Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
AJ: Mistähän johtuu tämä maaperän ja karikkeen päästöjen nousu? Ilmastonmuutoksestako?
Metsämaan ojitettujen turvemaiden päästöjä kasvattaa uusi laskentamenetelmä, joka huomioi lämpötilan vaikutuksen turpeen ja karikkeen hajoamiseen.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/4b4657b1-cec8-4351-881d-094302df34a0
Tässä nämä muutokset kivennäismaiden ja turvemaiden DOM+SOM hengityksestä.
Kivennäismaiden maaperän ja karikkeen (mukaan lukien kuollut puu) yhteenlasketun hiilivaraston muutokset eli nettopoistumat olivat vuonna 2021 −4,2 miljoonaa CO₂-tonnia eli 21 % edellisvuotta pienemmät ja turvemaiden vastaavat nettopäästöt olivat 8,1 miljoonaa CO₂-tonnia eli 4 % edellisvuotta suuremmat. Ojitettujen suometsien metaani- ja typpidioksidipäästöt, yhteensä 2,4 miljoonaa tonnia CO₂-ekv, olivat lähes samat vuonna 2021 kuin edeltävänä vuonna.
Kivennäismaiden DOM+SOM oli vuonna 2019 -7,9 Mtn ja nyt vain -4,2 Mtn.
Tämä pieneneminen on hieman kysymysmerkki. Miksi.
Turvemaiden DOM+SOM oli nettopäästö 2019 +4,1 Mtn, kun nyt +8,1 Mtn ja tämä olisi siis kasvanut laskentamenetelmän muutoksen vuoksi. Otetaan huomioon kesän lämpö.
https://stat.fi/julkaisu/cktlf0i203azm0a519to5exzc
Linkissä ei ole laskettu 12 milj.m3 hakkuusäästön biomassan CO2-sidontaa, joka olisi 1,3*12= – 15,6 Mtn ja siihen pitempiaikainen puutavara -3,1 Mtn ja kivennäismaiden karikesyöttö -4,1 Mtn = -22,8 Mtn. Siitä sitten vähennetään turvemaiden netto CO2-maapäästö +8,1 Mtn ja (NH4+N2O)-päästö yht +2,4 ekv-tn.
Eli vähennys antaa Metsämaan nieluksi -22,8+8,1+2,4=-12,4 Mt. Miksiköhän en saanut samaa kuin Luke Metsämaan nielu -8,4 Mekv-tn.
Onko syy muuntokerroin 1,3 ? Olisiko pitänyt käyttää kerrointa 1,0?
Silloin hakkuusäästö 12 milj.m3 ottaisi CO2 ilmasta vain 12 Mtn eli 3,6 Mtn vähemmän, joka antaa Metsämaan nieluksi -12.4+3,6= -8,7 Mtn.
Venäläinen oli nähnyt unen ja julkaistuaan sen oikeus, mätkäsi 450 euron sakon.
Päivityksessään Losev kertoi nähneensä unta, jossa hänet oli mobilisoitu armeijaan ja tuotu leirille.
– Yhtäkkiä Volodymyr Zelenskyin johtamat Ukrainan asevoimien taistelijat ryntäsivät sisään, kokosivat kaikki yhteen ja aikoivat teloittaa meidät ampumalla. Zelenskyin kävellessä ohitseni hän sanoo, että ”Ai, olen nähnyt tarinasi Instagramissa. Kunnia Ukrainalle!”. Vastaan: ”Kunnia sankareille!” Zelenskyi taputtaa minua hyväksyvästi olkapäälle ja sanoo: ”Antaa tämän mennä ja teloittakaa kaikki muut”. Joten tässä me olimme, minä ja hän, seisomassa rinnakkain katsomassa. Sanon myös hänelle: ”Voinko saada selfien kanssasi Instagramiin?” Zelenskyi sanoo: ”Toki”, Losev kuvaili untaan sosiaalisessa mediassa.
Unesta kertova päivitys oli liikaa Venäjän viranomaisille. Ivan Loseville määrättiin 450 euron suuruinen sakko.
Juuri näin.
Luonnon soista 4 milj.ha kannattaisi vielä ottaa ojittamalla metsänkasvatukseen 1….2milj.ha, jos tuhka- ja orgaaniset lannoitukset riittäisivät 150 000 ha/v ja lannoitusvaikutus kestää 40 vuotta. Silloin n. 6,0 milj. ha ojitusalueita voisi olla jatkuvassa lannoituskierrossa ja kasvaisivat hyvin. Korvaisivat muuta metsäkatoa. Kaikki nykyisiä matalaturpeisia ojituksia ei tarvinne kuitenkaan lannoittaa. Niissä ravinteet riittävät.
eri maanosien vertailussa Eurooppa pärjää yllättäen heikosti
Etelä–Amerikassa n. 30% suojeltu, mutta siellä on maailman suurimmat metsäkatoalueet Amatsonasilla ja Amatsonin alue on valtava hiilipäästö.
Suomessa on suojeltu noin 15% (3,0 milj.ha) metsien pint-alasta n. 20 milj.ha eli Euroopassa eniten ja maailman mittapuun mukaan noin keskiarvoa. Suomen metsät ovat hiilinielu ja suojeluala on riittävä.
Raportointiohjeiden mukaan tehtynä:
Näin tietenkin on, kun on sovittu. Eihän metaanipäästöjenkään loppumista turvemaiden ojitusalueilta huomioida virallisesti missään. Kysyn tuota hiilinielun laskemista Oden plogissa pelkästeään tieteen kannalta, kun siellä näkyy olevan innokkaita asian harrastajia, mitä mieltä ovat. Tällä pastalla kun ei sellaisia ole.
epäilen kyllä ja ole vakuuttunu olevani oikeassa,
Aloitetaan sitten opiskelu.
Suomen metsien hakkuusäästö oli viime vuonna 11,5 milj,m3, joka tulee, kun metsien kasvusta 103,5 milj.m3 vähennetään poistuma 92,00 milj.m3, joka sisältää kaikki hakkuut ja vielä luonnon poistuman.
Tämä hakkuusäästö on sitten hiilinielu.
Onko järkeenkäypää?
AJ: Tuolla väitettiin kommentissa että suot sitovat enemmän hiiltä kuin metsät. Yritin laskea ja kommentoida (teksti alla), mutta varmaan metsään meni! Kommentteja?
Kyllä se meni oikein. Metsä on jopa 10 kertaa parempi hiilen sitoja kuin luonnon suot ja kun huomioi metaanipäästöt 20 kertaa parempi.
Laitan tänne myös tuon, minkä kirjoitin Monimuotoisuus ketjuun.
Turpeen ja puun kuutiot eivät ole oikein verrannolliset, sillä turvesuossa vettä noin 90 %. Hyvä vertailutapa olisi kuivapaino/m3.
Puun kuivapaino vaihtelee 0,4..0,5 tn/m3
Vetisen turpeen siis tämän 1 mm siivun kuivapaino on <80 kg/m3.
Jursinturve painaa n.330 kg/m3 50% kosteana ja kuivana 165 kg/m3.
Metsän kasvu 10 m3/ha sitoo pelkkään biomassan 1,3*10=13 CO2-tonnia per hehtaari.
Turve sitoo vain 0,5..1,0 CO2-tn/ha Ojasen mukaan ja tuon 80 kg mukaan n. 1,5 tn/ha.
Turve on rakettitiedettä.
