Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
koskaan talousmetsänä siinä ei tule olemaan samaa määrä runkopuuta kunttaa jne… kuin oli ennen talousmetsäksi ja jatkuvien metsähoidon kohteina olean ametsänä…. missä ihmeessä siinä on nielu?
Suomessa avohakkuita tehdään 1,0..1,5% metsien pinta-alasta. Tätä 1000 ha avohakkuuta pitää tarkastella silloin 1000/0,0125= 80 000 ha metsäalan osana eli 79 000 ha kasvaa tuon 1000 ha avohakatun puumäärän verran yhdessä vuodessa.
Kun jonkin metsäalueen hakkuut ovat yhtä suuret kuin sen alan metsien kasvu, niin hakkuille on olemassa aina nielu.
Lisäksi tuo avohakattu 1000 ha kasvaa uudistamalla se jalostetuilla taimilla ja muokkaamalla maaperä kasvukuntoon enemmän puuta kuin mitä nyt avohakkuussa saatiin eli se tule sitomaan ilmasta CO2 enemmän kuin kaikki nyt hakatut puut päästivät.
AJ: Lannoittamattomuutta ja suojelutoimia en osaa pitää virheinä.
Metsähallitus on ennallistanut 64 000 ha heikosti kasvavia ojitusaluieta, josta voi laskeä CO2-päästöjä +17 Mtonnia. Lisäksi nämä soistetut alkavat suona tuottaaa metaania lyhytaikaisella 72-ekv-kertoimella, joka on 2-kertainen piempiaikaiseen 34-kertoimeen nähden, jolle luonnon soiden päästöt ovat laskettu ja jotka ovat +3…+12 ekv-tn/ha/v riipuen suotyypistä. Vesilammikot suon pinnassa on se pahin suotyyppi.
Ennallistamisessa ei ole mitään järkeä ilmastonmuutoksen kannalta, kun näistä uusista soista tulee suuri päästölähde.
Metsäkatoala on ollut 2010 luvulla Suomessa vuosittain keskimäärin noin 14 000 ha. Metsäkadosta on aiheutunut vuosina 2013 …2019 vuosittain noin 3,7 milj. t CO kasvihuonekaasu päästöt, joka on noin 6 % Suomen kokonaispäästöistä.
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/551722/luke-luobio_31_2022.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Jos se hakataan se ei ole enää luonnonmetsä.
Keskieurooppalainen käsitys metsien suojelusta on se, että metsä on silloin suojeltu, kun siellä hakataan ja uudistetaan kuten Suomen talousmetsissä on tehty iät ja ajat.
Mitäs väärää siinä tapahtuu, jos suomalaisia suojelumetsiä hakattaisiin kuten keskieurooppalaiset tekee?
Viedään hakkuut Natura-maille. Siellä on hakattavaa.
Taloudessa on muitakin tekijöitä, joille hallitukset eivät voi tehdä yhtään mitään. Hyvä esimerkki on Sipilän Kiky, johon päädyttiin, kun palkkoja nostettiin kilpailijamaita enemmän ja meni kilpailukyky maailman markkinoilla. Finanssikriisin jälkeen 2009 meni 6 vuotta 0-kasvussa ennen, kuin tosiasiat tunnustettiin ay-liikkeessä. Ruotsi repäisi 10% eron Suomeen 2010-luvulla BKT:n kasvussa. Suomen ay-liike on ollut Neuvostoliitto/ Venäjän ohjauksessa aina Sipilän Kikyyn asti. Kikyssä sitten irtauduttiin tästä bejakovilaisesta opista, jossa palkankorotuksilla sabotoidaan Suomen taloutta.
