Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009317578.html
Tähän Hesarin keskusteluun olen yrittänyt lähettää tätä Pekka Puuntuottajan videota jo ainakin 5 kertaa eilen ja tänään nällä sanoilla.
Aki Ikonen näyttää löytäneet samat EUn metsien suojeluokat MCPFE1,1..1,3 ja MCPFE 2.
Pekka Puuntuottajan video EU-maiden metsien suojelualasta lötyy haulla: ”Yli puolet Euroopan tiukasti suojelluista metsistä on Suomessa”
Kohta alkaa tuntua siltä, että video on liian tulenarkaa informaatiota Hesarille.
Jos taloni peltikatto ruostuu puhki, miksi sen korjaamiseen ei ole vastaavaa järjestelmää?
Asunnon remontointiin saa kotitalousvähennystä. Miksi?
Taimikonhoidon kemera varmistaa tulevaisuuden metsän, joka tuottaa puuta teollisuuden tarpeisiin ja pitää yllä suomalaisten hyvinvointia ja työllisyyttä.
Kemeratuesta hyötyy koko yhteiskunta.
Siksi.
Eli oikeastaan pitäisi puhua luonnontilaisten soiden metaanipäästöjen suhteellisesta pitoisuudesta ilmakehässä (pitoisuus/suoala).
Metaanipäästöt ilmakehässä ovat olleet nousussa jo pitemmän ajan ja vastaavat lämmittävistä kasvihuonekaasuista noin 20% suomalaisen wikin mukaan.
Metaanipäästöjä laskettaan Maankäyttösektorilla metsämaalle yhdessä typpioksiduulin kanssa n. +2,5 Mekv-tn/v ja myös viljelysmaille.
Ajattelisin näin, että karuja ja reheviä suo-ojituksia olisi puolet ja puolet. En ole varma.
https://en.wikipedia.org/wiki/Atmospheric_methane
Onhan tuo ollut tiedossa, että pitemmällä ajalla luonnon suon CO2-sidonta voittaa metaanin (CH2) päästöjen lämmittävän vaikutuksen.
Entä sitten?
Miksi soiden on oltava nielu? Eikö riitä, että turpeenkäyttöllä ei olisi lämmittävää ilmastovaikutusta.
Vastasin Oden blogiin näin.
Paavo Ojasen mukaan karut ojitetut metsää kasvavat suopohjat ovat CO2-nielu -70+- 30 tn/ha/v. Ojitus on poistanut samalla metaanipäästöt, jotka arviolta ovat +3.. +5 ekv-tn/ha/v. Näitä on noin puolet suo-ojituksista 2,5 milj.ha.
Turvesuon, jonka paksuus on 1,5 m polttamisesta vapautuu ilmaan n. 2200 tn/ha= 0, 0022 Mtn/ha hiilidioksidia (CO2) poltettaessa.Näistä luvuista voidaan laskea, kuinka paljon Suomessa voidaan nostaa tyhjäksi 1,5 m luonnon soita ja niitä ojitettuja soita, jotka eivät kasva kovin hyvin puutaa, että turpeen poltolla tai muulla käytöllä ei ole ilmaastovaikutuksia.
Karut ojitusalueet sitovat hiilidioksidia (CO2) yhtensä -2,5 milj ha*0,7 tn/ha=1,75 mtn/v.
Lisäksi tulevat metaani (CH4)päästöjen lppuminen ojituksilla -2,5 *(3..5)= -7,5…12,5 Mekv-tn/v.Nostoala vuodessa (1,75+7,5)/0,0022 … (1,75+12,5)/0,0022= 4200 ha…6500 ha.
Suomessa voi nostaa 1,5 m syvyisiä turvesoita tyhjäksi haarukassa 4200 ha….6500 ha vuodessa, ilman että sillä on ilmastovaikutusta.
Nosto vastaa 30….50 milj.m3 jyrsinturvetta.
Nykyinen turpeen käyttö taitaa olla 5 milj.m3 jyrsinturvetta.Tuossa aloituslinkin Itämeriosiossa ei mainittu typpilaskeumasta mitään, joten mennään sitten sillä. Etelä-Suomessa typpilaskeuma on 3,,,4 kg/ha ja nousussa. Itämerellä etelämpänä tietenkin paljon enemmän ehkä 10 kg/ha. Keski-Euroopassahan se voi olla 20 kg/ha. Metsistä siis Luken mukaan tulee Suomen sisävesiin vain 1,6 kg/ha typpipäästöjä yhteensä 8000 tn/v. Suurin osa metsien typpipäästöistä jää kyllä Suomen vesistöihin vesikasvien kasvuun. Suomen metsien typpikuorman vaikutus Itämereen tilaan lienee yhtä tyhjän kanssa eli on samaa hölmöyttä kuin paskalaki. Fosforipäästöt metsistä 560 tn/v taas ovat nekin niin pienet, että tuskin niistäkään Itämereen päätyy mitään, jäävät Suomen vesitöihin samoin.
Maatalous on eri juttu.
Tuo huvittava JK-jakso taisi olla takoitettu kevennykseksi.
Mitenkäs fosforin osalta taseet menevät?
Fosfori päästöt ovat nousseet vanhasta arviosta 500 tn/v tarkentuen nyt 560 tn/v. Pohjois-Suomessa, Itä-Suomessa ja Keski-Suomessa fosforikuosrmitus on vähäistä ojituksista huolimatta.
https://www.vesi.fi/karttapalvelu/
Luonnon suon päästöjä ei saanut saanut tietää, kun tukija tunnusti, ettei tiennyt.
