Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 2,431 - 2,440 (kaikkiaan 5,893)
  • Kurki Kurki

    Siis rapautumiselle, merien ja kasvillisuuden kautta poistuvalle kuvassa 2+2 gigatonnin nielulle tuo korvaavaa CO2-paluuvirtausta ”vulkaaninen hiili, metaaniklatraatit, maakaasudiffuusio yms”, joka  on vailla tieteellistä todistetta ja perustuu vain loogiseen päättelyyn.

    Mutta 4 gigatonnin  CO2-päästö on kuitenkin olemassa pitämään illmakehän CO2 3 ppm tienoilla.

    Miten tämä fosiilisten 40 Gtonnin CO2-päästöjen puolittaminen ja hiilinielujen kasvattaminen 20 Gtonnilla sitten ei toimisi niin, että ilmakehän CO2-nousu  ei pysähtyisi nukyiseen 4,2 ppmään?

    Soininvaara päätti bloginsa ennen kuin ehdin vastata Osmolle.

    Linkki. https://www.soininvaara.fi/2022/08/06/miksi-puu-on-uusiutuvaa-ja-turve-ei-ole/?unapproved=645646&moderation-hash=ea55c6745340b87d240357f87f32b39d#comment-645646

    Osmo: En voi ymmärtää, miten Kurki voi edes yrittää väittää, ettei fossiilisten polttoaineiden kasautuminen jäähdytä enää ilmastoa, koska se on tapahtunut kauan sitten. Totta kai se vaikutus on pysyvä.

    Blogista fossiilisten maan ilmakehään hiilipäästö on noin +10 Mt/v ja nieluja olisi toinen -2 Gt/v on sitoutuminen rapautuvaan paljaaseen kiviainekseen karbonaateiksi ja toinen -2 Gt/v etupäässä soihin.
    Silloin rapautumiseen yksistään olisi sitoutunut 300 milj.vuoden aikana 60 000 000 Gt hiiltä ilmasta, jota nyt maapallon ilmassa on vain 780 Gt. Eli hiilidioksidi olisi jo loppunut maapallon ilmakehästä miljoonia vuosia sitten, ellei sitä ei olisi tullut tilalle tulivuorten purkauksista.
    Fossiilisten kerrostumien hiilivaraston kooksi voisi arvioida tuolla 10 Gt päästöllä siten, että riittänevät 1000 vuodeksi eteenpäin eli varaston suuruus olisi 10 000 Gt.
    Kiviainekseen sitoutuneesta hiilestä, fossiilisten varastojen osuus olisi vain 0,017%.

    Päättelisin näin, että fossiilisten varastojen kylmentävä vaikutus olisi häipynyt ilmastokohinaan satojen miljoonien vuosien aikana eikä näin ollen niillä ole minkäänlaista vaikutusta nykyiseen ilmastoon.

     

    Kurki Kurki

    Metsälehdessä 14.4.2023 artikkeli ”Räjähtävää kasvua avosuolla” kertoo märän avosuon ojituksesta 20 vuotta sitten, lannoituksesta ja hyvästä metsänkasvusta.

    Luken mukaan luonnontilainen ”C. Muut avosuot” ks. linkki alla, on pieni CO2-nielu -1,02 tn/ha/v ja suuri CH4-päästö +4,2 ekv-tn/ha/v sata vuotta eteenpäin laskettuna kertoimella ekv=28. Soiden ojitusalueilta 5 milj.ha Luke laskee CO2-päästöjä +8 Mtn ja metaani-ja oksiduulipäästöjä +2,6 Mtn, joten maapäästö niistä on (8+2,6)/5= +2,1 tn/ha/v.

    Taimikko 20 v kasvanee nyt 5 m3/ha/v, jonka CO2-nielu on 1,3*5= -6,5 tn/ha/v.

    Taimikon hiilitase ”C. Muut avosuot” nyt on -10,7+3,1= – 7,6 tn/ha/v

    Nielut -6,5 (puusto) -4,2 (metaanipäästön loppuminen) = -10,7 tn/ha/v.

    Päästöt +2,1 tn (CO2-, CH4-, N2O-päästöt) + 1,02 (luonnon suon CO2-sodonta)=+ 3,1 tn/ha/v.

    Taimikon hiilitase ” A. Minerotrofiset korvet, rämeet…”= -7,1 + 3= -4,1 tn/ha/v.

    Nielut -6,5- 0,56= -7,1 tn/ha/v.

