Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Totta se on, 190 uhanalaista lahopuulajia heiluttelee hallitusta ja valtakuntaa.
https://www.metsaan-lehti.fi/uutiset/luonto/lahopuu-on-kovakuoriaisten-ja-kaapien-koti.html
Luulisi, että UPM omilla istutuksillaan huolehtii jatkumosta.
ja tämän pitäisi alkaa näkyä uhanalaistilastoissakin lahopuuriippuvaisten lajien kohdalla.”
Empä usko, kun uhanalaisuus jo nyt on niin vähäistä miten yleensä luonnossa voi olla.
Ensisijaisesti on vain 190 lajia lahopuun vuoksi uhanalaisia, joista ainakin kääväkkäät voi siirtoistuttaa metsiin ja aukoille.
Liimatainen taas vaatii.
Vanhat metsät ovat arvottomia lajiköyhiä elinympäristöjä, joista vain tuholaiset pääsevät naapurin metsiin ja metsänomistaja joutuu ne sitten lain mukaan korvaamaan. Kaikki myrskyn kaatamat kuuset kannattaa aina kerätä pois metsistä, sillä lakikin sitä jo vaatii.
Vaatikoon Liimatainen mitä tykkää. Joutaisi mies jo haastaa oikeuteen Suomen metsien terveyden vaarantamisesta vaatimuksillaan.Greenpeacellehan USAssa luettiin jo 660 miljoonan sakot.
Toivottavasti GP luokitellaan USAssa terrorijärjestöksi pian.
https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/
Toisaalta nuo Ruotsin maanielut vuodelta 2011 olivat kivennäismaat -19 Mtn-ekv ja ”kuollut org”-13 Mtn-ekv yhteensä -32 Mtn-ekv ja hakkuusäästön 36 Mm3 nielu -32 Mtn eli
Yhteensä nämä -64 Mtn-ekv.
Ilvesniemen 40/60 periaatteella hakkusäästöstä laskien maanielut mukana olisi 2,5*36= – 90Mtn eli kerroin 2,5 olisi liian suuri. Jos käytetään kerrointa 1,8, niin metsämaan nielu olisi lähellä 1,8*36= -65Mtn-ekv.
Eli ruotsalainen laskenta ei mene ihan Ilvesniemen mallin mukaan 40/60, mutta tässä tarkentuisi suhteeksi 55/45 ja kertoimeksi 1,80.
Nyt ollaan asian ytimessä. Ruotsissa huomioidaan maapohjan hiilen korrelaatio eli pysyvä suhde metsän puumäärään nähden reilusti suurempana kuin Suomessa.
Korjattu laskelmaa.
Sen tiedän vanhojen ilmisten puheista, että 1930-luvulla on ollut vuosi, jolloin täälläkin maa oli lumeton huhtikuun alussa. Viimeksi sellainen kevät meidän aikana täällä oli vuonna 2015 tai 2016. Ei näiden kahden tapauksen välissä eikä viimeisen jälkeen ole ollut lumetonta jo huhtikuun alussa eikä tule tästä keväästään sellaista.
Eikö Scientist voisi laittaa suoran avautuvan linkin, jos kerran on löytänyt sellaisen eikä antaa jokin osoite ja katsele itse tuolta, jos löydät.
AJ:lle. Selvitetetäänkö tuolla sivulta 128 eteenpäin Ruotsin metsämaan suuria nieluja ”kivennäismaan” nielua ja ”kuolleen ogaanisen materian” nieluja jotenkin? Ruotsihan on laskenut maapäästöjä vuosittain suunnilleen +8 Mtn-verran viime vuoiin asti ja lienevät suhteessa Suomeen oikeat, kun Suomen vastaavat ovat +14Mtn-ekv:n.
Nuo Ruotsin kaksi suusta maanieluahan tässä olisi epäselvää, sillä ovat jo 35 vuotta olleet huomattava nielu eli maapohjan varastot ovat kasvaneet jo niin suuriksi, että voi jo kysyä, että vieläkö ne voi kasvaa, sillä niilläkin varastoilla tulee yläraja vastaan joskus.
Suomen talven lämpötilamuutokset määrää polaaripyörre, kun ajatellaan Golf-virran lämmitävä vaikutus pitkäaikaisena vakioilmiönä. Viime talvena polaaripyörre oli laaja ja hajosi kahdeksi pyörteeksi ja valui alas eteläisille leveysasteille. Talvi oli entisaikojen normaali talvi pakkasineen ja lunta paljon. Kevät oli myöhäinen ja kylvöt viikkoja myöhässä.
Tämä talvi kuten 2010-luvun puolivälin talvetkin on ollut lauha, kun vinha pyörimistahti on supistanut polaaripyörteen jo useaan kertaan pohjoisnavan ympärille pieneksi pisteeksi ja on vetänyt lämmintä ilmaa eteläisiltä leveysasteilta korkealle pohjoisille leveysasteille.
Maapallon havaittu 1,0 asten lämpeneminen taas tulee päiväntasaaja-alueiden pilvisyyden vähenemisestä, kun aurinko pääsee esteettä lämmittämään suoraan ilmaa ja merivesiä. Jääpeitteen pienempi pinta-ala pohjoisnavan ympärillä taas lisää avovesiä ja lämpöenergian haihtumista tehokkaammin, sillä avovesi kylmenee paljon nopeammin kuin jääpeitteinen. Termostaatti toimii ja merivesikään ei pääsee kylmenemään liikaa.
Polaaripyörteen hajoaminen voi tuoda hyytävät terveiset Pohjoisnavalta
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/0a715329-4e71-45ea-bf78-29f5659d654a
Aikamoinen yllätys.
Sain Lukela postia. Luke tutkii Ruotsin hiilinielun laskentamallia.
Suomessa ei ole tehty laskelmia kasvihuonekaasuinventaariosta, joka olisi tehty samalla tavoin kuin Ruotsissa. Luke on käynnissä Ruotsin ja Suomen metsämaan hiilinielujen laskentatapojen vertailu. Tavoitteena on julkaista raportti vielä tämän vuoden aikana aiheesta. Käymme keskusteluja myös Ruotsin kasvihuonekaasuinventaariota tekevien asiantuntijoiden kanssa menetelmien vertailemiseksi ja yhteistyö lisäämiseksi.
Asian vastuuvalmistelija: Juha Mikola
