Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni_j%C3%A4%C3%A4kausi
Pohjois-Atlantin oskillaatio mainitaan kylmenemisen yhtenä syynä. En kyllä ymmärtänyt tuosta oskillaatiosta mitään, kun wikistä sitä tankkasin, mutta Polaaripyörre, jota silloin tällöin näytetään säätiedoissa (lieko sitä oskillaatiota) piirtää rajan, jonka pohjoispuolella on kylmää ja eteläpuolella lämmintä. Mikä mekanismi sitten tuota pyörrettä pyörittääkin ainakin järkeenkäypää olisi, että nopesti pyörien pyörre supistuu lähemmäksi pohjoisnavan ympärille ja kylmä alue supistuu. Jos jatkuu pitempää, niin pohjoinen alue lämpiää. Taas pyörteen hidastuninen lisää kylmän pinta-alaa ja kylmää ilmaa pääsee valumaan etelämmäksi. Jos jatkuu pitempään, niin pohjoinen alue kylmenee. Kylmähän on aika lähellä maanpinnasta jo 10 km korkeudessa eikä ole ikinä lämpenemässä.
Linkistä/Karvala: Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan luonnonsuojelulaki saa kuitenkin olla viimeinen kerta, kun hallituksen rintamasta livetään, tai muuten hallituksen tie tulee päätökseen.
Keskustan töppäyshän tämä on ollut, kun on mennyt alustavasti hyväksymään lain. Hyvä vain että heräsivät, kun heräteltiin ja opposition kanssa sitten kaatoivat lain.
Siitä oliko keskustan meno tähän hallitukseen virhe, voisi sanoa että, jos kokoomus olisi ollut keskustan sijaan hallituksessa, niin laki olisi mennyt heittämällä läpi.
Englannissakin -7 asteita. Seuraava viikko kylmä koko Euroopassa.
Kyllä näitä pelkästään suomalaisia viritelmiäkin metsäomistajan tuhoksi on ollut ihan riittävästi torjuttavaksi. Tämäkin viimeinen ovela metsätyyppien suojelulaki, jonka vuoksi keskusta vihreiden toimesta oltiin heittämässä ulos hallituksesta ja sai vielä ankarat moitteet pääministeriltä, mutta päänsilitystä metsänomistajilta.
Hyvä näin.
Kuten tunnettua, nopein tapa voimistaa metsien hiilinieluja on vähentää hakkuita (HS ).
Eipä tuo kuvan mukainen metsä kovin kummonen hiilivarasto ole.
Kyllä nopein tapa lisätä metsien nieluja on ottaa kaikki nielut laskelmiin mukaan.
Ihan asiaa kyllä kirjoitus varsinkin tuo, että karike syöttöä tulee maaahan paljon ja puiden yhteyttämistuotteista siirtyy juuriin ja sienijuuriin 70 % yhteyttämistuotteista. Tosin ei kyllä mainita, että ei sinne maapohjaan äärettömiä määriä voi siirtyä CO2 ilmasta, vaan täytyy olla myös CO2-päästöjä, että jokin tasapainotila saavutetaan.
Olisiko tuo 40%/60% oikea tapa sittenkin laskea metsien CO2-nielu?
Panu Halme :
Tutkija Panu Halmeen mukaan metsäisiä uhanalaisia luontotyyppejä on ehkä noin 260 000 hehtaaria.
”Tein arvion, että väitetystä alueesta 20 prosenttia olisi hakkuiden piirissä ja loput olisi suojeltuja jo nyt.”
”Meillä 90 prosenttia talousmetsistä on sertifioitu. Molemmissa käytössä olevissa sertifikaateissa on niin sanottuja aina säästettäviä kohtia. Metsäomistajan pitää jo nyt säästää tietyt luonnonmukaiset tai muuten edustavat metsätyypit. Jos metsänomistajalla on valtavia määriä kyseisiä alueita, hän saa niitä myös kaataa.”
Nykyisten suojeltujen metsien määrä on 3.0 milj. ha, jossa mukana Naturaa 0,5 milj.ha, joka on perustettu juuri näille metsien luontotyypeille ja lajien monimuotoisuuden turvaamiseksi. Liisää olisi tullut 260 000 ha lakiin perustuvaa.
Miksi näitä uusia metsätyyppien suojelukohtia erikseen lakiin tarvitsee laittaa ja sekoittaa pakkaa, kun sertifikaatit jo hoitavat ne ruhonsuuritasolla. Eikä tuota 260 000 hehtaarikaan lisääkään talousmetsien puolelle tarvita. Kyllä tuossa 3.0 milj.ha suojelualassa niitä uhanalaisia helevetin karukkokankaita on suurin osa. Kyllä siinä puunostajalla sormi menee suuhun, kun sertifikaatit eivät enää riitä. Ihan hyvin voidaan puhua siitä, että varmuuden vuoksi moninkertainen metsäpinta-ala jää hakkuiden ulkopuolelle, kun kohteita ei voi rajata entiseen malliin ja paisuvat varmasti sertfikaateista ja kyseessä sitten voi olla lainrikkomus.
