Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Mihinkä unohtui Persu-SDP-Rkp-Kd?
Ei tuossa toteutuisi Persujen ilmastopolitiikka, mutta tässä totetuu.
Kokoomus-Persut-Kd- Harkimo yhteensä 100 paikkaa ja Kepusta yksi äänestää tyhjää että pääministeri saa eduskunnan istunnossa enemmän kuin puolet äänistä. Silloin hallitus syntyy. Kepulta tällainen pieni tuki muissakin äänestyksissä kepun kannalta merkittävissä lakiasioissa. Mitään muita keskusteluja hallituksen tueksi ei tarvita. Muuten hallituksen armotonta arvostelua oppositiosta.
Kaikkia heikennyksiä ja leikkauksia pitää välikysymyksillä höystäen vastustaa. Jo alkaa nousta kannatus.
Perustuslain 61 § mukaan ”eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti. Ennen pääministerin valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta. Näiden neuvottelujen tuloksen perusteella, kuultuaan eduskunnan puhemiestä presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Ehdokas valitaan pääministeriksi, jos eduskunnassa toimitetussa avoimessa äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä on kannattanut hänen valitsemistaan.”
https://www.sitra.fi/julkaisut/miten-suomeen-muodostetaan-hallitus/
linkki: https://www.bioenergia.fi/tietopankki/turve/
Linkissä sanotaan Suomen soiden suo-m3 määräksi n. 70 miljardia, mutta taitaa olla vähän alakanttiin, sillä oikea luku lienee n. 120 miljardia, joka antaa keskisyvyydeksi 9 milj.ha suoalalle 1,4 m, joka linkissäkin mainitaan
AJ: Soiden iästä luulisi geologeilla olevan jotain mitattuakin tietoa olemassa.
Eikö soiden ikä selviä sillä, että turvekerros kasvaa paksuutta 0,5.. 2 mm/v. Pohjoisessa hitaammin ja etelässä nopeammin ja keksimäärin 1mm/v.
AJ: kerrostuman vapauttaminen ojittamalla tai turvetta nostamalla vaikuttaa nykyiseen ilmastoon.
Tätähän minä olen jankuttanut, että Suomen soiden ihmisen aiheuttamaa CO2- päästön lämmittävää ilmastovaikususta kohden on ollut kylmentävä CO2-nielu, sillä 1000 vuoden aikana suot ovat sitoneet CO2, mutta metaanin vuoksi suot ovat olleet kuitenkin ilmastoa lämmittävä, sillä soiden CO2-sidonta voittaa vasta tuhansien vuosien päästä metaanipäästöjen lämmitävän vaikutuksen ja nyt vasta on kulunut ensimmäinen 1000 vuotta.
Ojanen sanoi, kun edotin tätä, että hänellä on ohjelmassa tehdä tarkastelu tästä ojitusaluiden metaanipäästöjen loppumisesta ja sen vaikutuksesta turvemaiden kokonaispäästöihin. Nythän maankäyttösektorilla ojitetuilta turvemailta ja turvepelloilta lasketaan +15 Mtn CO2-päästö. Tämä onkin mielenkiintoinen tapaus, millä ekv-keroimella CH4-päästö ojitetuille soille hyvitetään nieluksi. Onko se lyhyen periodin 100 vai 100 vuoden periodin 28 kuten luonnon soiden tarkastelussa oli.
Fossiilisilla ei ole tähän ilmastoon ollut kylmentävää vaikutusta, joten niiden vaikutus on pelkästään lämmittävä.
Suomen soiden tilavuus on noin 70 miljardia suo-m3 ja soiden pintala n. 9,1 milj.ha.
On olemassa monen ikäisiä soita 100 vuodesta aina 12000 vuoteen. Mutta keksipaksuudesta 1,4 m laskien suurin osa Suomen soiden turpeesta olisi syntynyt viimeisen 1400 vuoden aikana.
Linkkiin liittyen.
Suomalaisen turpeen ja fossiilisten polttoaineiden päästöt poikkeavat ilmastovaikutuksiltaan perustavaa laatua olevalla tavalla.
Suomen turvevarat ovat kertyneen suurimmaksi osaksi viimeisten 1000 vuoden aikana eli niillä on ollut CO2-sidonnan vaikutuksesta ilmastoa viilentävä vaikutus, kun taas fossiilisilla ei ole tätä viilentvää vaikutusta tähän nykyiseen ilmastoon, kun CO2-sitoutuminen niiden varastoihin tapahtui jo 300 miljoona vuotta sitten eli niillä nyt CO2-päästönä on pelkästään tätä nykyistä ilmastoa lämmittävä vaikutus.
