Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Itämeren paradigma on, että luontojärjetöt luulivat 1970-luvulla reunavaltiuoden ravinnepäästöjen laukaisevan Itämeren sinileväkukinnan tasaisin väliajoin. Mutta nyt kun päästäjä on alennettu 80%, sinileväkukinnat eivät ole vähentyneet ollenkaan.
Uusi Itämeren diagnoosi taas on, että alunperinkään reunavaltioiden kurmitus ei ollut syy Itämeren sinilevän kukintaan, sillä päästöt olivat jo silloin pienet Itameren valtavaan vesimassaan nähden eli olivat ilmiöön nähden merkityksettömät ja nyt kun päästöt ovat vähentyneet, ovat vieläkin merkityksettömämmät.
Mutta luontojärjestöt eivät vieläkään anna periksi tästä paradigmasta.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/74-20191883
Simpeleenjärvi jätettiin luonnon armoille ja järvi sairastui.
Järveä on kunnostettu kalastamalla.
Järven pohjassa viihtyvät särkikalat myös möyhivät pohjaa etsiessään ravintoa. Se vapauttaa pohjasta ravinteita ja aiheuttaa sameutta.
– Särkikalat syövät ravinnokseen eläinplanktonia. Silloin eläinplanktonia jää niin vähän, ettei sitä riitä enää syömään kasviplanktonia, johon esimerkiksi sinilevä kuuluu, Wilhelms selittää.Haisevasta vedestä kirkasta.
Wilhelmsin mukaan Simpelejärven vedenlaadun parantumisesta ja veden kirkastumisesta on tullut runsaasti kansalaispalautetta.
Hän kertoo viettäneensä itse vuosikausia Simpelejärveen kuuluvan Kukkarolahden rannalla Parikkalassa. Juuri siellä on tehty hankkeen aikana runsaasti hoitokalastusta.</p>
Hankkeen loppuraportin mukaan esimerkiksi hoitokalastusta ja niittoja olisi tarpeen jatkaa, jotta esimerkiksi järven kalasto ei palautuisi entiseen särkikalavaltaiseen tilanteeseen.Eikä yhtään ojaa tarvinnut tukkia ja vedestä tuli kirkasta.
Tämän täytyy olla jotain pilaa, kun on ihan muuta kuin vallitsevan paradigman (vedet pilaa suo-ojitukset) mukaista.
Ranelta hyvä huomio.
Nykyään metsätaloudessa kätetty mättäiden teko ja siemenpuut vastaa luonnossa myrskyn aiheuttamaa metsänuudistamistapaa. Myrskyssä jää siemenpuita pystyyn ja kaatuneet puiden kannot paljastavat maata puiden sieminille.
Seppo Vuokko on merkittävä mielipidevaikuttaja. Se on tullut todistetuksi.
Taitaa olla ainoa Suomen metsäluonnon asiantuntija.
Vanha metsä on niukkalajinen yhteisö, jossa oikeastaan vain lahonsyöjät voivat hyvin. Kasvinsyöjille on ravintoa niukasti. Luonnonsuojelijat ja siinä samalla luontopaneelikin, ovat myöntäneet vanhan metsän yksipuolisuuden, kun he vaativat lehtojen hoitamista, siis estämään niiden kehittymisen vanhoiksi metsiksi. Samalla tavalla tuoreitten kangasmaiden metsissä lajisto on runsaimmillaan nuorissa kehitysvaiheissa ja lahopuulajistoa lukuun ottamatta köyhtyy metsän vanhetessa.
Tämäkin ”niukkalajinen yhteisö” tuli todistettua ylioppilaskijoitusten tenttikysymyksessä.
Ilmaston lämpenemisen syitä ei tiedä kukaan. Viimeinen lämpökausi oli 800..1200 vuotta sitten Keskiajalla, josta nyt jäätiköiden alta paljastuu metsän ja sivilisaation jäänteita ympäri maailman Alaskassa, Chilessä ja Euroopassa, kertoo lämpökaiden olleen maailmalaajuinen.
Keskiajan lämpökauden lämpenemisen syitä ei ole selvitetty ja syytä miksi sitten kylmeni, vaikka nämä ajat hiilidioksidi pysyi vakiona.
Ilmaston muutokseen on syitä, joita kukaan ei tiedä.
IPCC:n tutkija ja lätkämailan isä Michael Mann´han yritti pyyhkiä pois Keskiajan-lämpökauden lustotukimuksillaan, sillä se ei sopinut CO2-teoriaan.
Nykyinen valliteva CO2-käsitys lmastoa lämmittävänä on paradigma eli vakiintunut kansanomainen käsitys, jolla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa, jota Hussekin täällä edustaa.
Aivan kuten Itämerenkin sinileväkukinnan syyt ovat nykyisten”asintuntijoiden” vaalima paradigma.
