Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tomperi: Kurki, Monelle lajille lahopuu on välttämätöntä, moni laji tarvitsee esimerkiksi sopivan varjostuksen elääkseen, ei menesty aurinkoisessa paikassa.
Eiköhän noita kaikenlaisia elinympäristöjä lahopuineen ole ollut olemassa riittävästi 95%:lle, kun 5000:sta lahopuusta riippuvaisesta lajista 4750:lle on luokitus elinvoimainen tai silmällä pidettävä. Vain 5% on uhanalaisia, joka on huippua luonnossa, sillä aina luonnossa on kaikilla lajeilla kannan vaihtelua enemmän tai vähemmän. Pienen populaation lajit ovat kannanvaihteluiden suhteen kaikkein herkeimmin vaarassa hävitä, sillä se pieni popu on sinänsä suurin uhkatekijä lajille.
Harjaskääpä nimenomaan vaatii paahteisia hakkuuaukkoja ja maassa olevaa haapuuta, että yleensä jostain löydetään. Lahopuulajeista Karvaorvakka, Peikonahka ja Halkiheltta, joidenka ensisijaiseksi elinympäristöksi on arvioitu vanhoja metsiä lahopuun puutetta, ovat myös hakkuuaukkojen lajeja. Harjaskäävän ja monen muunkin lajin ensisijainen elinympäristö olisi hakkuuaukot, mutta sille on olemassa korkea kynnys kirjata tällainen uskon vastainen (kerettiläinen) tieto lajin elinympäristöksi.
Suomen metsät häviävät ja yksipuolistuvat huolestuttavaa vauhtia. Metsiemme lajeista yli 800 on jo uhanalaisia ja kaksi kolmasosaa metsiemme luontotyypeistä on luokiteltu uhanalaisiksi. Myös maamme linnut kärsivät tehometsätaloudesta. Esimerkiksi ennen yleiset lintulajimme, hömö- ja töyhtötiainen, ovat vähentyneet 2000-luvulla niin rajusti, että ne on äskettäin luokiteltu uhanalaisiksi. Vanhojen metsien väheneminen on niille kohtalokasta.
Greanpeace on nyt Suomen metsien kimpussa ja näkyy olevan ne samat valheeet kuin muillakin luontojärjestöillä.
Tiaisten kokonaismäärä on noussut 50 vuodessa 1 milj. yksilöllä eli pesäkolojakin on ollut riittävästi.
Näistä 833 (Punanen kirja 2019, sivu 42) uhanalaisesta metsälajista 377 (45,3%) on lehdoissa, harjumetsissä 75 (9%), paahderinteillä 68 (7%) ja paloalueilla 25 (3%), jotka ovat hakkuiden ulkopuolella ja suojeltuja Suomen luonnon hoidossa. Talousmetsissä ja vanhoissa metsissä uhanalaisia lajeja sitten on 833- 545= 288.
Kaikki metsätyypitkin on saatu uhanalaisiksi ja suurin syy on lahopuun puute, josta Suomen metsissä ei ole ollut puutetta koskaan ainakaan lukujen valossa, koska 5000 lahopuuriippuvaisista lajista vain 250 on uhanalaista, jotka taas ovat uhanalaisia kokonaan muista syistä esimerkiksi ovat joko pienen popun tai toisenlaisen ilmaston lajeja, joita on mahdoton saada lahopuuta lisäämällä runsastumaan.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/f2f0d0ca-b8a4-5770-b4c4-86ef44a44e6e
Osaatko Kurki perustella, mitä luku tarkoittaa ja miten tällaisen maankäytön tuloksena lukuun on päädytty?
Tästä kekusteltiin yhdellä Hesarin komenttipalstalla, jossa joku yritti tuota indeksiä kysellä tutkimuksen tekijältä, mutta ei tainnut onnistua.
Tutkimuslaitoksen UK Bidiversity koskevasta aineistosta (Linkki alla) näkyy kyllä löytyvän hyvin syvälle menevää arviointia vähän kaikkea luonnon monimuotoisuuteen liityvää tutkimusta joten en sanoisi, että kyseessä olisi jokin pintapuolinen vertailu eri maiden biodiversiteeteistä, jossa Suomi oli maailman maista toiseksi paras.
https://www.nhm.ac.uk/our-science/our-work/biodiversity.html
Tuostakaan AJ:n linkistä ei paljon selviä. mutta tukea sille kyllä löytyy Punaisen kirjan 2019 sivuilta Suomen luonnon ja metsien uhanlaisten lajien tilanteesta Suomessa, jonka lähetin artikkelin kirjoittajille Sykeen.
Oletteko tietoisia Sykessä tästä Lontoon Natural History Museumin biodiversiteetti tutkimuksesta, jossa Suomi on rankattu kaikista maailman maista biodiversiteetti-indeksillään 96% maailman maista toiseksi parhaaksi. Ruotsin oli 95% ja Tanskan 44%. Kypros oli paras.
Luonnon monimuotoisuuden väheneminen voidaan pysäyttää
Mihin tutkimuksiin teillä perustuu tuollainen väite, jonka esitätte linkissä?
Ei kai maailman parasta voi enää parantaa saati tarvitse vähenemistä pysäyttää?
Suomen monimuotoisuudesta kertoo kaiken Punaisen kirjan 2019 lajien uhanalaisuudesta, joka lienee monimuotoisuuskeskustelun ydin. Yhtään metsälajiakaan ei ole hävinnyt metsien hakkuiden ja kasittelyjen vuoksi viimeisten 50 vuoden aikana.
