Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Jos ottaisi uuden näkökulman turpeen maapäästöihin ojitusalueilta, turvepelloilta ja ja turpeen käytöstä, jotka Ojasen mukaan ovat yhteensä noin +25 Mtn/v.
Suo 1,5 metrin paksuudelta turvetta on muodostunut n. 1500 vuoden aikana kasvattamalla turvebiomassaa, johon hiilidioksidin on ottanut ilmasta ja näin tuon ajan viilentänyt ilmastoa ja kun nuo käytöstä tulevat päästöt nyt palautuvat takaisin ilmakehään lämmittämään, niin mitään lämmitävää vaikutusta ilmastolle turpeesta ei ole syntynyt.
Turpeen käyttö on samanalaista lyhyttä 1-1500 vuoden hiilenkiertoa kuten esimerkiksi maatalouden kasvintuotanto. Se mitä kasvintuotantoon CO2:ta ilmasta sitoutuu, palautuu takaisin ilmakehään, joista ei raportoida maankäyttösektorilla päästöjä. Eläinten tuottama ruunsulatuspäästö metaani taas raportoidaan, mutta on kokonaan toinen juttu.
Suomen kaikki turvesuot voisi näin käyttää ilman mitään CO2-päästö rajoituksia.
Uudet synteettiset polttoaineet tarvitsevat hiilineutraalia hiilidioksidia (CO2) ja sitä saadaan turvetta ja puuta käyttävien lämpölaitosten savukaasuista. Halpa vety (H) taas tulee tuulivoimasta. Tapahtuisiko jo tällä vuosikymmenellä Suomessa niin, että synteettiset polttoaineet metanoli ottomoottoreille ja dimetyylieetteri dieselmoottoreille korvaavat fosiiliset polttoaineet bioliikennepolttoaineiden kanssa. Jo Suomen selluteollisuuden tuottamasta hiilidioksidista saadaan kaikki Suomen tarvitsemat liikennepolttoaineet. Innostus näkyy olevan kova ja halukkuutta miljardi investoinneille. Tähänkin kuntaan on suunnitteilla 3 tuulivoimapuistoa yhden olessa jo tuotannossa, jossa 24 myllyä.
https://rantai.fi/category/blogit/ilkka-ahmavaara/ilmasto-ja-saa/
Linkistä voi seurata Mäntlahden Suur-Ruhtinaskunnan (vastaa Helsingin lämpötiloja) lämpötiladataa, mikä ei ole huuhaata kuin Leenan mielestä.
Kurki jatkaa sinnikkäästi, ei ihan niin laadukkailla lähteillä. Tuo käppyrä on skeptikoiden sivuilta. Aiemmin Kurki tykitti ekvivalenttinsa Haminan kylähullun julkaisuista ja taisi olla jonkun persun ihan oma piirroskin.
Linkissähän selvitetään viimeisten 150 vuoden lämpenemistä, sillä tuo käyrän present on vuosi 1855. Kylähullun väite: ”””1930-luvulla oli yhtä lämmintä kuin nykyään”, näkyy pitävän paikkansa ainakin 2010 vuoteen asti, jolloin väite on esitetty.
https://skepticalscience.com/print.php?r=337
Ja edellä Vuorion blogissa oleva lampökäyrä Norjasta. Vastaavat aika lailla toisaan, paitsi tuota viimeaikaista lämpenemää ei ole.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhavuoriooulu/ilmastonmuutos-ja-lapin-puuraja-osa-ii/
Tässä Suomen Lapista keskustelua ilmastonmuutoksesta.
Miksi metsätalouden hakkuut eivät pienennä myös hiilivarastoa?
Metsien hiilivarasto kasvaa, kun hakkuut+muu poistuma ovat pienempi kuin metsien kasvu.
Esimerkiksi metsien kasvu on ollut 103 milj. m3 ja poistuma, jossa myös mukana hakkuut, on ollut esim. 92 milj.m3 eli hakkuusäästö tuona vuonna on ollut 11 milj.m3.
Jos poistuma on suurempi kuin metsien kasvu, niin silloin hiilivarasto pienenee.
Ranelle: Tuosta lämpötilakäyrästä puuttuu viimeiset 150 vuoden 1,44 asteen lämpötilan nousu. Jos piirtää tuon puuttuvan ajan käyrän, niin nyky lämpötila silloin olisi lähellä Rooman ajan lämpökauden huippua.
Aika tavalla menneiseen aikaan nähden nykyinen lämpötilan nousu noudattelee tuota nopesti ylös tehden piikin ja sitten nopeasti alas. Nykuyinen kulmakerroinkin on samaa luokkaa.
Nuo kaksi lämminta piikkiä 10000…5000 vuotta sitten voisivat olla syy siihen syynä, että Sahara oli silloin vihreä.
Tämä hallituksen suojepäätös oli kerrankin oikeaan osunut. Reaktiot vain ovat hupaisia.
”Kitumaita sitä suojellaan eikä kunnon metsiä”.
Kitumaita kannattaa suojella vaikka sokkona mistä päin vain, kunhan ovat kitumaita, sillä kitumaillahan Punaisen kirjan 2019 mukaan on kolmannes kaikista uhanalaista lajeista. Tosin eihän ne siellä kyllä runsastu yhtään nykyisestään, kun ovat jo olleet niin kauan suojeltuna, että olisi luullut että oikein kukostasivat.
Mitäpä tuosta, mutta toivotaan.
