Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Totta kai Punaisen kirjan ja lajitietokeskuksen asiantuntijoilla on tieto/arvio, kuinka paljon esim metsien yleisiä lajeja esiintyy myös vanhoissa metsissä, et vain halunnut uskoa mitä esim lajitietokeskuksen portaalissa asiantuntijat sinulle kirjoittivat, vänkäsit koko ajan vastaan, lopulta kukaan ei enää viitsinyt vastata. Ymmärrän heitä täysin
Sehän on hyvä, että lajimäärät ”muut metsät” vs ”vanhat metsät” on nyt tiedossa, miten menevät päällekkäin.
Laitatko ne luvut tänne.
Koettaisit nyt heti selvittää nuo sinulle epäselvät asiat, miksi koivu,mänty (petäjä) ja kuusi on laitettu Taulukossa 5 muihin metsiin. Soita sinne Punaiseen kirjaan.
Mitä minulle asiantuntijat Lajitietokeskuksen portaalista ovat kirjoittaneet? Kerro sekin.
Yrityksistä huolimatta moneen suuntaaan, kukaan ei ole osannut sanoa kuinka paljon lajeja näissä metsissä on ja minä olen sen selvittämisen jo jättänyt.
EDIT
Mk-laji voi esiintyä myös vanhassa metsässä,
Voihan se esiintyä. Se lienee toinen asia, jota ole yrittänyt selvittääkin, missä määrin lajit menevät päällekkäin. Tarkkaa tieto ei liene kellään.
Taulukon 5 antaman informaation mukaan vanhat metsät ovat niukkalajinen yhteisö ja niiden monimuotoisuusarvo on heikko kuten Seppo Vuokko on sanonuut.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/vuokkoluontopaneelista/#e6075564
Rehevillä pohjilla varsinkin entisillä pelloilla kuusenataimissa on kyllä ”hermostuneisuutta” ensimmäisten vuosien aikana, mutta omien havaintojen mukaan ne rauhoittuvat 10 vuoden kuluessa istutuksesta.
Rehevällä paikalla on juuri näitä oireita. Mänty menee pilalle, jos ei joka vuosi käy läpi taimikkoa ja sahaile ylimääräisiä latvoja ym. pois.
R.Ranta voisi tutustua vähän, minkälaisia ovat lätkämailan tutkijat, joihin pitäisi luottaa.
Väärinpäin käännetty pohjasedimentin lämpötilagraafikin kelpaa.
Kurki on juuttunut käsitteeseen ensisijainen eikä pääse siitä ylitse?
Miksi pitäisi unohtaa. Sehän on lajin paras paikka elää luonnossa ja siellä se lisää metsätyypin monimuotoisuutta.
Koivulle ovat Lajitietokeskuksessa arvioineet ensisijaiseksi elinympäristöksi Mk (kangasmetsät). Kaikki arvioidut 9499 lajia ovat samoin ensisijaisen elinympäristön mukaan ryhmitelty Taulukkoon 5.
Vanhat metsät vain ei ole kovin monelle lajille se ensisijainen elinympäristö.
Nuokin Vanhojen lehtojen 246 lajia Taulukossa 5. Niistä uhanalaisia on 95 eli 39%. Suurin osa näistä lehtojen uhanalaisista lajeista on toisenlaisen ilmaston lajeja ja siellä elinvoimaisia.
Niitä jokainen voi katsoa täällä: https://laji.fi/taxon/list?finnish=true
Mikä on korjaustoimenpide;
Niin mikä on korjaustoimenpide, kun ensisijainen elinympäristö Keski-Eurooppa?
Esimerkiksi: Lehtisoukkotylppö (VU), Ml
https://laji.fi/taxon/MX.189069/occurrence
Pakahe: Siis lehtipuut on siirretty luokkaan muut metsät koska ne häviävät vanhoista metsistä. Ihmeellistä, sillä kuustakaan ei ole vanhojen metsien listalla, niin kun ei ole yhtään puulajia, putkilokasveista listalla on vain neidonkenkä.
