Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Oletko Anneli varma että laskelmat ovat nytkään oikein? Minä en ole.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/11c97ecb-0208-469c-bb8c-66b08fa6638b
Linkistä lainattu: Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden löytämä mallinnusvirhe ei vaikuta Luken laskemiin, sillä kovarianssimenetelmät mittaavat koko ekosysteemiä, eli laskemissa on mukana sekä puusto että maaperä. Kasvihuonekaasuinventaario puolestaan raportoi biomassan ja maaperän erikseen ja käytössä on erilaiset menetelmät.
Ilmatieteen laitoksen kovarianssimenetelmä mittaa puuton ja maaperän kasvihuonekassuvirtoja erottelematta, jotka siis nielun osalta olisivat Luken erikseen mittauksia suuremmat. Luke on laskenut puiden sidonnan kasvun mukaan ja ovat siltä osin päteviä, mutta maapäästöjen nyt täytyy olla pienemmät, kun koveveranssi menetelmä antaakin suuremman nielun kuin LUKEn erikseen laskemat puiden ja maaperän nielujen ja päästöjen summaus on.
Lukehan laskee runkopuukasvusta koko puun biomassan CO2-sidonnan kertoimella 1,3 eli 1 m3 runkopuun kasvu on sitonut ilmasta hiilidioksidia 1,3*1= 1,3 tonnia koko puun elävään biomassaan myös oksiin, kantoon ja juuriin. Pelkkä 1 m3 runkopuubiomassan kerroin 0,75.
Ilmatieteen laitoksen mukaan tuo kerroin olisi reilusti suurempi. Viittaisi tähän Luken Ilvesniemen tutkimukseen, jossa metsän hiilestä 40% olisi maanpinnan yläpuolella ja 60% maanpinnan alapuolella ja silloin kerroin runkopulle olisi 2,5 eli 1m3 runkopuuta olisi sitonut CO2 ilmasta 2,5 tonnia, johon kuuluu puun koko elävän biomassan lisäksi muutakin maapohjan hiiltä.
Voi olla että olen ulalla kuin neuvosto propaganda talvisodassa…
Totta.
Metsien hiilinielu saadaan, kun metsien kasvusta vähennetään poistuma ja kerrotaan hakkuusäästö 1,3:llä. Esim hakkuusäästö 10 milj.m3 vastaa hiilineilua 13 M tn.
Linkin kuvasta selviää, mitä poistuma sisältää.
https://www.luke.fi/fi/uutiset/tukkipuun-hakkuissa-ennatykset-rikki-vuonna-2021
Pinta-alaa häviää vuosittain vain vähän, mutta hieman häpeällistä sekin on.
Mikä estää metsämaan lisäykset. Suomessahan on 4 milj.ha soita, joita voi ojittaa.
Monimuotoisuuskeskustelussa haukutaan väärää puuta eli talousmetsiä, jossa uhanalaisia lajeja on mitätön määrä runsaat 300, jotka voidaan vaikaa tuottaa kasvattamoissa, kun niistä suurin osa on lahopuulajeja ja toimittaa vaikka jokaiselle Suomen metsähentaarille. Toisenlaiset ilmastot lajit kannattaa seuloa pois, mutta pienen popun lajit tietenkin kannattaa pitää mukana. Että tämäkin keskustelu voidaan lopettaa.
Miksi ei käydä keskustelua näistä 2330 uhanalaisesta lajista, jotka eivät ole talousmetsissä ja jotka muodostavat kaiksita uhanalaista 2667 n. 90%.
Esimerkiksi tunturipalajkoilla uhanalaisia lajeja on 309.
Tai perinneymäristöissä 650, kalliolla 298 uhanalaista lajia.
Pyhähäkistä kadonneita lajeja.
– Pikkuharjuniluri (RE), ollut vielä 1940-luvulla, mutta nyt ei enää löydy
– Pitkälaakatylppö (RE) samoin kuin edellinen
Molemmat eteläisen ilmaston lajeja.
Luontokatokriittisyys on vähän taistelua tuulimyllyjä vastaan kun kuitenkin lienee myönnettävä, että globaalisti alkusyyt (väestön kasvu ja kulutuksen kasvu) ovat aiheuttaneet sekä ilmastonmuutoksen että luontokadon.
Olen kyllä yrittänyt kritiikissä mainita aina Suomen, että ymmärrettäisiin, etten puhu globaalista tilanteesta.
Nythän puhuja Kotiaho aloittaa kritiikin maalailemalla ensin muun maailman luontokatoa katastrofiksi ja siirtyy sitten puhumaan Suomesta ikään kuin Suomikin kuuluu tämän karastrofin piiriin.
https://www.metsagroup.com/fi/tietoa-metsa-groupista/koe-metsa/on-keskustelun-aika/?
Ilmasto-ja hiilinielukeskustelussa jaetaan taas väärä tietoa 10% metsien totaali suojeluvajeesta. Unohdetaan tai Kotiaho ei tiedä, että siihen kuuluu metsien lisäksi myös suojellut sisävesialueet, joten se on kasassa ja totaalisuojelun pinta-ala on 13%.