Suurlama 1990-luvun alussa oli beljakovilaisen ay-liikkeen taidonnäyte miten Suomen talous tuhotaan kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla. Seuraava näyttö oli euroon liittymisen jälkeen. Taas kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla sabotoitiin taloutta alusta lähtien, kunnes vanha ay-liikkeen politiikka päättyi. Sipilän Kikyssä vuonna 2016 ay-liikekin oli mukana ja siinä tunnusti sabotoinnin ja tämän että:
Yhteisvaluutan olosuhteisa Suomessa ei voi olla omaa palkkapolitiikkaa. Palkkoja voidaan korottaa vain kilpailijamaiden mukaan tuottavuus vielä huomioiden.
Eikös näissä päästöissä/sakoissa pyöritä hiilen kimpussa vai huomioidaanko myös suopeltojen metaanipäästöt?
Linkin sivu 36. Maatalouden päästötöt: Metaani-päästöt eläinten ruuansulatus +2,1 Mekv-tnv/ ja lannankäsittely +o,7 Mekv-t/v eli yhteensä +2,8 Mekv-tn/v. Ei lasketa Maankäyttösektorille.
Suopelloilta ei lasketa metaani-päästöjä. Luonnon soiden metaani-päästöt ovat lakanneet kuivatuksella eli ojittamalla kuten myös metsää kasvavilta 5 milj.ha suo-ojituksiltakin. Luonnon soiden metaani-päästöt ovat +3…+12 ekv-tn/ha/v suotyypistä riippuen.
https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Kivelähanttu on oikessa.
Muutama vuosi jo on menty ilman metsien kasvua. Suomen metsät eivät ole lähellekään sitä pistettä, etteikö kasvua voisi vielä nostaa vaikka 150 milj. m3 vuodessa. Sitten alkaa olla jo valmista. Teoria kasvun palauttamiseksi menee ikävä kyllä niin, että hakkuita pitäisi nostaa siellä, missä on hakkuusäästöjä eli pohjoisessa ja samalla udistettaessa metsiä, muokata kasvualusta parempaan kasvukuntoon ja suorittaa viljely jalostetuilla taimilla ja lopettaa ennallistamiset ja ojien tukkimiset ja lannoittaa tuhkalannotteilla ojitettuja turvemaametsiä. Etelässä tämä malli toteutuu paraikaa. Hakataan melkein koko kasvu ja se poikii pikapuoliin lisää kasvua, kunhan metsät hoidetaan Tapion ohjeiden mukaan.
Kun kasvun aleneminen ei näy omassa taimikossa, niin sitten se ilmiö ei ole todellinen.
Kiertelin toissa kesänä Etelä-Lapissa ja siellä oli paljon tätä mäntyjen versosyöpää. Oli uutisissa että koko Lapissa sitä oli ja Rovaniemen taimitarhan männyn ostotaimissakin sitä oli. Olisi ihme jos ei näkyisi 2021 kesän kasvussa. Kumma kun siitä Luke ei mainitse mitään, vaan kasvun alenema on selitetty pelkästään tiheydellä ja metsien vanhentumisella, joka varmasti sekin pitää paikkansa, sillä pohjoisen hakkuiden väheneminen viimeisen 10 vuoden aikana Kajaanin ja Kemijärven sulkemisen seurauksena männiköt pääsivät tihentymään, kun ei harvennettu ja vanhenemaan, kun ei uudistettu riittävästi. Eli hakkuiden vähyyden vuoksi. Mutta kasvuolosuhteet eivät ole metsien kasvun lisääntymisen osalta kadonneet mihinkään. Päinvastoin ovat taimikoista päätellen parantuneet.
Täällä ei ollut versosyöpää ja jos se selittää osankaan pohjoisen taimikoiden ja metsien kasvun alenemaa, niin nyt se vaihe ainakin on ohi.
Viime kesänä Lapissa ei näkynyt jälkeäkään versosyövästä. Kemijoen varressa metsät kasvaa hyvin. Ne harvat istutetut kuusentaimikotkin mitkä tien vallella Rovaniemeltä Kemiin näin, olivat ihan kuin mistä tahansa etelämpää Suomesta.
