Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 2,551 - 2,560 (kaikkiaan 5,893)
  • Kurki Kurki

    Eihän teräksessä ole juurikaan hiiltä.

    Kun teräksen valmistus on Suomessa, ne valmistuksen päästöt jäävät Suomelle.

    Kurki Kurki

    Oden blogissa joku keksi, että tuontiteräs olisi sellainen tasapainottava paljon hiiltä sisältävä tuote.

    Kaikesta tunonnista tulevasta tavarastahan lasketaan Suomelle käyttäjämaana päästöt jo nytkin vuosittain viimeistään kaatopaikalla.

    Kurki Kurki

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009455056.html
    Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen on samaa mieltä Laaksosen kanssa siitä, että suurin ristiriidan selittäjä saattavat olla hakkuut ja niiden laskutapa .”Jos ajatellaan, mitä ilmakehä näkee, niin lyhytikäisten puutuotteiden päästö tapahtuu Aasiassa.”

    Tseesus sentään. Minä jo kuulutin vuosia sitten, että metsäjalosteiden viennissä ulos menevän hiilidioksin päästöt kuuluvat käyttäjämaille aivan kuten kuuluu Norjan öljynkin viennin päästöt.

    Nyt Nasan sateliitti antaa tukea tälle ja Luken Aleksi Lehtonenkin sen vielä todistaa.

    Jos tätä metsäviennin CO2-sidontaa ei Suomen osalta poisteta, on kyseessä kaksoislaskenta.

    Minä tuota viennissä ulos menevää CO2 laskin vuosia sitten olevan 30 … 35 Mtn/v.

     

    Kurki Kurki

    Suomi näyttäytyy Nasan kartalla vaaleanvihreänä hiilinieluna. Nasan kokoamat tiedot eivät kuitenkaan ole tuoreita, ne on koottu vuosina 2015–2020.
    Suomen ilmastopaneelin jäsen, Helsingin yliopiston meteorologian professori Timo Vesala ei pidä yllättävänä sitä, että Suomi on tutkittavana ajankohtana ollut nielun puolella.

    Nyt Ilmastopaneelin Vesala erehtyy, kun vuonna 2018 Suomen hakkuut olivat suuremmant kuin koskaan ja metsien kasvukin väärin laskettu, jota nyt korjattu.

    Näin virallisesti.

    Toki Suomen kasvihuonekaasutase on ollut aina positiivinen, kunhan kaikki nielut huomioidaan, mutta tuskimpa Vesala tätä tarkoittaa.

    Kurki Kurki

    https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009450705.html

    Täällähän on vilkas keskustelu.

    Minäkin sain sanoa ja nyt on jo 100 uutta kommenttia sen jälkeen.

    Liekö Muristo murjaissut tämän, kun maatalous pääosassa.

    <span class=”break-words”>Voi kun joku puhuisi siitä miten paljon hiiltä poltetaan kun tehdään aurinkopaneleita tai kuinka paljon metaania meidän lihatuotanto aiheuttaa. Voitaisiin syödä kalaa ja riista ilman teollista lihantuotantoa. Avohakkuista 80 pinnaa karjatalouden takia. Autot ei niin yhtään mitään verrattuna teolliseen lihantuotantoon. Tai miten kiinalaiset tuhoaa kalastuksellaan meidät kaikki, eikä mene pitkään. Me ollaan niin tyhmiä ettei haluta sitä edes ymmärtää. Hukkaanhan tämäkin vuodatus menee, mutta on vaikeaa katsoa vierestä.</span>

    Kurki Kurki

    Koivun kuivapaino on vajaa 600 kg/m3 ja mänty ja kuusi siellä 400 kg/m3 tienoilla, joten puuta yhteen sellutonniin tarvitaan noin 4..6 m3.

    Kurki Kurki

    No entäs sitte. Onko kukaan ottanut huomioon että havupuissa on havuja ja lehtipuissa lehtiä.

    Reima näkyy olevan toinen, joka noteeraa tuon hakkuissa jäävän lahopuun metsiin

    Kiitos tuesta.

    Kurki Kurki

    Muistaakseni oksaa, latvuksia . pienpuuta ym.lahoamaan jäi hakkuista metsään 15,3 milj. mottia/v. esim.viime vuonna.

    Jos runkopuupoistuma on 75 milj.m3/v, niin hakkuissa metsään jää lahoamaan kariketta (kuollut puu) 0,4/0,6*75= n. 50 milj.m3/v.

    Tätä hakkuissa jäävää lahopuuta per vuosi en ole havainnut luontojärjestöjen ottavan esille missään lahopuukeskustelusssa, en toisin kenenkään muunkaan.

    Kurki Kurki

    Metsien laskenta sisältää asetuksen mukaan myös puutuotteista ja lahopuusta (deadwood) saatavaa nielun.

    Sanoisin, että tuo tarkoittaa hakkuissa jäävää kariketta, josta lasketaan nielua maaperään.

    Kivenäimaihin  vuonna 2021 laskettiin CO2-karikemielua -4,2 Mtn

    Kivennäismaiden maaperän ja karikkeen (mukaan lukien kuollut puu) yhteenlasketun hiilivaraston muutokset eli nettopoistumat olivat vuonna 2021 −4,2 miljoonaa CO₂-tonnia eli 21 % edellisvuotta pienemmät ja turvemaiden vastaavat nettopäästöt olivat 8,1 miljoonaa CO₂-tonnia eli 4 % edellisvuotta suuremmat

    Laskennasta pitäisi poistaa nuo turvemaapäästöt neutraanina vaikutuksiltaan ilmastoon ja sen sijaan laskea mukaan samanlainen karikenielu kuin kivennäismaille.

    https://stat.fi/julkaisu/cktlf0i203azm0a519to5exzc

    Kurki Kurki

    Luonnonmetsissä lajeja on 60-65% enemmän.

    Mitähän tämäkin tarkoittaa?

    Minä ymmärtäisin, että tuosta vesijaon metsästä niin, että kyllä siellä sitä saman lajin sammalta on enemmän. Entä lajien lukumäärä? Ei näy yhtään metsämarjojen varsia. Entä kuinka monta uhanalaista lajia tuosta metsästä löytyy? Ei suinkaan voilla niin, että toisenlaisen ilmaston laji olisi tuolla yhtään elinvoimaisempi kuin muuallakaan.

    Hakkuiden ja metsien käsittelyn ulkopuolella olevilla luonnontilaisilla elinympäristöillä Suomessa uhanalaisia lajeja on  2330 kaikista uhanalaisista 2667 lajista. Mikä on ennuste näille uhanalaisille lajeille. Siirtyvätkö milloin luokkaan elinvoimaiset (LC)?

Esillä 10 vastausta, 2,551 - 2,560 (kaikkiaan 5,893)