Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Siellä Hesarissa on kauhisteltu sitä, että metsistä kerätystä puusta menee valtaosa polttoon. Ei ehkä hahmoteta puun hankinnan ja käytön ketjua pitemmälle alkupäästä eikä loppupäästä.
Kuinka monta kertaa tämäkin itsestään selvyys näissä hesarin keskusteluissa on tuotu esille, mutta purukka ei kun toistaa puun polttamisen vahingollisuutta. Tätä valistustyötä on vain jatkettava.
Varmaanhan näin on, että kirjanpainajallakin on viholisensa, mutta kaava lie , että tuho tapahtuu ennen kuin ehtivät estää sen. Ruskomäntypistiäiselläkin on viholisia vaikka kuinka, mutta eipä niillä juuri ehdi olla merkitystä tuhon estäjänä ehkä lopettajana. Monisärmiövirus taitaa lopettaa sitten viime kädessä massaesiintymän. Joskus virusta on lentolevitetty torjumaan tuhoja, mutta nyt on huomattu, että monisärmiövirus tappaa pistiäisten tuholaisiakin.
Linkissä mainitaan kirjanpainajan torjuntakeinona kasvattaa kuusta kuuselle sopivissa kosteissa paikoissa ei kuvilla paikoilla ja pitää ne elinvoimaisina metsien hoidolla ja taitaa olla ainoa tapa, joka estää tuhoja.
Kyseistä HS juttua ei voinut nyt kommentoida. Linjat kuumia.
Se mitä olen kommentoinut ja lukenut näitä Hesarin metsäaiheisia vyörytyksiä, niin eipä niille juuri ole ollut kannatusta.
Minä jo luulin, että tuo ”ei nyt voi kommentoida on ruuhkaa” näkyy vain minulle eli minut on bannattu. Sensori taas valvoo. Minun kirjoitukset ovat jääneet julkaisematta. Ehkä huomenna sitten ja jäävät ikävästi Ollikaisen ja lehden harmiksi viimeisiksi kommenteiksi.
Hyvä, kommentti linkin keskustelusta.
Ilmastopaneelin ohjelman toteuttaminen toisi paljon uusia rikoksia rikoslakiin.
Eikö Keskusta edes nouse vastustamaan tätä kaikkea ? Tämä alkaa olla jo mieletöntä puuhaa . Suomessa ei voi kohta tehdä mitään ,koska se on rikollista ; ajat autoa, syöt lihaa, lämmitit kesämökilläsi saunan kiuasta.
Laskenta menisi liian vaikeaksi, jos pitäisi miettiä mitä kukin alue olisi mahdollisesti päästellyt luonnontilassa.
Luken ilmoittamat erilaisten luonnon soiden CH4-päästöt ovat välillä +0,56…. +6,72 ekv-tn/ha/v. Jos olettaisi CH4-päästöt ojitetuilta soilta keskimääräiseksi kovasti alakannttiin n. 1 ekv-tn/ha/v, jotka ovat 100 vuoden periodin päästöjä ekv-kertoimella 30.
Nythän pitää olettaakin CH4- vuosipäästöt poistuneeksi, jolle ekv-kerroin on 100. Silloin tuo 1,0 ekv-tn/ha/v pitää kertoa 3 eli vuotuinen CH4-päästö olisikin +3 ekv-tn/ha/v, joka vielä olisi varman päälle.
Minä käytän tuota +3 ekv-tn/ha poistuneelle CH4-päätölle ja tässä sille perustelut.
1. Raportoidaan vain ihmisperäisiä eikä luonnon omia päästöjä, koska niihin emme voi vaikuttaa.
Tuossa on rajapintoja.
Luonnon sytyttämät ja muistakin syistä syttyneet metsäpalot talousmetsissä on aika hyvin estetty ainakin Suomessa. Entä luonnonsuojelualueella? Pitäiskö UK- kansallispuiston salaman sytyttämä metsäpalo yrittää smmuttaa vai antaa palaa ja estää palon leviäminen vain rajojen ulkopuolelle. Ruotsille tuli varmasti noista muutaman vuoden takaisista metsäpaloista aikamoinen raportoitava päästö.
Ylispuuhakkuu, jossa hakkaaja ottaa huomioon alispuutaimikon ja kaataa ylispuiden latvoja samaan kohtaan. Ajoura niin lähelle ojien reunaa, että pienimmät poistetavat voi nostaa tonnin hakkuupäällä pystyasennosssa ajouralle pätkittäväksi. Huonoimmat suuret susipuut kaadettava saran keskustan suuntaan. Ei haitanne sellainen 5 m leveys alikuusien etäisyydesksi siellä täällä, kunhan n.800..900 kuusentainta jää hehtaarille, jos niitä yleensäkkään on niin paljon. Jätettävä kuusentaimikko kannataa tasata mieluummin samaan kokoluokkaan ottamalla suurimmat kuuset pois.
Hakkuukasojen tekeminen ojanreunoille erikseen kiellettävä, sillä kasat murjovat kuusentaimet. Minulla pilasivat erittäin hyvän kuusen taimikon ojan reunalla 100 m matkalla puimalla tukkiskasat penkalle taimien päälle, vaikka oli avokkauun reunaoja ikään kuin kasoille ei olisi ollut paikkaa aukolla.
Kapeasta ajourasta tulee myyjälle voittoa koska puuton alue on pienempi,.
Metsälehden kolumnisti Jyrki Ketola sanoo, että enskan urat pitääkin tehdä isolle koneelle sopivaksi, kun se toinen harvennus tehdään sillä isommalla. Jätetään vain puut tiheämpään ajourien reunoille, sillä kasvavat tiheämmässäkin, kun valoa on enemmän. Jos ajoura tokassa on kapea koneelle, joutuu poistamaan toisen puolen puurivin ja siitä se vasta leveä ajoura tuleekin.
Suomen ojitetut suot n. 5milj. ha kasvavat puuta n.20 milj.m3/v. Keskikasvu 4 m3/ha/v on ihan hyvä.
Hieman ihmettelen, mistä ”Kurki” vetelee noita tarkkoja tutkimustuloksiaan? Luulisin, että toisenlaisiakin löytyy, valintakysymys?
Suomen luonnon suot päästävät metaania ja typpioksiduulia Luken laskelmien mukaan n. +13,5 Mekv-tn/v ja suot ovat n. +9,5 Mekv-tonnon päästö vuodessa, kun huomioidaan CO2-sidonta -4,1 Mtn/v.
Ehdottomasti ojitusvesien puhdistamiseksi paras olisi valutuskenttä ojitusalueeseen suhteutettu alempana oleva luonnon suo, joka olisi sellainen vetinen suo, jolta metaanipäästöt ovat suuret. Luonnon soiden päästöjä ei raportoida.