    Päästöt +2,1 + 0,91=+3,0 tn/ha/v.

    https://www.luke.fi/fi/blogit/miten-suomen-kasvihuonekaasuinventaarion-tulokset-muuttuisivat-jos-ojittamattomien-soiden-paastot-ja-nielut-raportoitaisiin

    Nyt kun naapuri kuuluu olevan kyllästynyt katselemaan omaa puutonta osaa suosta ja päättänyt tehdä samanlaisen metsityksen, niin Luke kannattaa kutsua paikalle mittaamaan CO2-nielut ja CH4-päästöt ennen kuin ojien kaivu aloitetaan ja näin saadaan ojituksen eli ihmisen toiminnan ilamastovaikutuksen niistä dokumentoitua kuten maankäyttösektorin säännöt vaativat laskelmia varten.

    Edellä on oletettu, että metaanin ekv=28 eli lämmiitävä vaikutus on CO2:een nähden 100 vuoden periodilla.

    Oikea metaanin ekv pitänee olla vuosikohtainen eli kolminkertainen 84 linkin eri suotyypeillä.

    Silloin tyypin ”A. Minerotrofiset korvet ja rämeet” soidenkin maapäästöt jäävät pienemmäksi kuin CH4-päästön nielu.

    Tästä johtopäätöksenä, että maankäyttäsektorin ilmoitetut ojitettujen orgaanisten maiden CO2- ja CH4-maapäästöt +10,6 M ekv-tn ovat pienemmät kuin, mitä olivat luonnon soina CH4-päästöjen loppuminen antaa nieluja.

     

     

    Kurki Kurki

    https://www.apu.fi/artikkelit/vanha-jarea-metsa-on-arvokas-hiilivarasto-pyha-hakin-kansallispuistossa

    Pyhähäkin metsät ovat aika vähäpuustoisia. Eivät kovin sykähdytä. Ympäristön talousmetsissä näkee paljon hyväkasvuisempia.Tosin pieni puronvarsikorpi Kotajärven laidalla 1000m3/ha näyttää niitä mahdollisuuksia, mitä metsät Suomessa voivat kasvaa.

    Kurki Kurki

    Leenalle, että Pohjoinen jääpeite 1980…2010 keskiarvosta 15,5 milj.km2 jäi vain vaivaiset 0,5 milj.km2.

    Kurki Kurki

    polarportal.dk/fileadmin/polarportal/sea/SICE_map_extent_LA_EN_20230419.png

    polarportal.dk/fileadmin/polarportal/sea/SICE_curve_extent_LA_EN_20230419.png

    Varmaankin uusi tietokonemalli, kun ei vielä ole ehtinyt vaikuttaaa.

    Kurki Kurki

    Ei ole hyvä ajatus pitää valtiontaloutta alijäämäisenä normaalisuhdanteiden aikana. Nyt työllisyys on niin hyvä kuin se näillä säännöillä voi ylipäänsä olla. Tällaisena aikana ei valtiontalouden pitäisi olla alijäämäinen. Alijäämä kuuluu työttömyyskausien ajalle.

    Soininvaara on vihreä ja myös talousmies. Keynesiläinen.

    Tuo John Keynesin talouspolitiikka on ollut demarien suosimaa talouspolitiikkaa, mutta siihen demarit eivät ole koskaan ytäneet. Nytkin Marinin hallituksen nousukaudella vain velkaannnuttiin, kun olisi pitänyt tehdä ylijäämäisiä budjetteja.

    Kurki Kurki

    Tässä uudessa metsäasetuksessa ei sitten kielletty pellon tekemistä suolle niin, että pintaturve haudataan pohjavesipinnan alapuolelle.

    Kurki Kurki

    Viralliset laskelmat ovat ”on sovittu näin” laskelmia ja periaatteita turpeenkin osalta. Turpeen CO2-sidonta kylmentävänä tähän ilmastoon tulisi huomioida turpeen lämmittäviä päästöjä vähentävinä. Lisäksi tulisi vähennyksiä ojitusalueiden 5 milj.ha metaanipäästöjen lakkaamisesta.

    Kurki Kurki

    Selkeästi uudistuva luonnonvara. Jokainenhan meistä elää tuon verran.

    Markku Mäkilän mukaan turpeen kasvuun sitoutuu jo vuodessa -12,6 Mtn hiilidioksidia. Ei tarvitse odotella satoja vuosia.

    Alle 100 vuoden ikäisen turpeen vuotuinen hiilikertymä on pinnaltaan turvetta kerryttävällä 6,737 milj. ha:nsuoalalla 3,44 milj. tonnia.

    https://docplayer.fi/57501779-Turpeen-riittavyys-energiakayttoon-hiilikertyman-pohjalta.html

    Kurki Kurki

    AJ: Kannattaako noita edes verrata, jos NASAn tiedon epävarmuusmarginaali on niin suuri?

    Petteri Taalas kyllä piti tuota Nasan antamaa tietoa oikeana.

Esillä 10 vastausta, 2,431 - 2,440 (kaikkiaan 5,893)