja saadaan vielä omille ydinvoimaloille polttoaine.
esimerkkinä hiilineutraaliustavoite 2035.
Olisikohan laskemat jonkin verran pielessä ja siksi tuo tavoitevuosikin kummallinen.
Linkki: https://www.soininvaara.fi/2023/04/26/halpa-sahko-mullistaa-kaiken/#more-20451
Soininvaara puhuu tässä asiaa. Akustahan käy e-polttoaineet.
Sitä vain en ymmärrä, kun väittää, että fossiilisilla olisi tähän ilmastoon kylmentävä vaikutus.
Mutta, Ranualla edetään.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/9722fa42-ce92-4c94-b8c3-555523aa5758
Risto Isomäki esittää vähän erilaiset luvut.
Suomen metsäviennissä ulos menevä CO2:
– Sahatavara ja vaneri -7,5 Mtn (10 milj.m3)
– kartonki -7,7 Mtn (0,5*4,2 milj. tn*3,67)
– Sellu -14 Mtn ( 0,5*0,9* 8 milj.tn*3,67)
– Jätän paperin viennin pois, sillä paperitonnissa on paljon kiviainesta ja lasken 90% sellun tuotannosta menevän vientiin, sillä sitä menee papereissa ulos ja jätän oman maan käyttöön 10%.
Yhteensä noin -29 Mtn menee metsien runkopuun sitomaa CO2 ulos joka vuosi, joka muuttaa nielulaskelmia radikaalisti, kun Suomen kaikki päästöt ovat n. +50..+60 M ekv-tn.
Pitäisikö EU:n ilmastopolitiikassa keskittyä enemmän metsitykseen ja nykyisten alikäytettyjen metsien parempaan hoitoon?
Jokaisella metsänomistajalla on metsissään jokin osa aina huonommin kasvavaa ja niihin sitten hakkuiden yhteydssä pitäsi tehdä toimet kavun parantamiseksi ja lisäksi kuten Aj tuossa sanoo hoitaa myös metsiään paremmmin.
Kun Suomessa ollaan huolissaan metsien kasvun ja hiilinielun hiipumisesta , niin miksi hallitukset eivät laita toimeksi lupaamalla esimerkiksi turvemaille ilmaiset tuhkalannoitukset ja lopeta ojien tukkimiset päästöjä lisäävänä ja metsäkatoa aiheuttavana.
Tuhka ja kierrätyslannoiteita Suomessa riittäisi 100 000 metsähehtaarille vuodessa, joka nostaa metsien kasvua 3 m3/ha 30 vuodeksi. Suomen ojitetuista metsää kasvavasta suoalasta 5 milj.ha lannoitus voisi hoitaa jatkuvana 3 milj.ha. Jo 10 vuoden päästä lisäkasvu olisi 3 milj.m3 ja 30 vuoden päästä 9 milj. m3, joka sitten olisi pysyvä vuotuiden lisäkasvu lannoituksista.
Metsien hiilinielun kasvattaminen ei voi olla yksinomaan metsänomistajien vastuulla, kun valtio on hiilinielut jo ominut kansallisiin hiilinielulaskelmiin. Ilmaiset lannoitteet voitaisiin katsoa olevan metsänomistajalle korvaus hiilensidonnasta.
Tämä laittaisi hiilinielut kasvuun heti.
Tapauksessa edellä muutamaan pystypuuhunkin kaanakuoriainen oli tehnyt paljon reikiä karsiutuneelle tyvelle, jotka nyt näkyvät vaaleina pihkaa pursuvina pisteinä eli 35 vuotias hyväkasvuinen kuusi pystyi torjuman pihkan erityksella hyökkäykset. Tuulenkaadoissa olisi ollut sitten seuraavana keväänä valtava määrä uusia reijittäjiä hyökkäämään eläviin pystypuihin. Vaikea sanoa olisko siinäkään yhtään kuollutta pystypuuta saatu aikaan, kun kuuset ovat vahvassa kasvukunnossa estämään pihkan erityksella hyökkäykset.