Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Suomen metsiä, ja ulkomaiset tuuli- ja aurinkovoimafirmat vievät ilmaiseksi täällä tuotetut sähköt. On Suomi köyhä, ja siksi jää!
Tuulipuistossa sijaitsevasta maatuulivoimalasta kertyy sen elinkaaren aikana kiinteistöveroa yli 400 000 euroa / voimala, mikäli kunta on ottanut käyttöön korkeimman mahdollisen voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin. Suurin osa Suomen tuulivoimaloista sijaitsee tuulipuistoissa ja niitä verotetaan voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin mukaan.
Tässäkin yhdessä kunnassa on suunnitteilla neljä tuulipuistoa 40 myllyllä ja verotulot niistä Kalajoen (Ks linkki) mukaan olisivat noin 4 milj.euroa/v ja kunnan budjetti luokkaa 27 milj. euroa. Houkuttelevan paljon kunnalle.
Jos minä saisin päättää niin, niin noista kiinteistöveroista muodostettaisiin kunnalle Norjan öljyrahaston mallin mukainen rahasto. Rahaston varat 25 vuoden sijoitustoiminnan jälkeen alkaisi olla (4*25=100 milj. euroa+ tuotot) 300 milj. euroa ja sen 5% tuotoilla 15 milj.euroa voisi rahoittaa puolet kunnan menoista.
Ensinnäkin Risuparran aloitus on roskaa. Olen tainnut mainita tämän jo aiemminkin.
Metsänhoitaja Petri Heinonen on tutkinut Punaista kirjaa 2019 ja tullut samaan päätelmään.
8. Miten luontotyyppien uhanalaisuus liittyy lajien uhanalaisuuteen?
Niiden välillä on ristiriita. Metsien luontotyypeistä uhanalaisia on 87 prosenttia mutta lajeista vain kuusi prosenttia. Luontotyypin uhanalaisuus tarkoittaa, että se on vaarassa kadota. Mutta miten lajit voisivat säilyä, jos niiden elinympäristöt katoavat? On myös vaikea ymmärtää, mikä voisi johtaa lähes kaikkien kangasmetsien katoamiseen ja mitä niiden tilalle tulisi.
4. Jos kerran Punainen kirja ja VMI ovat ristiriidassa, miksi luottaisimme VMI:hin?
VMI tuottaa tilastollista ja luotettavinta tietoa metsävaroista, myös tietyistä uhanalaistumisen uhkatekijöistä. Punainen kirja taas on arvio, jossa uhkatekijöitä arvioidaan tietyssä paikassa olevan esiintymän suhteen. Siihen ei liity suurempia alueita koskevaa uhkatekijöiden arviointia.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/00d54b2f-10b3-4bae-b176-ab2d202e8982
”Laskelmien ero johtuu siitä, että satelliitti näkee vain hiilidioksidin sidonnat ja päästöt, IPCC:n ohjeilla tehty kasvihuonekaasujen inventaario huomioi monta muutakin asiaa.
Tuota olisi voinut vielä selventää kysymällä, kun Suomen metsäviennin CO2-päästöt näkyy Kiinassa eikä Suomessa, niin miksi sitten päästöt eivät kuulu Kiinalle vaan Suomelle?
Direktiivin mukaan energian loppukäyttö saa vuonna 2030 olla Suomessa enintään 241 terawattituntia, joka on noin 50 nykyistä vähemmän.
Rakennusten energian käytön vähentäminen on ollut nyt tapetilla ja kyllä juuri sen voisi tehdä kieltämällä rakennusten ilmastointi.
Ei kai muuta energian käyttöä voi rajoittaa, jos se on uusiutuvaa.
Kyllä direktiivi kaatuu.
Jos suon päästelemä metaani hajoaa ilmakehässä hiilidioksidiksi, niin kyllä satelliitti sen sitten mittaa.
Juuri näin. Luonnon soiden CO2-sidonta on -4,1 Mt, mutta sidonnan hiilestä 1/3 menee metaaniin , joka hajoaa 10 vuoden päästä vedeksi ja hiilidioksidiksi, jonka satelliitti myös sitten näkee ja todellinen CO2-sidonta onkin noin – 3 Mt.
Luonnon soiden CO2-sidonta on pieni ja sen viilentävä vaikutus esim. saranevoilla vain 1/10 osa metaanin lämmittävästä vaikutuksesta 100 vuoden periodilla.
Nasan mittauksissa on iso virhemarginaali. Nasan mittaukset eivät ota huomioon sitä, että Suomessa hakatuista puista valmistettu paperi ja kartonki ovat kohta päästöjä esimerkiksi Kiinassa. Suomen laskelmassa metsien hiilinielusta vähennetään poistuma eli hakatut puut, kuten kansainvälisesti on sovittu laskettavan. Nasan luvuissa eivät metaanipäästöt näy lainkaan. Ne ovat turvemaiden Suomessa iso päästölähde.
Mitähän tämä on?
Eikö juuri Nasan satelliitti ota huomioon sen, että metsäviennin CO2 ei näy Suomessa, vaan Kiinassa.
Metaanipäästöt ovat luonnon soiden ja ennallistettujen soiden ongelma. Tässä sitä ei sanota, koska se olisi jyrkästi vatoin lehden ideologiaa.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen on samaa mieltä Laaksosen kanssa siitä, että suurin ristiriidan selittäjä saattavat olla hakkuut ja niiden laskutapa.”Jos ajatellaan, mitä ilmakehä näkee, niin lyhytikäisten puutuotteiden päästö tapahtuu Aasiassa.”
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009455056.htmlTulvia ei täällä ole ollut nykyisin kuin kerran vuosikymmenessä, kun aiemmin oli melkein joka vuosi. Nytkin taitaa mennä niin kuin viime vuodet. Päivällä aurinko haihtuttaa ja palkkasyöt jäädyyttää sulavedet.
Ei tullut puun polttokieltoa, kuten arvata saattoi. Vihreille märkä rätti päin naamaa ja moni muu joutuu nyt pettymään raskaasti, kun ei voi murjaista että ”Missä EU siellä ongelma”.
Suomen ei tarvitse tehdä mitään, kun nykyinen vaatimus 32% uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiasta on jo ollut iät ja ajat sen yli ja nyt 40%.
Suomessa uusiutuvan energian osuus kokonaisenergian käytöstä oli 40 prosenttia vuonna 2020. Valtaosa siitä tuotettiin puupolttoaineilla.
Hämis: Mutta juu on siellä.rk 23 puitakin.
Kaikkihan tuossa laskelmassa on kohdallaan. Keskiläpimitta, pituus ja tiheys antaa niin pohjapintalan kuin puumääränkin juuri niin kuin Hämis ilmoittaa.
Kivennäismaapelto ja vähän booria on paras paikka metsälle kasvaa ainakin hetkellisesti sen 10 m3/ha ihan missäpäin Suomea hyvänsä. Metsitystuen rajoitteet pitäisi poistaa, että kaikki peltoheitot tulisi uudistettua. Matalat turvepellot ojittaa ja muokata niin, että kivennäismaata tulisi ainakin 20 cm kauttaaltaan pintaan ja samalla terveyslannoittaa ravinne-epätasapainon poistamiseksi häiröttömän kasvun varmistamiseksi tyvitukin osalta.
