Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kateellisia ollaan
Helsinkiin maksetaan enemmän sossutukia kuin mitä moneen Lapin kuntaan.
Helsinkiä alempia sossutukikuntia ovat ainakin Inari, Pello, tornio, Ylitornio, Ivalo, Inari, Sodankylä, Muonio.
Lapin vienti ulkomaille on 2-kertainen per asukasluku muuhun Suomeen verrattuna. Voitaneen sanoa, että Lappi elättää muuta Suomea.
Yhdellä pitkänmuotoisella metsäpalstalla (oli huono palsta, hakattiin kaikki mitä oli hakttavissa ja uudistettiin) tehtiin metsätietä 600 m kahdella ojalla, väli jotain 8 metriä siksi, että tien reunoille saadaan puurivit.
Tästä tien varrestahan jo saa oman leimikon. Puolen kiinnon puita 1m välein ja puolet pois. Päätehakkuussa sitten kuution puita 2..3..4 m välein.
Ja hakkuut voi tehdä suoraan tieltä.
15m on kyllä melko hurja rasite tien leveydeksi.
Mittasin tuon leveyden juuri, kun kävin tietä auraamassa. Ojien kanssa on ja koivun runkojen, jotka pajukon sisässä jo alaoksat kuivuneet, ovat 8..9 m etäällä toisistaan. Eivät koskaan ole tukkirekan haittona. Ojaväli on tien alkupäässä vanhalla pellolla ja kosteammilla rämeillä leveämpi kuin kankaiden kohdalla. Niillä ojat saattavat puuttuakin. Jotain 10 vuotta sitten kun UPM kaivoi jatkoa tielle, niin kyllä se 15 m ojien kanssa on nyt siellä kankaillakin. Näistä lasketaan metsäkatoa.
Eikö se ole järkevämpi tehdä 10m tie ja jättää 5m metsämaaksi?
Mitä siellä aapasuolla kasvaa tai vähäpuutoisella rämeellä. Yhdellä pitkänmuotoisella metsäpalstalla (oli huono palsta, hakattiin kaikki mitä oli hakttavissa ja uudistettiin) tehtiin metsätietä 600 m kahdella ojalla, väli jotain 8 metriä siksi, että tien reunoille saadaan puurivit. Keskellä sitten kivennäismaista ajokaista 3,5..4m, jonka kaivuri tasoitti. Miksi olisi tehty vain minimi ojaväli 5m? Nyt ojan molemmat penkat tien molemmilla puolilla kasvaa puuta 4:llä ojanpenkalla. Lisäksi tie tehtiin 5m rajasta ei siis rajalle kuten yleensä. Miksi lahjoittaa metsän paras kasvupaikka ojanpenkka naapurille.
Tiessä pitää olla riittävästi leveyttä, että sen yhden puurivin voi kasvataa ja se kannattaa jo tehdä senkin vuoksi, että tietä ei sitten lueta metsäkatoalueeksi. Tässä ko tiessä sitä on ja puut saavat kasvaa eikä niistä ole käytännöille mitään harmia. Ovat täysi-ikäkäisenäkin riittävän etäällä. Metsätiet kuten tämäkin pidetään auki lingolla ja viimeksi viime talvena nosta entisistä UPM metsistä nykyisin sijoitusrahastojen ajettiin yötä päivää puuta. Linko kyllä heittää lumet ojaan puurivin ja vesakonkin läpi. Ompa tuo nähty. Tämä koskien turvepojaista tietä, joka on vahvistettu tielinjalta kaadetuilta puunrungoilla 0,5 m välein ja soraa päälle 0,5 m. Kivennäismailla tie voi tietenkin olla kapeampi ja ojat matalammat ja eikä puurivin kasvattaminen liene yhtä perusteltua kuin aapasuon tai vähäpuustoisen rämeen ylittävän ojan reunat. Sillähän ei tarvinne tien leveydestä tinkiä. Samoin omat yhden ojan penkkatiet, siellähän tietä voi aina levitää hakkuiden yhteydessä.
Minulla on leveää metsäautotietä yhdessä kohteessa n. 300m verran ja siihen olen jätettänyt molemmin puolin raviin koivurivin kasvamaan. Tällä tiellä on parissa kosteammassa kohdassa leppää kasvamassa, jossa kahdelle pienelle purolle on rummut. Tie tehtiin UPM aloitteesta ja leveyttä lienee jotain 15m. Tien alkupää on yksityisillä ja kaikilla on koivurivi ravissa ja nyt n.10 m pituus alkaa olla vallitseva. Leveyttä on vain kaventaneet pajupehkot, jotka kyllä saa vesakkoleikkurilla pois, ei koivurivit. Kun ojien kunnostuksen tarve kestää sen verran kauan, niin aivan hyvin ravissa voi kasvattaa puuta se ajan kun tien peruskunnostus tulee ajankohtaiseksi ja on kasvattukin. Miksi tuo ojaravi paras puun kasvupaikka pitäisi jättää hyödyntämättä, kun siitä ei ole ollut mitään haittaa. Autotie tehtiin 25 vuotta sitten. Jokainen voi omilla penkkateillään ravissa kasvattaa myös puuta. Loivaluiskainen leveä penkkatien varsi turvemailla on yksi parhaista paikoista puulle kasvaa. Osalle penkkateistaä turvekerroksen päälle on ajettu kivennäismaata, että pääsee henkilöautolla. Parhaimmat männyn pituuskasvut olen tavannut juuri näiden itsekaivamien penkkateiden luiskissa.
