Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Pitäisikö EU:n ilmastopolitiikassa keskittyä enemmän metsitykseen ja nykyisten alikäytettyjen metsien parempaan hoitoon?
Jokaisella metsänomistajalla on metsissään jokin osa aina huonommin kasvavaa ja niihin sitten hakkuiden yhteydssä pitäsi tehdä toimet kavun parantamiseksi ja lisäksi kuten Aj tuossa sanoo hoitaa myös metsiään paremmmin.
Kun Suomessa ollaan huolissaan metsien kasvun ja hiilinielun hiipumisesta , niin miksi hallitukset eivät laita toimeksi lupaamalla esimerkiksi turvemaille ilmaiset tuhkalannoitukset ja lopeta ojien tukkimiset päästöjä lisäävänä ja metsäkatoa aiheuttavana.
Tuhka ja kierrätyslannoiteita Suomessa riittäisi 100 000 metsähehtaarille vuodessa, joka nostaa metsien kasvua 3 m3/ha 30 vuodeksi. Suomen ojitetuista metsää kasvavasta suoalasta 5 milj.ha lannoitus voisi hoitaa jatkuvana 3 milj.ha. Jo 10 vuoden päästä lisäkasvu olisi 3 milj.m3 ja 30 vuoden päästä 9 milj. m3, joka sitten olisi pysyvä vuotuiden lisäkasvu lannoituksista.
Metsien hiilinielun kasvattaminen ei voi olla yksinomaan metsänomistajien vastuulla, kun valtio on hiilinielut jo ominut kansallisiin hiilinielulaskelmiin. Ilmaiset lannoitteet voitaisiin katsoa olevan metsänomistajalle korvaus hiilensidonnasta.
Tämä laittaisi hiilinielut kasvuun heti.
Tapauksessa edellä muutamaan pystypuuhunkin kaanakuoriainen oli tehnyt paljon reikiä karsiutuneelle tyvelle, jotka nyt näkyvät vaaleina pihkaa pursuvina pisteinä eli 35 vuotias hyväkasvuinen kuusi pystyi torjuman pihkan erityksella hyökkäykset. Tuulenkaadoissa olisi ollut sitten seuraavana keväänä valtava määrä uusia reijittäjiä hyökkäämään eläviin pystypuihin. Vaikea sanoa olisko siinäkään yhtään kuollutta pystypuuta saatu aikaan, kun kuuset ovat vahvassa kasvukunnossa estämään pihkan erityksella hyökkäykset.
Tässä tuo ”Metsätuhot Raportti 2022”
Säätöpiiri?
Ainoa Suomen riistäjä on ollut roistovaltio Venäjä. Talvisodassa hyökkäsi valloittaakseen Suomen ja vaikka hävisi nuo sodat niin sotakorvaukset kiristi.
Menettihän roistovaltio miljoona miestä, mikä oli hyvä asia.
Jos USA ei lahjoittanut Toisessa Maailmansodassa sotakalustoa valtavat määrät Venäjälle, niin olisi hävinnyt senkin sodan.
Pimeä valtio.
Tähän tapaan voi esimerkiksi lehtoja hakata, Tapio opastaa:
Lehtojen määrää rajoitaa maapohjan emäksisyys (kalkki) niiden määrää 1% metsien pinta-alasta ei voi lisätä.
Jos huomaa oman metsän kaatuneissa kuusissa kirjanpainajan reijitystä, niin vaikka alittuisikin lain kuutiomäärä, niin ne kuuset ainakin kannattaa sahata pinoon ja peittää muovilla tai kuoria jo oman metsän suojelemiseksi. Keväällä 2018 täällä oli juuri tällainen tapaus minun yhdellä palstalla, sillä hakkuu oli edellisenä syksynä ja reunametsän pienehköjä kuusia (d=15cm) kaatiui jotan 5..6 kpl yhdellä laidalla ja keväällä olivat reitettyjä 1 cm välein. Vielä nytkin näkee muutamissa tukkipuiden rungoissa siinä lähellä pihkapisteitä eli olisi saattanut tulla pystypuutuhoja, jos en ryhtynyt toimiin. Muutaman sadan metsin päässä myös oli kuusia nurin, mutta niissä kirjanpainajan reijitystä ei ollut, joten sahasin vain kannosta irti.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009529346.html
Koneen säätiö asialla.
Ei ihme että kaikki nuo kuvan kohteet kivikot ja tunturien laet ovat jääneet hakkuiden ulkopuoelle, kun ovat jo muutenkin lakikohteita eikä niillä ole talousarvoja ja siksi ovat jo olleet hakkuiden ulkopuolella kuten muutkin tämän luettelon kohteet, perinneympäristöt, lehdot. kalliot, kivikot, paahderinteet, harjut, paloalueet, rannat, vedet, suot ja tunturipaljakat, joista ne Suomen uhanalaiset lajit 2350 lajia kaikista Suomen uhanalaisista 2667 lajista löytyvät.
Tavoite tietenkin on laajentaa näiden elinympäristöjen varjolla suojelua lähiympäristön talousmetsiin, vaikka mitään suojeluperusteita siihen ei ole.
Siis rapautumiselle, merien ja kasvillisuuden kautta poistuvalle kuvassa 2+2 gigatonnin nielulle tuo korvaavaa CO2-paluuvirtausta ”vulkaaninen hiili, metaaniklatraatit, maakaasudiffuusio yms”, joka on vailla tieteellistä todistetta ja perustuu vain loogiseen päättelyyn.
Mutta 4 gigatonnin CO2-päästö on kuitenkin olemassa pitämään illmakehän CO2 3 ppm tienoilla.
Miten tämä fosiilisten 40 Gtonnin CO2-päästöjen puolittaminen ja hiilinielujen kasvattaminen 20 Gtonnilla sitten ei toimisi niin, että ilmakehän CO2-nousu ei pysähtyisi nukyiseen 4,2 ppmään?
Soininvaara päätti bloginsa ennen kuin ehdin vastata Osmolle.
Osmo: En voi ymmärtää, miten Kurki voi edes yrittää väittää, ettei fossiilisten polttoaineiden kasautuminen jäähdytä enää ilmastoa, koska se on tapahtunut kauan sitten. Totta kai se vaikutus on pysyvä.
Blogista fossiilisten maan ilmakehään hiilipäästö on noin +10 Mt/v ja nieluja olisi toinen -2 Gt/v on sitoutuminen rapautuvaan paljaaseen kiviainekseen karbonaateiksi ja toinen -2 Gt/v etupäässä soihin.
Silloin rapautumiseen yksistään olisi sitoutunut 300 milj.vuoden aikana 60 000 000 Gt hiiltä ilmasta, jota nyt maapallon ilmassa on vain 780 Gt. Eli hiilidioksidi olisi jo loppunut maapallon ilmakehästä miljoonia vuosia sitten, ellei sitä ei olisi tullut tilalle tulivuorten purkauksista.
Fossiilisten kerrostumien hiilivaraston kooksi voisi arvioida tuolla 10 Gt päästöllä siten, että riittänevät 1000 vuodeksi eteenpäin eli varaston suuruus olisi 10 000 Gt.
Kiviainekseen sitoutuneesta hiilestä, fossiilisten varastojen osuus olisi vain 0,017%.Päättelisin näin, että fossiilisten varastojen kylmentävä vaikutus olisi häipynyt ilmastokohinaan satojen miljoonien vuosien aikana eikä näin ollen niillä ole minkäänlaista vaikutusta nykyiseen ilmastoon.