Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Pohjapinta-ala Metsän puumäärän selvittämiseksi mitataan relaskoopilla pohjapinta-ala. Se on puiden runkojen 1,3 metrin korkeudelta yhteenlaskettu poikkileikkauspinta-ala neliömetreissä hehtaaria kohden (m2/ha).
Linkki: https://www.metsalehti.fi/metsanomistus/metsasanasto/
Maankäyttösektorilla on turvemaiden CO2-maapäästöjä noin +15 Mtn, jotka satelliitti näkee ja kyllä nollaa luonnon soiden CO2-nielun -3 Mtn ja menee + 12 Mtn ylikin, jotka maankäyttosektorilla vähennnetään muiden päästöjen kanssa metsämaan nielusta, jolloin vuoden 2021 maankäyttösektori oli nielu noin -2,5 Mekv-tn. Vuoden 2021 Suomen kaikki päästöt olivat noin +50 Mekv-tn.
Minun laskujen mukaan ulos menee metsäjalosteissa CO2 noin -30 Mtn, jotka satelliitti näkee päästönä vientimaissa ei Suomessa. Joten tarvitaan lisäksi CO2-nieluja ainakin +53-2,5-30-3= + 17,5 Mtn edestä että Suomi olisi pieni 3 Mtn nielu.
Niitä löytyy vain metsien kasvusta, jonka satelliitti havaitsee eli metsien hakkuusäästön laskennallisen CO2-nielun kerroin 1,3* hakkuusäästön runkopuu-m3 on liian pieni. Todellisuudessa metsät sitovat CO2 lähes 2-kertaa enemmän, jonka satelliitti näkee.
Suomesta tulee laskennallisesti nielu, kun metsäviennin CO2 ei lasketa Suomen päästöiksi. Nyt se on Suomen päästö ja kaksoislaskentaa ja kun virheellinen metsien CO2-nielu korjataan todelliseksi.
Yksi jääkauden syntyteoria on pitempiaikainen lumisateiden raju kasvu Kölivuoristoon, joka ei ehdi sulaa kesän aikana, vaan alkaa kerryttää ja laajentaa nykin jo olemassa olevia jäätiköitä.
USAn länsirannikon vuoristoon lumisateet ovat tuoneet tänä talvena jopa 20 metrin paksuisia nietoksia.
Kurjen laskelma pitäisi ehkä esittää geologeille – täällä ei taida asiantuntemus riittää sitä puoltamaan tai kumoamaan.
Jos tuota vuosittaista – 2Gt avoimen kivennäismaaperän CO2-sidontaa ei olisi ollut, joka on jatkunut satoja miljoonia vuosia ja uutta CO2 tilalle olisi tullut tulivuorten purkauksissa, niin vaikeapa tuota Osmo Soininvaaran väitettä on kumota, että fossiilisten varastot kylmentää edelleen ilmastoa.
Turve on toinen yhtä suuri nielu, mutta se ei oikein liity Suomeen, sillä turvetta kertyy vain interglasiaalien aikana, sillä jääkäaudet putsaa biomassan pois Suomen alueelta.
Oden blogi, jonka Ormo Soininvaara sen jo lopetteli eikä sinne viitsi jatkaa, kommentoin vielä tänne turpeesta.
Osmo: En voi ymmärtää, miten Kurki voi edes yrittää väittää, ettei fossiilisten polttoaineiden kasautuminen jäähdytä enää ilmastoa, koska se on tapahtunut kauan sitten. Totta kai se vaikutus on pysyvä.
Blogista fossiilisten maan ilmakehään hiilipäästö on noin +10 Mt/v ja nieluja olisi toinen -2 Gt/v on sitoutuminen rapautuvaan paljaaseen kiviainekseen karbonaateiksi ja toinen -2 Gt/v etupäässä soihin.
Silloin rapautumiseen yksistään olisi sitoutunut 300 milj.vuoden aikana 60 000 000 Gt hiiltä ilmasta, jota nyt maapallon ilmassa on vain 780 Gt. Eli hiilidioksidi olisi jo loppunut maapallon ilmakehästä miljoonia vuosia sitten, ellei sitä ei olisi tullut tilalle tulivuorten purkauksista.
Fossiilisten kerrostumien hiilivaraston kooksi voisi arvioida tuolla 10 Gt päästöllä siten, että riittänevät 1000 vuodeksi eteenpäin eli varaston suuruus olisi 10 000 Gt.
Kiviainekseen sitoutuneesta hiilestä, fossiilisten varastojen osuus olisi vain 0,017%.Päättelisin näin, että fossiilisten varastojen kylmentävä vaikutus olisi häipynyt ilmastokohinaan satojen miljoonien vuosien aikana eikä näin ollen niillä ole minkäänlaista vaikutusta nykyiseen ilmastoon.
Fossiilisista polttoaineista tähän ilmastoon ei ole muuta vaikutusta kuin niiden lämmittävä päästö.
Turpeen ilmastovaikutus on neutraali, kun sillä on sekä kylmentävä nieluvaikutus että käytettynä lämmittävä päästövaikutus tähän ilmastoon.
AJ: Se menee jotenkin niin että vuotuiset globaalit päästöt ovat luokkaa 40 Gt ja nielut 10 Gt. Eli jos päästöt alenisivat puoleen ja nielut kaksinkertaistuvat, ne ovat samaa suuruusluokkaa.
Tuo nielu 10 Gt lienee laskettu 1,3 kertoimella.
Tässä Antero Ollila tietää, että puiden yhteyttämistuotteista maaperään menee 70% ja kertoimeksi näin tulee 2,25. Lähellä Ilveniemen 40/60 kerrointa 2,5.
Nasan satelliitti näkee metsien todellisen kasvun.
Eipä ole Hesari uutisoinut ” Nasan mukaan Suomi on jo hiilinielu.”
Antero Ollila: On arvioitu, että 70% puiden yhteyttämistuotteista kulkeutuu juuristoon. Osa yhteyttämistuotteista käytetään juurten kasvuun ja juurten elintoimintojen ylläpitoon. Valtaosa kuitenkin siirtyy puiden kanssa symbioosissa elävien sienten rihmastoihin. Jokaisella puulajilla on parikymmentä sienijuuria muodostavaa sienilajikumppania, esimerkiksi herkkutatti, leppärousku, kantarelli ja punakärpässieni. Sienijuurisienillä on maassa rihmastoa noin 10 000 kilometriä neliömetrillä.
Linkki: https://blogs.uef.fi/forest-issues/2022/12/04/vanha-metsa-on-hiilinielu/
