Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Siihen sitouduttiin periaatetasolla silloin kun biodiversiteettistrategia hyväksyttiin
Biodiversistategia on sama kuin luonnon monimuotoisuus ja se taas on lajien ja luontotyyppien monimuotoisuutta. Ei silloin kun siitä sovittiin tiedetty komission järjenvastaisista vaatimuksista mitään. Ei kai sellaisiin tarvitse sitoutua jälkeenpäin. Tässäkin osittain hylätyssä luonnonsuojelulaissa luontotyyppien osalta tämä tuli jo esille ja hyvä, että nuo kohdat poistetiin laista.
Kuten Itävallan maa ja metsätalousminssteri Martin Höbarth sanoo kommission metsien suojelutavoitte 30% ja ennallistaminen ovat absurdia eli järjen vastaista. Itävallasssa ne ei tule toteutumaan.
”Laskelmissa ei ole mitään järkeä, koska ennallistamiskeinot ovat niin absurdeja. Komissio käyttää kyseenalaisia indikaattoreita. Niiden pohjalta asetetaan tavoitteita, joita on mahdoton toteuttaa ”, Höbarth moittii.
Kysyn AJ:lta myös, kun olen sitä tiukannut noilta Luontopaneelin jäseniltäkin, kun tätä luontokatoa hoetaan tosiasiana, että löytääkö hän sille todisteeksi yhtään hävinnyttä lajia Suomen talous- ja kangasmetsien kasvupaikaatyypeiltä M, Mk, Mv, joka olisi hävinnyt metsien hakkuiden tai käsittelyn seurauksena? Minä kävin nuo läpi Punaisesta kirjasta 2019 ja hävinneitä oli n. 50 lajia, joissa on mukana kaikki myös 1800-luvulta ja arvioin 1950-luvulta lähtien hävinneiksi luokitellut lajit, eikä niiden häviämisen syynä ollut talousmetsien käsittely tai vanhojen metsien väheneminen.
Luonkato on tyhjä käsite niin kauan, kun sille perusteeksi ei löydy liutaa hävinneitä lajeja 1950-luvulta lähtien talousmetsistä ja niihin kuuluvista vanhoista metsistä, joidenka häviämisen syy olisi metsien käsittely tai vanhojen metsien väheneminen.
Tähän ei siis kuulu ne Suomesta hävinneet lajit, jodenka elinympäristöt ovat jo metsien käsittelyn ulkopuolella esim. lehdot, perinneympäristöt, harjut, kivikot, kalliot, paahderinteet, paloaukeat, rannat, vedet, suot ja tunturipaljakat.
Ei kun lisää vyörytystä.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/bf5b1e8c-e240-425f-9653-8aa7fa926c0a
Helsingin yliopiston professori, Luontopaneelin jäsen Jaana Bäck huomautti, että ennallistamisen tarve on tunnistettu ja siihen on sitouduttu. Hän ihmettelee julkisuudessa olevaa vastustusta komission ehdotukselle.
Ketkä ja missä tähän ovat sitoutuneet, kun on vasta komission järjenvastainen esitys, joka salailee vielä kaikkia yksityiskohtia?
Että tällaista vyörytystä taas.
Aleksi Lehikoinen yli-intendentti Helsingin yliopisto
Luontopaneelin jäsenIlari E. Sääksjärvi biodiversiteettitutkimuksen prof. Turun yliopisto Luontopaneelin varapuheenjohtaja
Janne S. Kotiaho ekologian professori Luontopaneelin puheenjohtaja
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/3516d91a-3f9b-4c90-9b36-d38bd1b568df
Kysymys luontopaneelin johdolle.
Kertoisiko Aleksi Lehikoinen ihan omin sanoin, mitä tuo Suomen luontokato pitää sisällään? Jokin esimerkki. Empä ole näiden luontojärjestöjen sloganeita käyttävien nähnyt yksilöivän yhtään mitään perusteeksi.
Miten olisi yksikin esimerkki metsien elinympäristöltään (M,Mk, Mv) hävinneistä lajeista, joka tukisi hänen näkemyksiään Suomen luontokadosta.Aikalaiskuvaus katovuosista 1867-68
Ilmasto lämpeni 1930-luvulla pari astetta noista nälkävuosista niin, että Torniojokilaaksossa myös onnistui pitemmän kasvukauden vehnän viljelykin ja ruokaa riitti. Sitten kylmeni asteen vuosikymmeniksi kunnes 2000-luvulla on jälleen lämmennyt 1930-luvun tasolle.
Täällä tämä revalaisten ryhmän huoli tästä kirotusta ilmaston lämpenemisestä Suomessa tietenkin on nostalgista kaipuuta sinne 1800-luvun nälkävuosiin.
Siksi sienten ja myös mikrobien merkityksen vähättely on hallitsematon riski.
Tuskin vähättelyllä mihinkään reaaliseen on vaikutusta. Sienien ja maapohjan eliöiden uhkat tulevat paremminkin muualta kuin metsien käsittelystä esim. ilmansaasteista, kuivuudesta, märkyydestä jne. Lahopuutakin on ollut viimeisten kymmenien vuosien aikana riittävästi Suomen noin 5000 lahopuulajille, joista n. 4750 lajia on elivoimaisia ja silmällä pidettäviä ja loput uhanalaiset ovat lajeja, joidenka uhanalaisuuden syy on jotain muuta kuin lahopuun puute.
Puuki voisi kyllä siistiä noita linkejään. Ehkä ne silloin osuisivat tarkoitettuun linkkiin paremmin.
Tämä nyt on varmaankin sitä hiipivää sosialismia. Suomi on sitoutunut johonkin plää plää suojeluun ja se edellyttää, että 30% metsomaisuudesta sosialisoidaan.
Kuten jo kerrran olen tämän tänne postannut.
Itävallan maa- ja metsätalousministeri sanoo, että komission esitys metsien ennallistamisesta on absurdi ja järjetön. Eikä tule tapahtumaan Itävallassa. Siksi en usko että Suomessakaan, jos Suomi ei sitä halua. Suomessa kyllä tuntuu halukkuutta riittävän enempäänkin kuin 30% suojeluun.
”Laskelmissa ei ole mitään järkeä, koska ennallistamiskeinot ovat niin absurdeja. Komissio käyttää kyseenalaisia indikaattoreita. Niiden pohjalta asetetaan tavoitteita, joita on mahdoton toteuttaa ”, Höbarth moittii.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/2e749da8-2fa0-49fd-88f3-0912788b3f78
