Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Saharalla on vielä toivoa. Sehän oli välillä 5000..10 000 vuotta sitten rehevä metsää kasvava alue.
Silloin maapallon ilmasto oli lämpimämpi kuin nyt.
Jos vielä tästään lämpiää, niin ehkä luonto itse tuo metsät takaisin Saharaan.
Panu Halme: Etelän metsien uhanalaiset lajit poikkeavat pohjoisen metsien lajiesta. Ilman suojelua niitä uhkaavat hakkuut lähes varmasti.
Tätä käsitysta kommentoin jo tuonne toiseen uutiseen samasta asiasta.
Ei kai talousmetsiä ja vanhoja metsiä kannata suojella, jos siellä ei ole suojeltavaa.
Kitumaat ovat luontotyyppinä uhanalaisia ja siellä on enemmän suojeltavia lajeja kuin metsissä. Talousmetsän ja vanhojen metsien uhanalaisia lajeja on 337, mutta muualla kaikista Suomen uhanalaista lajeista 2667 on yhteensä 2330 lajia.Tässä Punaisesta kirjasta 2019 poimittuna uhanalaiset lajit elinympäristöjen mukaan.
Perinneympäritöissä 650 lajia, lehdoissa 377, harjumetsissä 75. paahderinteissä 58, paloalueilla 25, soilla 120, vesissä 156, rannoilla 283, kallioilla 298 ja tunturipaljakoilla 309.
Kitumailla kallioilla, paahderinteillä, soilla ja tunturipaljakoilla on yhteensä 785 lajia, eikä ihme, että niitä pitää ollakin suojelussa enemmän kuin kasvuisia metsiä. Kitumaiden pinta-alaa nostaa soiden suojelu, sillä lähes kaikki suotyypitkin on luokiteltu uhanalaisiksi.Monimuotoisuuskatoa Suomessa ei ole, sillä Natural History Museumin mukaan Suomen biodiversiteeti-indeksi BII on metsätalousmaista maailman paras 96%. Saman tutkimuslaitoksen mukaan Suomen tiukasti suojeltu metsien pinta-ala on puolet kaikista EU-maiden tiukasti suojellusta metsien pinta-alasta. Lajikatoa talousmetsissä ei ole, sillä yhtään lajia ei ole hävinnyt 70 vuoteen metsien hakkuiden tai käsittelyjen vuoksi. Kaikki mtesätyypit (lehdot, kankaat) ovat uhanalaisia ensisijaisesti lahopuun vähyyden vuoksi, joka sinänsä on aivan järjetön syy, sillä 4750 lajille kaikista lahopuulajeista 5000 metsissä on ollut tähänkin mennessä riittävästi lahopuuta ja nuo loput uhanalaista 250 lajia ovat joko pienen populaation lajeja ja toisenlaisen ilmaston lajeja, joita on mahdoton millään suojelulla saada runsastumaan Suomessa.
Oliko tuo ns nettolaskelma? Ebtä monenko vuoden kuluttua se tapahtuisi? Kuinka kauan tilanne säilyisi? Kuinka mahtavasti tilanne paranisi kehittyisi hyvään suuntaan kun alettaisiin hyödyntää kasvavaa puustoa. Kaikki tietysti oletuksena että vesitalous on kunnossa. Paljonko paranee hiilitase kun amerikan sademetsiä hakataan ja otetaan metsäteollisuuden raakaainelähteiksi?
Tuo muistuttaa kyllä yhtä sanontaa.
Scientist: Kyllä ainoa oikea keino on fossiilisista päästöistä luopuminen niin paljon kuin mahdollista.
Fossiilisten käytön loppuminen Suomen osalta saattaa tapahtua nyt nopeasti. Synteeettiset liikennepottoaineet saadaan polkaistua tuotantoon tuulienegian tuottaman vedyn vauhdittama ja biokaasun tuotanto on jo kovassa kasvussa. Investointihalukkuus näyttä olevan rajaton. Miljardit ovat pikku summia. Tämä ei ole hyvä uutinen sähköajoneuvoille.
Vihreän metanolin valmistukseen käytettävät raaka-aineet ovat vesi ja hiilidioksidi.
Vihreän metanolin valmistusprosessissa käytettävä hiilidioksidi otetaan talteen teollisuuden prosesseista.
Elektrolyysissä vesi pilkotaan tuuli- tai aurinkovoimalla tuotetulla sähköenergialla vedyksi ja hapeksi. Metanolisynteesissä vetyyn lisätään hiilidioksidia ja lopputuotteena saadaan vihreää metanolia.
Ranualle taitaa tulla ammoniakkia (NH3) tuotava laitos. Ammoniakki, ilmasta typpi (N) ja tuulivoimasta vety (H) Fischer-Trops menetelmällä, myös on hyvä laivapolttosaine, mutta varmasti kalliimpi tapa tuottaa sitä kuin metanolia, jonka CO2 saadaan esim. lämpölaitosten savukaasuista.
Taitaa joka kuntaan tulla tuulipuisto, sillä maailma tarvitsee paljon vihreää fossiilivapaata liikennepolttoainetta. Tuulisähkön tuottama halpa vety ja kunnan lämpölaitoksen (turve+puu) piipusta saatavan CO2 mahdollistaa päästöttömän vihreän polttoaineen metanolin valmistuksen.
Ranualle tulossa laivapolttoainetta valmistava 800 milj. euron investoiti, joka tekee kunnasta rikkaan.
Vihreän metanolin valmistusprosessissa käytettävä hiilidioksidi otetaan talteen teollisuuden prosesseista. Elektrolyysissä vesi pilkotaan tuuli- tai aurinkovoimalla tuotetulla sähköenergialla vedyksi ja hapeksi. Metanolisynteesissä vetyyn lisätään hiilidioksidia ja lopputuotteena saadaan vihreää metanolia.
Eihän kaikki palstalla olevat edes hyväksy sitä että lähes kaikki suomessa vuosittain hakatusta puusta on hiilidioksina ilmassa, nopeammin maahna jääneet hakkuutähteet.
Kuka ei hyväksy?
Suomen vuotuista hakkuusäästöä laskettaessa, poistumassa kaikki kuollut biomassa katsotaan vapauttavan hiilensä samana vuonna.
Hakkuusäästöön jää taas kaikki elävä biomassan hiili, josta hiilinielu lasketaan.
Lisäksi poistumasta hiilinieluun lasketaan jonkin verran nieluja karikeesta (kuolleet hakkuutähteet, kannot ja juuret) sekä pitempiaikaisesta puutavarasta ( hirret ja puutavara).