Monimuotoisuuskeskustelullekin näkyy olevan omituinen lähtökohta ja äärimmäisen huvittava. Ensin kerrotaan hätkähdyttävä valhe, kuinka monimuotoisuus (lajikato, uhanaliaisten laijien lisääntyminen) heikkenee koko ajan ja sitten aletaan vyöryttää kaikkenlaisia korjausehdotuksia siihen. Todellisuudessa monimuotoisuus, joka on suurimmalta osin lahopuukysymys, ei ole heikentynyt Suomessa kymmeniin vuosiin ja on tästä eteenpäin vain paranemassa, kun sertifikaatteja on kiristetty.
Kotiaho sanoo, kuinka 5000 lajia tarvitsee lahopuutaa ja maalailee siksi kymmenien kuutioiden lahopuu tavoitteita pelastamaan lahopuurippuvaisten lajien olemassaolon. Se on suuri vale, sillä näille 5000 lajille on ollut aina jo nytkin tähän mennessä Suomen metsissä olemassa riitävästi lahopuuta, kun yhtään lahopuulajia tai muuatkaan lajia ei hävinnyt Suomesta metsien hakkuiden tai käsittelun vuoksi sitten 1950 luvun ja nämäkin 250 lahopuu-uhanalaista lajia löytyvät Suomen metsistä, jotka ovat joko pienen popun tai toisenlaisessa ilmastossa paremmin menestyviä lajeja.
Väitteelle ei ole olemassa lukuihin perustuvia todisteita monimuotoisuuden (syy lahopuun vähyys) heikkenmisestä, vaan päin vastoin Suomen monmuotoisuus eli biodiversiteetti on rankattu metsätalousmaista maailman parhaakai.
Professori Kotiaho selitti miten esimerkiksi lahopuun määrän tavoite asetetaan: jos luonnonmetsän taso olisi vaikka 100 m3/ha, niin talousmetsän lähiajan tavoite 10 % ja pitkän aikavälin tavoite 30 % alkuperäisestä määrästä (10 – 30 m3/ha) lisäisi jo huomattavasti uhanalaisten lajien säilymisen todennäköisyyksiä.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/299501
Linkistä voi tarkistaa metsien uhanalaisten lajien 833 eri elinympäristöillä olevat uhanalaiset lajimäärät sivulta 42.
– kangasmetsät (M, Mk) 39,7 % = 314 kpl
– lehdot (Ml) 45, 5% = 374 kpl
– harjumetsät 9% = 75 kpl
– paahderinteet 7 % = 58 kpl
Kangasmetsien , joihin vanhatkin metsät kuuluvat, uhanalaisia lajeja siis on vain 314 kpl, joista n. 250 on lahopuuriippuvaisia.
Nyt taas kysyn, mitä mieltä on vaatia yhtään enempää ja varsinkaan kymmeniä kuutioita rungollista lahopuuta hehtaarille, kun 5000 lahopuusta riippuvaiselle lajille 95%:lle eli 4750:lle jo on ollut lahopuuta riittävästi tähänkin asti näissä kymmenien miljoonien kuutioiden hakkuutähteissä, kannoissa ja luonnonpoistumassa, jota tulee Suomen metsiin joka vuosi?
Eikö jokin suhteellisuuden taju pitäisi säilyttää?
Otan yhden esimerkin pienestä populaatiosta ja toisenlaisen ilmaston lajista, joita millään määrällä lahopuusta ei saada runsastumaan yhtään, vaikka uhanalaisuudeksi ilmoitetaan lahopuun puute.
-Sopulinkääpä (EN) , 76 havaintoa Suomessa, pieni popu, 1 havainto Elimyssalon luonnonsuojelualueella, miksi ei ole runsastunut siellä?
-Honkapuuhari (VU), kärpänen, 91 havaintoa Suomessa, toisenlaisen ilmaston laji, yleinen Etelä-Ruotsissa ja Hollannissa.
Analyysinne ovat käsittämättömiä. Aivan samassa tilanteessa oli Suomi aikanaan. Maata ei vallattu koska suostuimme rauhaan.
Höpö.
Talvisodan rauha saatiin, kun Neuvostoliitto ei pystynyt valloittamaan Suomea.
Jatkosodan rauha satiin, kun Neuvostoliiton oli pakko tehdä rauha, sillä Suomi pysäytti neuvostojoukot Kannaksella. Neuvostoliitolla ei ollut enää joukkoja lähettää hyökkäyksen jatkamiseksi Suomen rintamalle, kun niitä kipeimmin tarvittiin Saksan rintamalla kilpajuoksussa Länsi-liittouman maiden kanssa Saksan maaperästä.
LUKEkin on herännyt.
Suomen luonnon soiden 4 milj.ha päätöt ovat +10 M ekv-tn/v.
Tekee +2,5 ekv-tn/ha/v.
