Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset

Mitä noilta puita sahannut niin paljon on lylytyveä.

Paljasjuuritaimet olivat hunoja ja auraualuilla taimet tyvitukin matkalla vaihtavat latvaa herkästi, jos ravinne-epätasapainoa ei korjaa lannoituksella. Mutta sitten kyllä kasvavat enemmän kuin yhden tukin.Mitä viime kesänä ajelin Ounasjoen vartta niin kyllä siellä komeita kangasmänniköitä oli 20 m pitkää ja kuution puita. Eihän metsät etelämpänäkään paljon sen kummenpia ole.

suomessa maaperä on ollut altis puuston kasvulle ja sammalten kasvulle lähes kymmenen tuhatta vuotta, …# pitkäaikainen varasto#, onko joku löytänyt pitkäaikaisen varaston muualta kuin paksuturpeisten soitten pohjalta?

Mikä hiilivarasto siellä turvesuon pohjalla on?

Onko tämä Tomperin tutkimaa tietoa?

Miten männiköiden kasvua voidaan nopeuttaa.

Veli-Jussi Jalkasella siihen on pätevä vastaus. Otetaan auraus käyttöön. Aurausta harrastettiin vuosikymmeniä sitten Lapissakin ja nyt niissä on Lapin parhaat metsät. Maapohjan lämpimyys on hyvän kasvun edellytys. Aurausalueen maaperä lämpiää nopeasti ja pysyy koko kesän lämpimänpänä kuin luonnontilaiset maapohjat. Näin Lapin kasvuolosuhteet siirtyvät 500 km etelämmäksi.

Veli-Jussi panee vielä paremmaksi kuin Antero Ollila (65%) ja Ivesniemi (60%) eli  metsän hiilestä on sienijuurissa, miktobeissa, pieneliöissä, hienojuurissa ja juurissa olisi 70 %. Maapohjan sienijuuria, pieneliöitä ja mikrobeitahan ei ole mukana hiilineilulaskelmissa. Veli-Jussin mukaan laskien tuo viime vuoden hakkuusäntön 12 milj.m3 CO2-nielu olikin 3*12= -36 Mtn. Siihen rinnalle vertailuksi  voisi ottaa Suomen energiasektorin päästöt + 47 M ekv-tn/v.

Miksi turvemaiden päästöt eivät sitten tasaannu, vaikka suuri osa on muuttunut jo turvekankaiksi?

Onko tuohon olemassa jokin linkki, jossa noin väitetään?

Ojitus muuttuu turvekankaaksi, kun maapohjan kasvillisuus muuttuu niin, että rahkasammal ja muut turvetta kasvattavat sammalet katoavat ja sitten CO2-päästöt alkavat.

AJ: Metsästähän viedään hakkuissa pois vain maanpäällinen runkopuu, joka on noin 60 prosenttia puun biomassasta.

Ilvesniemen mukaan 40% ja Pukkalan mukaan vain 35%.

En tiedä minkä verran hiiltä on nostetun turvesuon pohjalla, jos vain vähän, niin 100 vuoden jälkeen 5 m3/ha/v kasvulla olisi 500 m3 puuta  hehtaarilla. Jos muuntokerroin olisi 1, niin runkopuuhun olisi sitoutunut 500 tn hiilidioksidia ja maahan Pukkalan mukaan maapohjaan 1,85*500= 925 tn. Yhteensä 1425 tn. Turvekerros 1,5 m poltetuna päästää ilmaan 2200 tn hiilidioksidia ja kun huomioidaan esim. 6 ekv-tonnin metaanipäästöjen lakkaaminen yhteensä 100*6= 600 ekv-tonnia, niin turpeen polton päästöt ovat korvautuneet suhteessa 2200> 2025.

Kun metsä hakataan korvausvajetta jää 2200- (2025-500)= 675 ekv-tonnia, jonka metaani-nielu yksin korvaa sitten seuraavan puusukupolven aikana.

Kaikilta Suomen korvilta, jotka päästävät +10 CO2-tn/ha/v, pitäisi turve nostaa pois ja polttaa, jolla korvataan fossiilisia, kun tehdään avohakkuu ja vasta sen jälkeen laittaa puuta kasvamaan kohteilta, joilta vedet on mahdollisesti saada pois painovoimaisesti.

Matala turpeiset alle 1,0 m ojitetut turvepohjat pitäisi kääntää niin, että turve kaivetaan pohjaveden alapuolelle ja päälle kivennäismaata 50 cm. Tämä tapa tuon polttamisen kanssa yhdessä niin, että pinta-alat vuosittain vastaavat CO2-päästöjen nollausta. Eli 1 hehtaarin hautaamisella saavutettu CO2-päästön poistuminen olisi yhtä suuri kuin 1 ha turvesuon tuotannon vuotuinen polttopäästö.

Näin tuota ojitettujen metsää kasvavien turvemaiden maapäästöä +8 Mekv-tn/v saataisiin hallitusti ilman lisäpäästöjä ajan kanssa pienennettyä.

Nämä menetelmät pitäisi hyväksyä Kera-tuki kohteiksi, muutenhan ne eivät toteudu, kun ovat ovat tyyriitä tehdä, mutta saataisiin turvemaiden 8,0 Mtn CO2-päästöt pois ajan kanssa. Jatkuvalla kasvatuksella niitä ei saada alas ja kun puuston kasvukin laskee eli mitään muutosta parempaan kuitenkaan ei tapahdu. Minä olen tehnyt tätä hommaa n.10 ha verran omalla kustannuksella ja teen vielä. Sanotaanko, että olen olen vasta aloittanut.