Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Lapissa puun kasvua heikentää maaapohjan kylmyys. Kivennäismaat ovat viljavia siinä missä muuallakin Suomessa. Lapissa aurattiin vuosikymmeniä sitten paljon ainakin valtion mailla ja aurauksella maapohja lämpenee kasvukaudella niin, että kasvuolosuhteet siirtyvät satoja kilometrejä etelämmäksi. Vastaavan saa aikaan 15 m välein ojitusmätästyksellä. Lämpösumma ei ole este metsän hetkelliselle kasvulle 10 m3/ha/v, kun jätetään pois korkeimmat paikat ja tunturilappi.
“Sisävesien monimuotoisuuden tilasta ja lajien esiintymisen muutoksista ei ole aiemmin ollut systemaattisesti koottua tilastotietoa. Kokosimme tuhansien vesistöjen lajitiedot ja mallinsimme luontaisen lajiston.
Ai jaa.
Ei ollut tutkittua tietoa menneisyydestä ja siksi se mallinnettiin.
Ja lopputulos.
—-Tarvitaan ennallistamista.
https://www.windy.com/fi/-L%C3%A4mp%C3%B6tila-temp?temp,70.437,-25.664,3,m:fLmae4p
Golf-virran toiminta perustuu Pohjoisnavan seudun kylmyyteen eli kylmenpi pintavesi painuu meren pohjaan ja virtaa pohjassa takaisin eteläisille leveysasteille, jossa taas lämpenee ja toimii kesänkin tämpötilaeroilla.
Kun katsoo linkin koko pohjoisen maapallon lämpötiloja, niin Golf-virta näyttää toimivan paremmin kuin koskaan. Barentsinmeri on jäätön ja ilma plussalla laajasti. Grönlannissa näkyy olevan nytkin pakkasta -40…-44, joka kyllä varmistaa pumpun toiminnan talvella.
Nythän pohjoinen merijää on jo palautumassa entiselleen. Artic Ice Area on lähellä 10 vuoden takaista pinta-alaa.
https://earth.gsfc.nasa.gov/cryo/data/current-state-sea-ice-cover
AJ on oikeasssa, että tiedossahan tuo metsien maksimikasvun periaate on ollut jo pitkään, mutta esiin sitä ei juuri ole tuotu ei hiilinieluista käydyissä kesksuteluissakaan. Vasta minäkin olen sen kuullut juuri Häkkiseltä Osmo Soininvaaran blogissa ”https://www.soininvaara.fi/2024/08/05/miksi-suomen-taloudellinen-kasvu-pysahtyi/”
Esimerkiksi HCV-kohteissa tai Kemijärven yhteismetsän hakkuusuunnitelmassa, joka saattaa olla suojelunarvoista vanhaa metsää.
Eiköhän pitäisi jo säätää laki, että Lapissa ei voi suojella enää yhtään metsähehtaaria lisää, kun suojeltua metsää on jo miljoonia hehtaareita lähes puolet koko Lapin pinta-alasta.
Ja näille liimataisille pitäisi antaa lähestymiskielto koko Lappiin.
Hyvä että Hakkine aina silloin tällöin piipahtaa täälläkin.
Hakkineen ansioksi pitänee lukea tuo, että yhä useammin tulee esille tutkijoiden kirjoituksissa tämäkin hänen lanseeraama metsien kasvuteoria ”että metsien maksimikasvu saavutetaan vain hakkaamalla vuosittain koko kasvu ja pitämällä metsien ikaluokkajakauma optimaalisena 25-30-30-15.”
Kiitos tästä.
Minulle kyllä selvisi siitä keskustelusta, miten metaani lämmittää ilmastoa.
Mitenkä Ruotsi laskee tuon kuolleen orgaanisen materiaalin ja kivennäismaan nielut? Luultavasti varastoperiaatteeella ja kuinka pitkälle ajalle se lasketaan, että hiili palautuu takaisn ilmakehään. Jos se olisi 100 vuotta, niin silloin 100 vuotta sitten hakkuut olivat puolet nykyisestä eikä tuota 100 vuoden rajaa vielä näistä viime vuosien hakkuista ole saavutettu, joten hakkuukarikesyöte on vielä täysmääräinen, kun varasto ei vielä niiltä osin ole alkanut purkautumaan.
Suomessa tuo aika voi olla paljon lyhyempi ja varasto jää pienemmäksi ja varasto purkautuu jo melkein saman suuruisia hakkuukarikesyötteitä kuin mitä nykyään syntyy hakkuista. Eikä nielua synny juurikaan.
Suomellahan oli 2023 hakkuusäästöä 17,2 milj.m3, joka ruotsalaisen tavan mukaan laskien oli CO2-nielu 1,1*17,2= -19 Mtn.
Ja kun otetaan keroimella 0,85 nuo Ruotsin nielut vuodelta 2023, niin:
– kivennäismaat 0,85*19=-16 Mtn
– kuollut orgaaninen materiaali 0,85*17=- 14,5 Mtn
– orgaaninen maaperä ja muut päästöt +15,8 Mtn-ekv
Suomen metsänielu Ruotsin mukaan laskien 2013 oli= -19-16-14,5+14= -35,5 Mtn-ekv.
Mielenkiinnolla odotan Ruotsin lukuja viime vuodelta.
Vähän on selvinnytkin.
– metsien kasvu 125 milj.m3
– hakkuukertymä 87,1 milj.m3
– luonnonpoistuma 105 milj.m3 ( https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/, vuonna 2020 on ollut markkinapuuhakkuut 87 milj.m3 ja sitä vastaava luonnon poistuma)
– hakkuusäästö 125-105= 20 milj.m3.
Linkistä otan vuoden 2020 luvut. Ruotsin metsien hiilinielu olisi:
– kivennäismaa n. -20 Mtn-CO2
– elävä puusto n. 1,1*20= -22 Mtn-CO2
– kuollut orgaaninen materia n. -17 Mtn-ekv
– orgaaninen maaperä ja muut päästöt n. +8 Mtn-ekv
Metsien Hiilinielu= -20-22-17+8=-51 Mtn-ekv
