Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Rukopiikillä varmaan parempaa tietoa siitä ketkä maatalousoligarkit maan nykyisin omistavat, tai vain yrität saada Ukrainan näyttämään huonommalta kuin se tämän asian suhteen on.
Venäjän propaganda näkyy osuneen hedelmälliseen maaperään. Ukrainan korruptio ja Venäjän tarvitsemat turvatakkuut vain puuttuu.
Eikö turvatakuiksi riitä edes ne Venäjän 11 000 ydinkärkeä?
Zelenky tapaa Biden USAn matkallaan ja mahdollisesti samalla julkaistan Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmän lahjoittaminen Ukrainalle. Venäjä on vannonut kostoa, jos Ukraina saa tämän ja onhan se tietekin kamalaa Venäjän turvatakuiden kannalta, ettei voi jatkaa rakaa Ukrainan kansan murhaamista omilla ohjuksillaan entiseen malliin.
Timpalle, että kirjoitettu kannattaa tallentaa. Minä tallennan ne gmail-sähköpostiin, että ei tarvitse uudelleen kirjoittaa.
Ei tuolle ensimmäiselle versiolle pitäisi olla mitään estettä julkaista. Eihän siinä loukata muita kekustelijoita ja artikkelia taas on voitava arvostella ja esittää siitä poikeavia mielipiteitä. Mutta luulen moderaattorin olevan nyt este.
Väärä mielipide.
Huomenna voi jo onnistua, kun on toinen mode.
Tässä se Hesarin linkki.
Ilmastonsuojelu ei onnistu ilman hakkuiden rajoittamista
Tomperi voit lukea tästä Tilastokeskuksen Maankäyttösektorin linkistä sivulta 45 taulukosta 1.7, että puutuotteista lasketaan nieluja esim 2019 -3,4 Mtn. Lisäksi taulukossa on hakkuusäästön nielut eriteltynä kivennäismaille ja turvemaille sekä karikesyötön DOM+SOM (kuolleet oksat, kannot juuret) nielut ja päästöt myös kivennäismaille ja turvemaille, sekä maatalouden päästöt yms.
https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Kyllä kaikki tämäkin Venäjällä on pantu myönteisenä merkille sodan aloittamisen kannalta.
Suomessa vasta purettiin 1500 megawatin verran voimaloita, joita nyt tarvittaisiin, kun Venäjältä saatiin havemmalla sähköä.
, että Olkiluoto 3:n avautumiseen luotettiin jälkiviisaasti ajatellen liikaa. Fortumilla oli Inkoossa neljä hiililauhdelaitosta tuhannen megawattia yhteensä. Pohjolan Voiman Tahkoluodon- ja Kristiinan-voimalaitokset on jo purettu
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009262779.html
<div class=”sadblob-placeholder sadblob-loading mx-auto w-full overflow-hidden text-center article-ad-placeholder”></div>Petkeles: Meneeköhän nyt vähän ”kouhotuksen” puolelle.
Risuparta: Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.
Seppo Vuokko: Hyvyys syntyy juuri siitä, mistä metsätaloutta moititaan: avohakkuista. Aukot ja uudistustoimet takaavat uuden metsän synnyn, harvennukset hyvän kasvun ja taloudellisen tuotoksen. Monimuotoisuusedut syntyvät tavallaan oheistuotteina, mutta viime aikoina niihin on kiinnitetty enemmän huomiota ja parannettu metsänkäsittelyä myös monimuotoisuutta ajatellen.
Vähitellen aukot muuttuvat taimikoiksi, jotka nekin ovat erilaisia eri-ikäisinä maaperästä ja hoitotoimista riippuen. Vanhoissa tai jatkuvan kasvatuksen metsissä ei näe pihlajaperhosia, kultasiipiä, verkkoperhosia, vattulasisiipiä, matarakiitäjiä – aukoilla viihtyviä ja lisääntyviä hyönteisiä voisi luetella sadoittain.
Risuparta ja Petkeles eivät osaa kuvitella tällaista monimuotoisuutta olevan olemassakaan Suomen metsissä.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/e0aad80f-e906-4fe8-a5e1-a9fb2c42a6af
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/d50a423c-6309-456e-8ffa-ba7718e3f505
Risto Isomäki kolumni: Olen ollut lähes neljänkymmenen vuoden ajan mukana erilaisissa metsien ja maaperän hiilinieluja kasvattavissa hankkeissa muun muassa Afrikassa sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Tästä huolimatta minun on yhä vaikeampi saada selvää Suomen valtion omia hiilinielujamme koskevista laskelmista tai ymmärtää, miten ne on tehty.
Mitä ihmettä?
”Alan tutkija” kysyy tällaista.
Runkopuu muodostaa vain 60 prosenttia puiden massasta. Kantojen, juurien, neulasten ja oksien osuus on noin 40 prosenttia. Eikö myös tämä pitäisi ottaa huomioon osana metsien kasvaessaan muodostamaa hiilinielua?
Minä kysyin Lukesta samaa eli miten on laskettu viime vuoden hakkuusäästön CO2-nielu ja tässä vastaus, josta en tullut hullua hurskaammaksi.