LUKE: Ojittamattomien soiden maaperä tuottaa vuodessa 10 miljoonan tonnin päästöt – sitä ei kuitenkaan huomioida hiilinielulaskelmissa
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/3a31d4e1-89ed-4499-94e7-1bc7470101ab
Metsäkatoa on tullut viimeisten 1500 vuoden aikana miljoonia hehtaareita, kun suot ovat kasvaneet 1500mm ja imaisseet matalia kankaita soiden sisään tai nousseet kankaanlaidoilla ylöspäin rämettämällä niitä. Ojitukset ovat olleet ennallistamista eli metsäkadon palauttamista.
Suomessa voidaan nostaa 1,5 m syvyisiä turvesoita 4200…6500 ha vuodessa ilman ilmastovaikutusta, joka vastaa 30 000..40 000 jrsinturve-m3, kun huomioidaan karujen ojitettujen soiden 2,5 milj.ha CO2-sidonta -0,7 tn/ha/v ja niiden CH4-päästöjen +3..+5 ekv-tn/ha/v poistuminen ojituksella, niin kauan kuin luonnon soita riittää. Tai poistaa ensin rehevien turvemaa metsien ja turvepeltojen CO2-maapäästöt, nostamalla turve pois, joista parhaimmillaan pääsee ilmaan CO2-päästöjä +10…+30 tn/ha/v. Saman verranhan näistä tulisi päästöjä, vaikka me polttaisi kattilassa käyttöenergiaksi heti.
Kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia
LUONNOS 14.12.2022
En jaksanut lukea tätä BD-strategia luonnosta kokonaan. Listaan muutamia kohtia.
– Suomalaiset liikkuvat luonnossa paljon ja yli puolet suomalaisista on huolestuneita Suomen luonnon tilasta.
Eikö tieteellä ole luonnoksessa mitään painoarvoa kansan mielipiteen rinnalla?
– Suomen luonnon monimuotoisuus heikkenee edelleen
Ei heikkene, vaan on metsätalousmaista maailman paras.
– Jotta voimme pysäyttää luontokadon ja luonnon monimuotoisuus voi alkaa elpyä, on Suomessa välttämätöntä toteuttaa sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukainen, koko yhteiskunnan läpäisevä kestävyysmurros
Pysäyttää luontokato, jota ei ole Suomessa. Järjetöntä.
– Onko yhtään lajia Suomesta hävinnyt viimeisten 50 aikana metsien hakkuiden vuoksi? Ei.
– Suomessa on uhanalaisia lajeja 2667 , joista 2330 lajia on näillä pienaloilla 1,,3% metsäalasta (perinneympäristöt, lehdot, paahderinteet, harjut, kivikot, kalliot, rannat, vedet, suot ja tunturipaljakat), jotka jo on hakkuiden ulkopuolella suojeltuna ja näistä lopuista 337 lajista 250 on lahopuuriippuvaisia lajeja. Lahopuuriippuvaisia lajeja on Suomessa n. 5000, joista 4750:lle on nytkin riittävästi lahopuuta ja näistä 250 suurin osa on pienen populaation tai toisenlaisen ilmaston lajeja, joita on mahdoton saada Suomessa runsatumaan koskaan.
– Tunturipaljakoiden lajien uhanalaisuuden pääsyyksi esitetään porot, vaikka Punainen kirjan 2019 mukaan suurin uhanalaisuuden syy on lajien pieni populaatio ja toiseksi pahin ilmastonmuutos.
– Eikö olisi vain hyvä, jos uhanalainen metsätyyppi ”kuivat kankaat” saataisiin pykälää parempaan luokkaan ”kuivahkot kankaat”, sillä hiilinielut vain paranisivat? Mutta nyt tämä muutos katsotaankin uhanalaisuudeksi. Oikea uhanlaisuus olisi tietysti se, että metsätyyppi ”kuiva kangas” uhkaa pudota alempaan luokkaan ”karukko kangas”. Se noudattaisi samaa kaavaa kuin parhaan kasvupaikkatyypin ”lehdon” uhanalisuus on niiden pinta-alan väheneminen.
Joten voidaan kysyä miten ihmeessä monimuotoisuutta voidaan nostaa tästään, kun se nytkin on niin hyvä kuin vain voi olla. Luonnon hoidossa on siis 2330 lajia kaikista 2667 lajista. Voiko niille enää mitään parempaa suojelijaa kuvitella?
Suomen biodiversiteeti-indeksi 96% on tällä hetkellä metsätalousmaista Maailman paras.
Samoin kaikki metsien ja vesiluonnon suojelutavoitteen ovat jo täytetty eli 10 % tiukkaa suojelua, kun mukaan otetaan myös sisävedet ja kokonaisuus suojeluala 30% on myös koossa, kun otetaan mukaan kaikki hakkuurajoitteiset metsät ja merien suojelualueet.
Luonnos on hylättävä pellotteluna ja suurena valheena.
Kannattaa muistaa vielä, että tämä BD-strategialuonnos on nykyisen ympäristöministeriön ala-arvoista tuotosta.
