Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Miksi se 30% suojeluvaatimus kohdistuisi vain metsäkiinteistöihin?
Kyllä tuohon kuuluu sisävesien ja merienkin suojelualueet.
Nuo prosentit taitavat olla jo koossa.
Entäs jos lahopuun lisääminen runsastuttaisi sen uhanalaisen lajin sijaan vaikka kuusiporan luontaisia vihollisia?
Miksi Suomen metsät tarvitsevat enemmän lahopuuta kun näinkin on jo iät ja ajat ollut hyvä?
Hyvä, että lahopuu alkaa vihdoinkin samaan ansaitsemaansa arvostusta puuntuottajien keskuudessa.
Mitä?
Lahopuuta on ollut aina riittävästi iät ja ajat 4750:lle lahopuulajille kaikista 5000 lahopuuriippuvaisista.
Mikään lisä lahopuu ei tule runsastamaan yhtään uhanalaista talousmetsien lahopuulajia, sillä niiden varsinainen uhanalaisuus on kokonaan muu kuin lahopuun määrä.
Talousmetsissä ja vanhoissa metsissä on noin 250 uhanalaista lahopuulajia kaikista 337 uhanalisesta lajista, joidenka uhanalaisuus on yksinomaan pieni populaatio tai toisenlainen ilmasto kuin Suomen, jossa ovat elinvoimaisia.
B-kurki ei sitten tiedä että järvi on myös päästölähde, muuttuu vielä suuremmaksi päästölähteeksi kun suolta tulee turvesakka järven pohjaan.
Kepu-Reimalla on varmasti mielessä Littoisten järvi, johon ei laske yhtään ojaa.
Luken tutkimusten (mm. Mika Nieminen) mukaan menee siis näin typen osalta. Tutkimuksen mukaan typpipäästöjä tulee 5 milj.ha ojitusalueilta 8000 tn/v, joka on 1,6 kg/ha/v. Ilmasta tuleva typpilaskeuma on eteläisessä Suomessa 3 – 4 kg/ha/v eli ojitusalueet puhdistavat typpeä. Tämä tuntuu loogiselta tulokselta ottaen huomioon, että puut ja muut kasvit tarvitsevat ojitetulla suolla kasvuunsa paljon typpeä.
Juuri näin. Luken tutkimus ei ollut huomioinut typpilaskeumaa, joka on suurempi kuin tutkimuksen ojitusalueiden päästö 1,6 kg/ha/v.
Typpilaskeuma on Etelä-Suomessa 3..4 kg/ha/v ja Pohjois-Suomessa 1-2 kg/ha/v.
Suomen maa- ja vesipinta-alalle 34 milj.ha voi laskea typpilaskeumaa keskimääräisellä 2,5 kg/ha/v mukaan yhteensä 85 000 tn/v, joka on kymmen kertainen ojitusalueilta tulevaan typpeen nähden, josta suurin osa menee vesistöihin myös. Sisävesille 3,1 milj.ha typpilaskeumaa tulee suoraan vesiin 3,1 milj.ha*2,5 kg/ha= 8000 tn eli sama kuin ojitusalueilta.
Ojitusalueet puhdistavat typpi ja forsforipäästöjä, sillä ovat pääravinteita, joita metsä kasvaessaan käyttää.
Luonnon soilla biomassan kasvu jää neljäsosaan metsien kasvusta, joten typpilaskeuma luonnon soilta vesistöön solahtaa melkein sellaisenaan.
Niko ei taida tietää, että luonnon suot ovat valtava kasvihuonekaasu päästö +12,4 Mekv-tn/v metaanipäästöjen vuoksi. Ojitusalueiltahan metaanipäästöjä ei tule. kun ojitus lopettaa ne.
Vaikea saada näitä talousmetsien ja vanhojen metsien uhanalaisia lahopuulajeja runsastumaan, kun niiden uhanalaisuuden suurin syy ei ole lahopuun määrä, vaan pieni populaatio tai toisenlainen ilmasto kuin Suomen..
Lahopuulajien suojelulle löytyy paljon halvempi ratkaisu, jota nyt kehitellään.
(UPM, Helsinki, 5.3.2019 klo 10.00 EET) – UPM käynnistää tänä keväänä uhanalaisten ja harvinaisten lahottajasienten siirtoistutushankkeen yhteistyössä Suomen Luonnonvarakeskuksen (LUKE) ja Helsingin yliopiston kanssa.
”Kyseessä on kokonaan uusi ja maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen keino turvata luonnon monimuotoisuutta”, kertoo UPM:n kestävän metsätalouden kehittämisestä vastaava <b class=”hugin”>Timo Lehesvirta</b>.