Myskytuho luonnon metsissä on sama kuin siemenpuuasentoon hakattu talousmetsä jättöpuineen kuivien kankaiden harvoissa metsissä.
”Metsäekologian tutkija kritisoi …” .
Eipä Halme kritisoi lajimäärän (4) kehitystä. Se suorastaan romahtaa iän myötä.
Todistaa Taulukon 5 informaation. Vanhat metsät ovat surkean monimuotoisia lajien määrän mukaan arvioiden.
En minä Aki Ikosta syytä mistään, vaan niitä asiantuntijoita, jotka ovat uskotelleet hänelle tällaista roskaa. Luulempa, että kaikki saavat potkut.
Aki Ikonen: ”Oikein mukava keskustelu oli, oikein mukava, kiitos paljon”.
Kiitos vain itsellesi.
Otamme varmasti vielä kiivaasti yhteen monella keskustelutantereilla.
No olkoon. Taisi olla tamä yleinen keskustelufoorumi, jossa kävin keskustelua. Vaihdoin myös sähköpösteja Lajitietokeskusken ja Punaisen kirjan edustajien kanssa.
Foorumin keskustelussa ei siis ole yhtään Lajitietokeksuksen tai Punaisen kirjan edustajaa vastailemassa, vaan nämä ”asiantuntijat” kuten ”Jaa” ovat tavallisia tallaajia, joita Aki Ikonen pitää asiantuntijoina.
Lierovkin on nyt epäsuosiossa, kun mokasi Putinin ja Trumpin tapaamisen Unkarissa keskustellessaan USAn ulkoministerin kanssa.
Ja Teboilin kauppa epäonnistui, kun ostaja Gunvor veti pois tarjouksensa. Uusi omistaja Trumpin mukaan onkin Venäjän sätkynukke.
Nyt menee Putinilla huonosti. On joutunut Trumpin epäsuosioon.
Siis tämäkö oli se, että Aki Ikosen lähde, jonka mukaan ”minulle asiantuntijat ovat selittäneet miten asiat ovat ja olen jankannut vastaan”.
Näkyy olevan tyypillista tämän palstan keskustelua, enkä kyllä noissa ”asiantuntijoiden” vastauksissa näe mitään asiantuntemusta.
Jaa (ASIANTUNTIJA LIEKÖ AKI IKONEN) : ”Talousmetsien lajit löytyvät myös vanhoista metsistä, kuten jo kerrottu” .
No ei tietenkään löydy kaikki, mutta suuri osa löytyy ja vähälukuisina ja uhanalaisina, kun vanhat metsät (>160 v) eivät ole niiden ensisijainen elinympäristö. Mitä ylivertaista monimuotoisuutta se olisi?
Tämäkin keskustelu osoittaa vain sen että kukaan ei tiedä montako lajia vanhoista metsistä vs muista metsistä löytyy. Taulukko 5 kertoo vain kuinka monelle lajille metsäelinympäristöt ovat ensisijaisia elinympäristöjä ja siinä vanhat metsät pärjäävät surkeasti.
Olin kyllä käyvinäni henkilökohtaista sähköpostien vaihtoa Lajitietokeskuksen kanssa, mutta tuo JAA-asintuntija välissä kertoisi keskustelun olleen yleinen. Pitää soitella huomenna lajitietokeskuskseen mistä on kysymys. Voi olla poliisiasiakin, jos paljastuu että keskustelu oli yksityinen ja se on vuodettu jollekin ulkopuoliselle ilman lupaa.
Juontaja oli tietoinen Ruotsin metsien hiilinielusta, mutta pettymys oli, ettei tuonut esille lukuja, kuinka suuri Suomen hiilinielu olisi Ruotsin tavalla laskea.
Keskustelijoista voisi sanoa, että Jani Mäkelällä on ainoana säilyttänyt todellisuuden tajunsa. Muut olivat sekalaista sakkia ja yksi muisteli niitäkin miljardien maksuja, joita ei ole tulossa.
Eduskunnassakin joku jo kyseli onko hallitus varautunut Suomen tulevaan kylmentymiseen.
Minä vastaisin, että nyt Suomen pitäisi todella varautua ja aloittaa rikastuminen uusiutuvan turpeen hyödyntämisellä samaan tyyliin kuin Norja on rikastunut fossiilisia polttoaineilla.
Suomen pitäisi tähdätä samanlaiseen turverahastoon kun Norjalla on öljyrahasto, jonka vuosituotto on Suomen budjetin luokkaa 80 miljarddia. Rikkaudet tulisivat sijoituksista maailman markkinoilta ja rikkaana maana Suomi sitten kestäisi kylmenemisen haitat paremmin.
Jos on kylmentyäkseen, niin tekipä Suomi mitä tahansa tai jättäisi tekemättä päästöjen suhteen, niillä ei olisi minkäänlaista vaikutusta tulevaan ilmaston kehitykseen.