Mikä on ns. tutkijan normaali. Ehkä hän ei käsitä, että on joku muu normaali. Pilattu vesistö voi olla jollekin normaali.
Pohjois-Pohjanmaalla kun soita on paikka paikoin 80% pinta-alasta, niin kyllä vesi on ollut ruskeampaa täällä aina. Suuremmat vesistöt ovat kyllä kelvanneet lohelle kuten kaikki pohjanlahteen laskevat, mutta pienemmät sivujoet eivät kelvannet lohille silloinkaan kun ei ollut ojituksia. Oulujokeen nousee lohi nytkin Merikosken kalaportaasta aina Monttaan saakka huolimatta ojituksista. Tornionjokeen nousee lohta enemmän kuin Tenoon ojituksista huolimatta.
Linkistä: Uuden tutkimustiedon perusteella turvemaiden ojituksen pitkäaikaispäästöt ovat suurempia kuin aikaisemmin ajateltiin.
Aivan. Muutama vuosi sitten nuo lisääntyneet päästöt Luke ilmoitti 13 000 tn/v typpeä (vanha oletus oli 500 tn/v) ja 500 tn/v fosforia, ovatkin taas tarkistuneet niin, että typpipäästöt ojitusalueilta ovat 8000 tn/v ja fosforin päästöt 580 tn/v. Sain nämä viimeiset luvut Luken tutkijalta.
Luke julkaisi viime syksynä ojitusalueiden typpipäästöistä tähän vihreään vyörytykseen juuri sopivasti:
”Puuston järeytyminen ja turpeen hajoaminen lisäävät ojitettujen soiden vesistöpäästöjä ”.Tutkimuksen mukaan typpipäästöjä tulee 5 milj.ha ojitusalueilta 8000 tn/v, joka on 1,6 kg/ha/v. Jo ilmasta tuleva typpilaskeuma on eteläisessä Suomessa 3..4 kg/ha/v eli ojitusalueet puhdistavatkin typpeä, joka menee tietenkin ojitusalueiden puiden kasvuun ja lisää metsien hiilinielua.
Suomen 34 milj.hehtaarin maa ja vesipinta-alalle tulee sitten suoraa typpilaskeumaa 2 kg/ha/v mukaan 68 000 tn/v. Sisävesille suoraa typpilaskeumaa 2kg/ha*3,1 milj.ha = 6200 tn/v.Vaihdoin viestejä tutkijan kanssa ja selvisi, että typpilaskeumaa ei ollut huomioitu tutkimuksessa.
Samoin sain selville, että kivennäismaametsien vesistövaikutus on 1,3..1,5 kg/ha typpeä, joka ei nyt paljon poikkea ojittettujen soiden päästöistä.
Tästä voisi tehdä johtopäätösken, että ei kai noille turvemaaojituksille tarviste tehdä yhtään mitään ravinnepäästöjen suhteen. Ovat aika normaaleja. Kiintoaineiden kulkeutumisen estämiseksi vesistöihin sitten pitää tehdä jotain päästöjen vähentämiseksi ja samallahan siinä ravinnepäästötkin laskee.
Maatalouden typpipäästöt ovat 32 000 tn/v.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009322082.html
Hyvää maaperää sille, että kun kokoomus on mukana seuraavassa hallituksessa, niin muukin kuin luontojärjestöjen jakama ”tieto” tulisi esille päätöksenteossa.
Kurvisen perustamalla uudella Metsäpaneelilla tulee olemaan vaikutusta, kun sieltä saadaan avarampaa näkemystä ilmasto- ja metsäkeskusteluun. Ei olla sitouduttu pelkästään nykyisiin rajoituksiin esimerkiksi Suomen hiilineilulaskelmissa, jossa kaikkia nieluja ei voi ottaa huomioon.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/bc7950b1-edbb-46e2-9150-6682bcf2513e
Päästöistä joutuisi maksamaan bioperäisen hiilidioksidin päästäjä eli tässä tapauksessa metsä- ja energiateollisuus. Maksu realisoituisi vasta, kun hiilidioksidi vapautuu ilmakehään.
Tyhmä 0-tutkimus, kun ajatuksen taakse pitäisi saada muutkin metsätalousmaat.
Metsäteollisuuden vientituotteissahan hiildioksidi menee ulos. Mitenkä sieltä päästäjiltä päästömaksu saadaan perittyä? Ja energia vielä tulee uusiutuvasta puusta ei fossiilisesta.
Metsäteollisuuden tuotteista syntyy yli 16 miljoonan hiilidioksiditonnin globaali ilmastohyöty vuosittain. VTT:n laskema ilmastohyöty syntyy, kun arvioidaan metsäteollisuuden tuotteiden elinkaarenaikaiset päästöt sekä metsäteollisuuden tuotteiden avulla vältetyt päästöt. Vältettyjä päästöjä syntyy, kun puupohjaisilla tuotteilla korvataan fossiilisista raaka-aineista, kuten muovista, tehtyjä tuotteita.
Tämäkin 16 Mekv-tonnin ilmastohyöty pitäisi laskea Suomen nieluksi.
Lisäksi tuon ulosviennin CO2-määrä -35 Mtn, pitäisi hyvittää Suomelle nieluna kuten Norjalle hyvitetään kaikki fossiilinen vienti.
https://www.metsateollisuus.fi/uutishuone/metsateollisuus-numeroina#ilmastohyoty