Todennäköisesti ero sinun tuloksissasi verrattuna virallisiin tuloksiin johtuu yksinkertaistetusta laskentatavastasi. Puustobiomassan kasvun ja poistuman laskennat perustuvat joko mittauksista tehtyihin mallinnuksiin tai ottavat huomioon esimerkiksi puulajin, maaperän ja maantieteellisen sijainnin puustobiomassaa laskettaessa, joten on epätodennäköistä, että yksinkertaistetulla laskentatavalla saisi täsmälleen saman tuloksen. Yksittäisillä kertoimilla voidaan suuntaa antavasti muuntaa runkotilavuuksia hiilidioksidiksi, mutta ne eivät sovellu kansallisen tason laskelmiin, joille on kansainväliset laskentaohjeet ja vaatimukset.
Onko sittenkään alan asiantuntija?
Risto Isomäki: Luonnollisen poistuman eli metsiin jäävän runkopuun sekä metsiin jäävän oksa-, latva-, kanto- ja juuribiomassan oletetaan laskuissa ilmeisesti ikään kuin haihtuvan ilmaan, saman tien. Vain tietokoneen kovalevyllä olemassa olevassa mallissa voi toki käydä näin. Mutta jos menet metsään katsomaan, miten asiat ovat, kaikki näyttää kovin toisenlaiselta.
Noistahan ei saada päästöjä, kun ne”haihtuvat todella ilmaan” eli niistä ei lasketa päästöjä, kun vähentyvät automaattiseti pois hakkuusäästöä laskettaessa, mutta niistä voidaan laskea kyllä CO2-nieluja niin kuin Luke laskeekin.
Mikään ei anna odottaa että metsien kasvu tästä lisääntyisi.
Eihän metsänkasvu ole taantunut eteläisessä Suomessa, jossa suurin osa puustakin tuotetaan. Pohjoiseen Suomeen sadaan nyt 5 milj.m3 puunkäyttöä lisää Kemiin ja Ouluun ja mahdollisesti Paltamoonkin, niin kyllä siinä pohjoisen harvennusrästit sulavat ja puuta riittää. Tietenkin tässä nielut menee miinukselle, mutta tulevaisuudessa 20 vuoden päästä nielut ovat taas nykyisä reilusti korkeammat. Etelässähän on hakattu jo pitempään melkein koko kasvu ja siitä seuraa, että nielun pitäisi alkaa kasvaa kohtapuoliin jalostettujen taimien ja maanmuokkausten siivittämänä, kuten Puukin tuolla Pukkalan blogissa sanoo.
Näihin EUn metsätavoitteisiin en usko ja suojelu jää tähän nykyiseen n. 20% luokkaan.
Linkki https://arvometsa.fi/hakkuun-vaikutus-metsan-hiilensidontaan/
Timo Pukkala: Olennaista hiilen sidonnassa (hiilidioksidin poistamisessa ilmakehästä) ei ole puiden kasvunopeus vaan puuston, metsämaan ja puutuotteiden hiilivarastojen pysyvä suurentaminen. Hyvästä kasvusta ei ole mitään hyötyä, jos nuo hyväkasvuiset puut hakataan ja keitetään selluksi. Vesakon hiilensidonnastakaan ei ole kummoista hyötyä, jos vesakko raivataan ja kaadetut puut jätetään lahoamaan, jolloin hiili palautuu takaisin ilmakehään. Jalostushyöty antaa mahdollisuuden nopeuttaa hiilensidontaa, mutta jalostushyödystä yksinään ei voi tehdä päätelmiä ilmastohyödyistä. Jalostettujen taimien istuttaminen edellyttää avohakkuuta ja maanmuokkausta, jotka suurentavat metsämaan hiilipäästöjä noin 25 % peitteiseen metsätalouteen verrattuna.
Vastasin Timo Pukkalalle.
Kommenttisi odottaa hyväksyntää.Se että uusi puusukupolvi kasvaa paremmin jalostushyödyn ja maanmuokkauksen vuoksi ei tarkoittane sitä, että se lisä pitäisi hakata myös pois. Lähtisin paremminkin siitä, että nykyinen hakkuutaso voitasiin tällä säilyttää ja tulevaisuudessa 20 vuoden tähtäimellä hakkuusäästö, hiilensidonta ja hiilivasto kasvaisivat. Vuoden 2021 hakkuusäästö oli 12 milj.m3 ja voisi olla 20 vuoden päästä 25..30 milj.m3 metsien nousseen kasvun 115 milj.m3/v vuoksi hakkuiden ja poistuman pysyessä nykyisellä tasolla.
Jean S kaipaili toisessa ketjussa lisää lahopuuta lisää turvemaille… kyllä sitä tulee yllin kyllin kun jatkuva kasvatus yleistyy.
Ei kai lahopuuta tarvita lisää, kun 5000 lahopuulajista elinympäristöissä M, Mk ja Mv n. 4750 lajia on jo elinvoimaisia tai silmälläpidettäviä.
Loput uhanalaiset ovat sitten toisenlaisen ilmasto lajeja, joissa ovat elinvoimaisia tai pienen populaation lajeja, joille se pieni populaatio itsessään on suurin uhkatekijä.
kivennäismaata riittävä prosenttiosuus, että se muuttuu kivennäismaaksi.
Turvepeltoja lienee jotain 200 000 ha. Vuosi sitten kun tämä aihe oli esillä, jostain tilastoista oli laskettu turvepeltoja olevan vain 150 00 ha. Siis muutama hehtaari viljelijää (n. 50 000) kohti. Ei liene kovin suuri asia tehdä vaikka niin, että kivennäismaata sekoitetaan turpeen kanssa puolet puolet ja päästötkin mahdollisesti laskee puoleen. Nythän turvepeltojen päästöjä tulee vuosittain- +6,5 milj.tn eli n. 35 tn/ha/v.