Turpeen lämmittävät CO2-päästöt kumoutuvat viilentävän CO2-sidonnan kanssa (uusiutuva) eikä niillä ole siten ilmastovaikutusta tähän nykyiseen ilmastoon, vaikka kaikki viimeisen 1000 vuoden aikana syntynyt turve poltettaisiin, niin palataan vain 1000 vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin ei ollut tätä turvetta olemassakaan eikä silloin tietenkään ollut ilmastovaikustakaan puoleen eikä toiseen. Tuhannen vuoden aikana syntyneet suot ovat olleet myös lämmittävä metaanipäästö tämän 1000 vuoden ajan, sillä viilentävä CO2-sidonta voittaa metaanipäästöjen lämmittävän vaikutuksen vasta tuhansien vuosien kuluessa ja vasta on mennyt ensimmäinen tuhat. Soiden kuivatuksella eli ojituksella metaanipäästöt ovat poistuneet 5 milj.ha ojitualueilta, joka tietenkin sekin tulee huomioida laskennallisesti arvioidessa turpeen CO2-maapäästöjä.
Suomalainen turve kävisi hyvin korvaamaan fossiilisen energian käytön (lämpövoimaloissa, biodieselinä yms.) eikä ilmastoa lämmittävää vaikutusta olisi.
Siksi kaikki turemaiden CO2-päästöt maankäyttösektorilta tulisi poistaa.
Ojaselle kannattaa vihjata tästä luonnon soiden metaanipäästöjen loppumisesta ojituksella, että ottaaa ne myös huomioon nieluna.
Eli olisiko maankäyttösektorille laskettavat metaanipäästöjen lakkaamisen metaaninielu suurempi kuin CO2-turvemaapäästöt?
Eipä juuri selventänyt laskelmien ja Nasan satelliitin välistä eroa CO2-nieluissa.
Vielä kerran. Antero Ollilan mukaan 70% metsein yhteyttämistuotteista menee juuriston kautta maaperään ja Lulucf-laskelmien mukaan vain 22% ja tämä tarkoittaa, että laskelmiin nähden metsien CO2-nielu on lähes kaksinkertainen ja metsäjalosteiden viennissä ulos menevän CO2-sidonnan päästö tapahtuu muualla kuin Suomessa.
Scientist: Ehkä juuri tällä alueella on se virhe, tähän viittaavat myös Ilmatieteen laitoksen pyörrekovarianssimittaukset.
Kysyin tätä Mika Korkeakoskelta ilmatieteenlaitokselta ja sain tällaisen vastausken.
Haluan painottaa, että Vekuri et al. 2023 mukaan käytetyn paikkausmenetelmän harha vuositaseissa on absoluuttisesti pienehkö (2-40 g CO2 m-2 yr-1) ja siinä mielessä median uutisointi aiheesta oli mielestäni turhan sensaatiohakuista. Jos verrataan esim. Korkiakoski et al. 2019 CO2 vuositaseisiin (3086 ja 2072 g CO2 m-2 yr-1), niin muutaman kymmenen gramman vaikutus olisi ollut joka tapauksessa merkityksetön tutkimuksen johtopäätösten kannalta.
Maaperän CO2-taseessa ei siis Luken laskelmiin ei ole kovin suurta virhettä olemassa Mika Korkiakosken mukaan. Luke kyllä nosti nyt viimeksi 7..8 Mt turvemaiden ojitusaluiden ja turvepeltojen CO2-maapäästöjä edellisiin vuosiin nähden.
Luonnon soiden CO2-nielu -3 Mt/v ei myskään selitä mitään suuresta erosta.
Edelleen missä ovat 50… 60 Mt nielut, josta satelliitti näkee osan nieluna tai ei näe kaikkia laskettuja päästöjä.
Scientist: Joten jos puusta poltetaan 55%, se näkyy kyllä hyvin. Samoin jopa Venäjältä tuotu hake näkyy Suomen päästöjä, ei Venäjän.
Puun polttohan laskelmissakin on Suomen päästö ja saattaa olla tuo Venäjän tuontikin, jonka satelliitti havaitsee.
Mutta mistä tulee sitten 60 Mt enemmän laskentaan nähden CO2-nieluja, jotka satelliitti myös havaitsee?