Punaisen 2019 kirjan mukaan kaikista Suomen uhanalaista lajeista 2667 ensisijaisissa elinympäristöissään on jo hakkuiden ulkopuolella ja suojeltuna 2350 lajia pienellä alalla 1%…5% metsäalasta perinneympäristöissä 650 lajia, lehdoissa 377, harjumetsissä 75, paahderinteissä 58, paloalueilla 25, suot 120, vedet 156, rannat 283, kalliot 298 ja tunturipaljakoilla 309.
Loput 320 lajia ovat luonnostaan pienen populaation lajeja tai toisenlaisen ilmaston lajeja, joita on aivan mahdoton saada runsastumaan Suomessa millään toimilla.
Eli Suomen uhanalaiset lajit ovat jo Suomen luonnon hellässä huomassa, eivätkä koskaan tule runsastumaan tästään.
Ihminen joutuu ponnistelemaan lisäksi lähes 1000 lajin katoamista vastaan luonnon umpeen kasvamisen vuoksi, joka on Suomen luonnon tehtävä eli kasvattaa aukot umpeen. Näitä lajeja on 650 perinneympäristöissä, paahderinteilla 75, paloalueilla 25, lehtojen kuusettumisen estäminen, meren rantojen ruovikoitumisen estäminen yms.Lahoppuusta riippuvaisillle 5000 lajille on ollut lahopuutakin riittävästi 4750 lajille, kun ovat joko silmälläpidettäviä tai elinvoimaisia. Ja loput lajit 250 ovat joko pienen popun tai toisenlaisen ilmaston lajeja, joita on mahdoton saada runsastumaan millään ilveellä. Eikä ihme, sillä lahopuuta Suomen metsiin tulee jo hakkuissa kymmeniä miljoonia kuutiota joka vuosi. Kantojakin Suomen metsissä on keskimäärin 30 m3/ha lahomassa.
Siis Suomen luonto on suurin uhkatekijä Suomen monimuotoisuudelle ei ihminen ja te yritätte pysäyttää Suomen monimuotoisuuden heikkenemisen, jota ei edes ole olemassa.
Oletteko te oikein ihan tosissanne?
Voisko tuon Kurki ajatella niinkin, että meillä on asiat kohtuullisen hyvin mutta ei vielä tarpeeksi hyvin.
En voi ajatella niin, että Suomen maailman toiseksi parhaaksi lukitellun luonnon ja metsien monimuotoisutta voi nostaa millään toimilla, kun ne ovat jo olleet metsien käsisittelyn katastrofiksi nyt luokiteltuna aikana maailman toiseksi paras.
Mitään todisteita eli tutkimuksia tuon linkin käsitykselle Suomen monimuotoisuuden huonoudesta ei esitetty yhtään. Sitä vain hoetaan tosiasiana.
Jos kerran niitä kirjanpainajan luontaisia vihollisia on, miten sitten on mahdollista näinkin valtavat tuhot Keski-Euroopan kuusikoissa?
Olisikohan unohtunut se, että kuusten kunto on niin laajoilta aloilta heikentyneet kuivuuden vuoksi, ettei siinä enää kjirjanpainajan viholliset auta yhtään mitään.
https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Luonnon_monimuotoisuuden_vaheneminen_voi(56874)
Kyllä voisi kirota tämän luettuaan.
Kuten kaikki täälläkin jo tietää, Suomen biodiversitetti-indeksi on kaikista maailman maista toiseksi korkein 96% ja Tanskan 44%.
Mitenkä tätä Suomen monimuotoisuutta enää voi estää huononemasta kun on jo maailman toiseksi paras.
Kun juuri tuossa hiihtelin erilaisten metsien läpi hakemaan mootorikelkkaa talven savottapaikalta, niin katselin nyt sillä silmällä onko tuota pieniläpimittaista koivulahopuuta hömötiaiselle kolopuuksi, niin vähän joka paikassahan tuota näkyi olevan. Tasalatvainen koivu kasvaa kituuttanut 3..5 m pituiseksi ja alle 10 cm paksuudeltaan isomman puun vieressä, kuollut valon puutteeseen kääpiä rungolla. Eniten oli turvepohjaisella ojitusalueella joka aarilla ja latva kuivunut. Oli talvella hakattu n. 1 ha aukkokin ja kaikki lahopuut pystyssä myös koivupokkelo 4m (d=20cm) kääpineen ja männyn paksu lenko tyvi katkaistu 3m korkeudelta lahopuuksi, säästöpuuryhmäkin. Eipä tarvitse minun lahopuita nostella pystyyn hömötiasille kolopuiksi, kun niitä näkyy olevan muutenkin pilvin pimein, eikä näkynyt yhtään tiaista.
Miten on mahdollista, että sinitiaselle näkyy löytyneen koloja nykyisinkin, kun kanta on runsastut moninkertaiseksi aivan viime vuosikymmeninä 0,5..1,0 miljoonaan pariin, jolloin niitä kolopuuita ei olisi pitänyt edes olla? Koska sinitiainen on myös talvilintu ja vahvempi kuin hömötiainen, niin olipa pökkelöitä kuinka paljon tahansa, niin ei kai sinitiainen suvaitse reviirillään heikompaa hömötiaista.
Auttaneeko enää mikään hömötiaista menestymään paremmin ja kanta saattaa laskea tästäkin kuin mitä nyt Suomessa on 400 000 ..600 000 pesivää paria. Tekopökkelöitä voi toki tehdä lisää talousmetsiin ja teenkin tämän keskutelun virittämänä? Ei ole iso asia katkaista etukasvuiden koivu 2m korkeudelta raivatessa.