AJ: Elinympäristön pitää tarjota asunnon lisäksi siis myös ravintoa ja kätköpaikkoja ravinnon talvivarastointia varten
Wikissä myös sanotaan hömötiaisesta, että piilottaa talvea varten kauran jyviä ja rikkakasvien siemeniä puiden kaarnaan ja kaarnalla kasvaviin jäkäliin, joita sitten talvella yrittää löytää. Joka talossahan sitä kauraa ennen aikaan viljeltiin ympäri maata.
Viittaa kovasti perinneympäristöihin, jotka olivat hömötiaisen ruokalähteitä menneinä aikoina ja jotka nyt ovat suurimmaksi osaksi hävinneet maaseudun autioitumisen ja pienviljelyn loputtua.
Nykyisin näkee paljon metsäteiden varsilla leppää, joka on lyhytikäinen puu ja lahoaa nopeasti.
Euroopassa hömötiainen on elinvoimainen ja voidaan sanoa, että laji onkin eteläinen eli Suomi on sille vähän väärä elinympäristö, joka näkyy laji.fi Suomen esiintymiskartassakin, että kanta harvenee pohjoiseen päin. Lisäksi tulee luonnon kilpailu. Vahvemmat lajit syrjäyttää heikomman. Tätä luonnon lakiahan ei Punainen kirja tunnusta olevan olemassakaan kuten ei Suomen ankaraa ilmastoakaan uhkatekijäksi toisenlaisen ilmaston lajien huonolle menetymiselle Suomessa. Siellä kun ovat elinvoimaisia.
Birdlife oikein kieltää ettei hömötiainen ole mikään varsinainen vanhojen metsien laji. Varttuneita metsiähän Suomessa nyt enemmän kuin koskaan.
Hömötiainen on esiintymisensä perusteella metsän yleislintu. Se ei suosi erityisesti vanhoja metsiä, havu- tai lehtimetsiä, vaan pelottoman hömötiaisen voi kohdata kaikkina vuodenaikoina kaikenlaisista metsistä. Tutkimusten mukaan lajin talviselviäminen on riippuvainen varttuneiden metsien määrästä talvireviirillä, ja varttuneiden metsien määrän vähenemistä pidetään tärkeimpänä syynä hömötiaisen vähenemiselle.
Sitten Suomi on erityisessä vastuussa hömötiaisesta.
Suomella on hömötiaisen suojelussa erityisvastuu EU:ssa, sillä peräti 25 prosenttia EU-maissa pesivistä hömötiaisista pesii Suomessa.
Eli Suomen 0,4 milj.pesivä kanta on 1/4 EUn 1,6 milj. pesivästä kannasta.
Wikistä. Euroopan pesivä kanta on 25..42 milj. paria. Itä-Euroopassa EUn ulkopuolisissa maissa pesiviä pareja olisi sitten 24..40 milj.
Linkki: https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhanalaisuus/suomi/homotiainen/
Oulun yliopiston tutkijat ovat seuranneet lajin tilannetta pitkäaikaistutkimuksella, jonka seuranta alkoi 1970-luvulla. Tutkimuksessa havaittiin, että metsähakkuiden pitkä kertymä aiheuttaa elinympäristökatoa. Hakkuista kärsivät tutkimuksen mukaan muun muassa hömötiaisen kaltaiset lajit, jotka ovat hyvin riippuvaisia luonnontilaisen kaltaisista metsistä.
Jo ensimmäisessä kappaleessa oikeastaan paljastuu hömötiaistutkimus puutteelliseksi tai vääräksi.
Hakkuista kärsivät tutkimuksen mukaan muun muassa hömötiaisen kaltaiset lajit
Siis muutkin tiaiset kuten sinitiaset ja talitiaiset karsivät.
Mutta kun eivät kärsi, vaan ovat lisääntyneet moninkertaiseksi 1950 luvulta.
Seppo Vuokko:
Tiaisten yhteismäärä ei siis ole laskenut: 1900-luvun puolivälissä tiaisia oli 2,5 miljoonaa, nyt 3 miljoonaa paria. Eikö se kerro pikemminkin metsien hyvästä tilasta, että metsissä on nyt miljoona tiaista enemmän kuin aikaisemmin?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/f2f0d0ca-b8a4-5770-b4c4-86ef44a44e6e