Kasvilajeja, joihin puutkin kuuluvat, on noin 200 lajia metsissä. Ja niiden sijoittelulla eri metsäryhmiin Taulukossa 5 ei ole mitään painoarvoa ja sijoittelua voi kysellä Hyvärisen Eskolta. Tokihan me tiedämme, että lajit menevät päällekkäin eri metsätyypeissä, mutta Taulukossa 5 eivät mene. Taulukon 5 anti ei ole se, vaan lajien ensisijaiset elinympäristöt, joka sitten määrittää pois päällekkyydet.
Taulukko 5 jaottelu esittää lajieille ensisijaiset metsäelinympäristöt, joissa lajit menestyvät parhaiten ja siinä ”vanhat metsät” jäävät auttamattomasti pahasti häviölle.
Metsälajeja sanotaan olevan 20 000 ja niistä noin puolet on arvioitu. Punainen kirja 2019 on arvioinut 9499 blajia ja Lajikeskus noin 1000 enemmän.
Lopuista lajeista ei ole niin paljon tietoja, että ne voisi arvioida. Viimeksi tähän uuteen Punaiseen kirjaan 2019 oli arvioitu n. 1000 lajia enemmän kuin edelliseen.
Linkissä sanotaan Suomessa olevan lahopuulajeja 4000..5000 ja niistä ensisijaisesti vain 190 lajia olisi uhanalaisia lahopuun vuoksi. Lahopuulajeista Lajitietokeskuksen arvioima määrä vanhoihin metsiin sisältyy 1163 lajin listaan.
https://www.metsaan-lehti.fi/uutiset/luonto/lahopuu-on-kovakuoriaisten-ja-kaapien-koti.html
Sehän näissä Punaisen kirjan uhanalaisten lajien luettelossa onkin pöyristyttävää, että Suomen uhanalaisista 2667 kaikkiaan n. 2300 uhanalaista lajia uhkaa vain Suomen luonto tavalla tai toisella. Ensinnäkin umpeenkasvulla ja toiseksi kaikkia erilaisen ilmaston lajeja, jotka yrittävät levittäytyä Suomeen, mutta eivät sopeudu Suomen ankaraan luontoon ja ovat siitä syystä uhanalaisia. Mutta Punaisen kirjan luettelossa niiden uhanalaisuus onkin ja päälle luonnostaan pienen popun lajit:
– aukkohakkuut
– vanhojen metsien väheneminen
– lahopuun väheneminen
– ojitus
– turpeen nosto
Punaista kirjaa tai sen taulukoita on ihan turha yrittää käyttää monimuotoisuuden arvioinnissa.
Taulukko 5 on vanhojen metsien monimuotoisuudesta erittäin paljastava lähde.
Koivut (Mk=kangasmetsät) ja kaikki lehtipuut lyhytikäisnä häviävät yhettömiin metsien vanhetessa ja ovat siksi sijoitettukin Talulukon 5 jaossa ”muihin metsiin”.
Pakahe: MIKSI Punaisen kirjan vanhojen metsien arvioiduissa lajeissa ei ole mukana yhtään puulajia, ei mustikkaa, ei puolukka, ei kanervaa, ei tiaisia, ei metsäkanalintuja, ei tuhansia yleisiä (LC) sieni/sammal tai hyönteislajeja ja tuhohyönteisistä arvioitu on vain kuolemankello?
Mistäpä minä sen tietäisin, kun kukaan muukaan ei edes Hyvärisen Eskokaan tiennyt.
Minä olen täällä viimeksi lausunut mielipiteitä Punaisen kirjan Taulukon 5 antamasta informaatiosta, että aika vähämpä nuo ”vanhat metsät” ovat metsälajeille ensisijainen elinympäristö.
Kyllä sinä löydät noille puolukalle ja mustikalle ja muillekin lajeille ensisijaiset elinympäristöt jaolla ”vanhat metsät” ja ”muut metsät”, kun katsot ne Lajitietokeskusken kirjastosta kuten annoin jo kaksi esimerkkiä. Kun napauttaa ”esiintyminen”, niin siellähän lajin ensisijainen elinympäristö mainitaan ja monelle lajille toissijainenkin.
