Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kävin tiedon alkulähteellä eli kysyin hömötiaiasiantuntijalta eli SYKE:n Raimo Virkkalalta. Tässä vastaus.
Kovasti poikkeaa Virkkaln käsitykset ulkomaisista tutkimuksista. Ei vaikuta kantaan mitään muiden tiaisten kilpailu eikä viholliset kuten käpytikka, jotka ovat ylivoimaisesti pääsyylliset hömötiaisten kannan laskuun näissä muissa maissa. Jatkuva peitteisyys ei ainakaan Saksassa ole auttanut yhtään kannan laskuun. Sinitiaistenkin kuten käpytikankin määrät ovat Suomessa viime vuosikymmeninä moninkertaistuneet. Auttaneeko lehtipuulahopuukaan, kun sinitianen häätää 70% hömotiaisista pois pesistään. Taas kerran haettiin tarkoituksella Suomen metsien hakkuut, aukot ja metsien suojelun vähäisyys syylliseksi.
Esimerkiksi uudemmassa Parry & Broughton (2019) havaitsivat, että sinitiaiset hääsivät hömötiaiset 38 prosentissa tutkimusalueen pesistä. Kolme neljästä kameraan päätyneistä kamppailuista päätyi sinitiaisen voittoon. Päälle tulleiden käpytikkojen joka neljännen pesän munien syönnin kanssa yhteensä 45 prosenttia kaikista pesimisistä epäonnistui sinitiaisten tai käpytikkojen takia.
Saksassa käpytikat ovat tutkimuksissa syöneet yli 60 prosenttia hömötiaisten munista ja Skotlannissa lähes 70 prosenttia seuratuista hömötiaisten pesistä on tullut sinitiaisen häätämäksi.
Paperin heikon kysynnän ja korkeiden tuotantokustannusten vuoksi Stora Enso suunnittelee lopettavansa painopaperien valmistuksen tehtaalla ja keskittävänsä koko kirjapaperituotantonsa yhdelle linjalle. Toinen paperikone suljettaisiin pysyvästi.
Ei yllätä yhtään, kun maailmalla kysyntä laskee painopapereissa, vaikka tarvetta sille on edelleen valtavasti, niin Suomessa irtisanotaan ja laitetaan tehtaita kiinni ensimmäisenä korkeampien tuotantokustannusten vuoksi. Kaipolassa paperintuotanto lakkautettiin, kun palkkakustannukset olivat 40% korkeammat kuin vastaavissa tehtaissa Ruotsissa.
Kiinassa paperintuotanto kasvaa.
Suomessa valmistetaan yhä vähemmän paperia, vaikka sen käyttö maailmalla kasvaa.
Se siitä bulkin jatkojalostuksesta.
59% päätyy energiaksi? Hakkuukertumä 75 milj. mottia, josta 59% on 44 milj. mottia. Teollisuudelle jäi siis 31 milj. mottia käyttöpuuta? Vähään ovat vuoristoneuvokset tyytyväisiä.
Teollisuudelle puusta päätyi viime vuonna 67,9 milj.m3.
https://www.luke.fi/fi/uutiset/hakkuut-vahenivat-75-miljoonaan-kuutiometriin-vuonna-2022
Lainaus: Hömötiainen käyttää talvisin ravintonaan puissa, lähinnä oksissa, eläviä hämähäkkejä sekä hyönteisiä.
Täällä jo Timppa toi esille hämäkit, hömötiaisen talvi- ja kesäravinnon. Joskus syksymmällä pakkasyön jälkeen aamulla näkee kuinka valtavasti huurteisia hämäkkien kutomia verkkoja kaiken kokoisissa ja laisissa metsissä on. Aivan valtavasti. Hämähäkit ovat varmasti yksi runsain metsien eliölajeista. Ainakaan ruuasta hömötiaisella ei ole puutetta, vaikka niitä vanhoja metsijä ei olisikaan.
Lainaus: Parhaiten metsänomistaja voisi edesauttaa hömötiaisen säilymistä pyrkimällä jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen ja välttämällä avohakkuita.
Suomessa on nyt hömötiaismetsiä ihan riittävästi avohakkuista huolimatta, sillä vielä silloin, kun hömötiaisia oli runsaammin ennen 1950-lukua, niin metsissä puuta oli puolet nykyisstä ja ojitetut suot ovat lisänneet metsiä 5 milj.ha sen jälkeen.
Lainaus: Hömötiainen viihtyy erityisesti sekametsissä, joissa on riittävä lehtipuusekoitus.
Näistä metsistä ei ole puutetta.
Erikoislääkäri voi tehdä ultratutkimuksen vastaanottokäynillä, siihen joutuu jonottamaan julkisella puolella kuukausia.
Mehiläisessä ei vastaanottolääkäreillä ole ultralaitteita, vaan siihen pääsee lähetteellä ja maksaa maltaita.
Terveystalolla ainakin muutama vuosi sitten oli ultraus vastaanottokäynnin yhteydessä eikä maksanut mitään.
Juuri näin kun AJ sanoo. Myyjä menettää rungon katkonnassa tukin hintaista puuta kuidun hinnalla silloin, kun ohjelmassa ei ole esim mittaa 3,1m, kun rungon tukkipituus onkin 6,1 m eikä sitä mittaakaan ole ohjelmassa, mutta ei menetä mitään runkohinnoittelussa olipa katkonnat mitä hyvänsä.