Eikö nuo suojelutasot ole jo kasassa. Eivat siis ole enää tavoitteita. Helppoahan niihin on suostua. 10% tiukasti suojeltua metsää ja sisävesiä on ylikin (7%+6%)=13%. Kun tuohon lisätään jo nyt erilaisten hakkuurajoitteiden alla olevasta metsä pinta-alasta 20% pois tuo tiukasti suojeltu %-yksikkö 7%, niin Suomessahan jo tästä saadaan 26% tiukasti ja löyhästi suojeltua pinta-alaa yhteensä. Vielä puuttuu merien suojelualat, joten 30% menee ylikin.
Empä tiedä luontoarvoista. Alue on Paltaniemeä ja kyllä Oulujärveen laskevat rinteet kasvavat puuta hyvin ja ovat reheviä. Tervaleppää nyt kasvaa Kainuun jokivarsissa yleisesti. Samoin Korpipaatsama kasvaa Lappia myöten.
Paltaniemi on vanha paikka. Hovelö. Kuva kirkko. Siellä on ollut joskus Kustaa Aadolfin aikoihin mallitila Kuninkaan kartano ja Museotie on nähtävyys. Näkee korkealta rantatörmältä kauas Oulujärvelle.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/9dd2522d-3c1c-4066-a390-6412488a1d22
Heinonen ihmettelee, miten metsälajit ovat selviytyneet vuosikymmenien ajan, vaikka pulaa on matkan varrella ollut niin lehti- ja lahopuusta kuin kookkaistakin puista.
”Miksei uhanalaisuustilanne kehity, kun resurssit ovat parantuneet huomattavasti?”, Heinonen kysyy.”Luontokadon nykyiset syyt ja keinot tilanteen korjaamiseksi kaipaavat Heinosen mielestä päivittämistä
No nyt alkaa tulla tietoa, kun Punaista kirjaa on luettu.
Kangasmetsien luontotyypeistä valtaosa luetaan uhanalaisiksi, vaikka niiden lajistosta arvioidaan uhanalaiseksi alle kymmenes. Punaisen kirjan mukaan kangasmetsiä uhkaavat lahopuun ja vanhojen puiden väheneminen sekä puulajisuhteiden muutokset metsienhoidon myötä.
Kaikki metsätyypit ovat uhanalaisia ja syy lahopuun vähyys.
Että sillä lailla.
Lahopuuta Suomen metsissä on ollut riittävästi 95%:lle lahopuuriippuvaisista lajeista aina eli 95% 5000 lajista on elinvoimaisia tai silmällä pidettäviä.
Ja sitten Punahärö (CR) lahopuulaji (haapa) ja on ollut erittäin uhanalainen iät ja ajat.
https://laji.fi/taxon/MX.193232/occurrence
Luokkaan johtaneet kriteerit: Suppea levinneisyysalue ja taantuminen, tai esiintymisen voimakas pirstoutuminen, tai erittäin suuret kannanvaihtelut
Kun katsoo levinneisyyttä Euroopassa, niin voi sanoa, että laji on eteläinen ja Suomessa elää elinympäristönsä äärilaidalla. On myös pienen populaation laji Suomessa kuten kaikkilla Euroopassa. Tämä tai erittäin suuret kannavaihtelut on tyypillinen pienen populaation suurin uhkatekijä. Voi kadotakin ja sitten jostain syystä runsastuttuaan taas löydetään. Eihän tällaisia lajeja voi suojella mitenkään.
Havainnot Suomessa ovat olleet lisääntymään päin viime vuosina sitten vuodestä 1970.
Tomperi se vaan kyselee.
Minusta tuossa ”Suomen Punaista kirjaa tutkineen Petri Heinosen” kirjoituksessa on kaikki kohdallaan.
Minä olen tätä sanomaa jo levitellyt ympäriinsä parin vuoden ajan.
”Kuitenkin uhanalaisongelma on paljon suurempi kallioilla, tunturipaljakoilla ja maatalouden perinneympäristöissä. Metsissä se on suurin lehdoissa ja harjuilla, missä elää puolet metsien uhanalaisista lajeista, vaikka niiden pinta-ala metsistä on vain viitisen prosenttia”, Heinonen sanoo.
Juuri näin. Mitään suurten pinta-alojen metsien suojelua ei enää tarvita.
Suomen uhanalaisista 2667 lajista 2330 lajia on jo Suomen luonnon hellässä huomassa hyvin pienellä alalla metsien pinta-alasta hakkuiden ulkopuolella ja loput pienen popun lajeja ja erilaisen ilmaston lajeja, joita on mahdoton millään lisäsuojella saada runsastumaan.
Voisi kysyä, onko Punaisen kirjan 2019 laatijat ihan ymmärtäneet, että se saattaa ollakin luonnonsuojelun kannalta provokaatio. Sieltä löytyy kaikki tieto murskaamaan Hesarin ja Ylen ylläpitämän vihreän aatteen väittämät kuten tämänkin ketjun otsikon ”Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään.”