Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Onko tämä Janus muuten sukua persujen tuulivoima-Putkoselle?
Ei vaan sille Hortto Kaalon.
Ojitusalueiden vesistöjä kuormittava fosfori 500 tn ei suikaan ole ainoa fosforin kuormittava lähde.
Tässä linkissä paljastuu, että sellainenkin fosforin lähde kuin sisäinen kuormitus on olemassa, puhumattakaan siitä, että liukeneehan myös kivennäismailta ravinteita vesiin, joita nyt on moninkertaisesti ojitusaluiseiin nähden.
Fosforitason nousu johtui sisäisestä kuormituksesta liukeni kesän aikana pohjasta veteen. Varhaiskevään tilanne pysyi vuodesta toiseen lähes samana, mutta keski- ja loppukesään mennessä fosforitaso yleensä kolmin- tai nelinkertaistui.
https://www.loppijarvenystavat.fi/pdf/Sarvala-2018-03-17.pdf
Alla olevasta linkistä.
Vesiensuojelun edistämiseksi ojitettujen soiden syvien turvekerrosten hajoamista pitäisi tutkijoiden mukaan kaikin keinoin torjua. Samalla pitäisi huolehtia kaliumin riittävyydestä puustolle ja muulle kasvillisuudelle, esimerkiksi tuhkalannoittamalla ojitettuja soita.
Lähetin Luken Niemiselle ihmettelyn, että miksi typen ilmasta tuleva laskeuma ei huoleta yhtään, sillä se on nousussa ja suurempi kuin ojitusalueiden päästö 2,6 kg/ha/v. Suomen maa- ja vesipinta-alalle 34 milj.ha tulee typpilaskeumasta 3 kg/ha/v yhteensä 102 000 tn/v, joka on lähes kymmenkertainen ojitusalueilta tulevaan typpeen nähden, josta suurin osa menee vesitöön myös. Tai sisävesille 3,1 milj.ha tulee typpilaskeumaa suoraan 3,1 milj.ha*3tn/ha= 9 000 tn eli lähes saman verran kuin ojitetuilta alueilta 13 000 tn.
Että liittyisikö tämä ulostulo Lukelta tähän ajankohtaiseen ennallistumiskeskusteluun niin, että Luke antaa poliittisen tukensa ojien tukkimiselle, ettei Luke olisikaan pelkästään tiedon tuottaja?
Nämä vanhat Luken linkit ovat kadonneet, josta tämä oli lainaus.
Niemisen mukaan vanhat ojat kuormittavat vesistöjä 13 000 tonnilla typpeä.
Suomen ojitusalat 5 milj.ha kuormittavat vesistöjä siis 13 000 000 kg . Hehtaarille se tekee 13 000 000/5 000 000= 2,6 kg.
Ilmasta tulee typpilaskeumaa 3..4 kg/ha.
Nyt voi laskea erotuksen.
Lukella kai on nuo samat tiedot olemassa, kun sama mieskin Nieminen on edellisen sivun linkissä äänessä. Siinä oli myös fosforin päästöt sanottu 500 tonnia. Minä en kyllä löydä näitä tietoja Luken sivuilta.
Kyllä mutta typpilaskeumaa tulee kaikenlaisille soille samalla vauhdilla, eikös juu? Ojitettujen soiden väliset erot eivät siis johdu siitä
En ala tutustumaan linkkiin, mutta tietenkin kaikille soille tulee typpeä sama määrä ilmasta, mutta onko tuossa sitten laskettu ojittamattoman verrokki alueen kokonais typpipäästö ja se vähennetty ojitusalueiden typpipäästöstä, jolloin saadaan ojituksen tai jonkun muun syyn vuoksi enemmän typpipäästöjä vesiin? Luulisin , että vain ojituslueen typpipäästö, joka ei sitten kerro koko totuutta, sillä 3..4 kiloa per vuosi on aikamoiden lisä luonnollisiim typpipäästöihin.
Suomessa liikenne- ja teollisuusperäinen typpilaskeuma on eteläisessä Suomessa 3–4 kg/ha vuodessa, ja sen on ennustettu edelleen kasvavan.
Aivan.
Pitäisi tietää tutkimus tarkemmin, että voisi ottaa kantaa. Esimerkiksi onko ojat päättyneet suoraan puroon ja ojavesistä lähellä puroa sitten laskettu ravinnepäästöt. Ei siis ole tehty mitään päästöjen pienentämiseksi. Vai onko ollut puroa seuraileva kilometrejä pitkä kerääjäoja ojitusalueelta ja miten sitten vedet ovat purettu puroon. Tai onko vain suo-ojan pohjalla olevan veden ravinnekoostumusta tutkittu pisteittäin esim hehtaarin alueelta.
Ja onko ilmasta tulevat ravinteet vähennetty noista ojitusalueiden päästöistä. Sitten pitäisi olla ojittamaton verokkialueena luonnon suo, miten paljon se vuotaa ravinteita puroon. Turvemaiden ojankaivuissa on tullut esiin tapauksia, että ojankaivu on katkaissut maanpinnan alapuolella olevia n. 150mm halkaisijaltaan vesisuonia kohti puroa ja vettä niistä on tullut tulvimalla tuntitolkulla kaivettuun ojan. Tällaisiakin luonnon muodostamia vesiuonia turvekeroksessa voi myös olla.
Näitä ravinnepäästöistä vesistöön oli täälläkin keskustelua jokin aika sitten ehkä vuosia sitten. En vain muista millä aloitusotsikolla, mutta muistelen , että siihen osallistuin ainakin Littoisten järven kummallisuudella, kun siihen ei laske yhtään ojaa, mutta sekin rehevöityi. Syntyikö rehevöityminen sateista? Ainakin tuo typen päästöjen 10-kertaistuminen selittyisi typpisateilla. Happosateethan laittavat ravinteet liikkeelle.
Kiitos.
Jo kaikkien hoitorästien poistaminen lisäisi puun kasvua arviolta 50 %.
Täällä kyllä tuo tilanne on juuri näin, ainakin auton ikkunasta nähtynä. Harvennuksia tarvittaisiin paljon. Se tietenkin pienentää hiilinielua, mutta vain väliaikaisesti. Kaikki tuhka metsiin lannoitteena ojitetuille turvemaille antaisi myös lisäkasvua. Ei sekään heti auta mutta, jos lannoitusalat olisivat 100 000 ha/v, niin 10 vuoden kuluttua kasvun lisäys 2 m3/ha antaisi jo 2 milj.m3 lisäyksen. Tuhkalannoituksen vaikutus sitten olisi kymmeniä vuosia.
Ilmastopaneeli: Tehtyjen tarkastelujen perusteella voidaan sanoa, että lisäämällä hakkuita pysyvästi nykyttasoa korkeammaksi vähennetään metsiemme hiilinielua joka vuosi vähintään tämän vuosisadan ajan verrattuna siihen, että hakkuita ei olisi lisätty. Vastaavasti pienentämällä hakkuita pysyvästi parannetaan metsiemme hiilinielua vähintään tämän vuosisadan ajan. Usein esitetty ajatus, että hakkuut lisäisivät metsien hiilinielua Suomessa jo keskipitkällä 30–80 vuoden aikavälillä, on virheellinen, sillä metsästä poistettu puumäärä vähentää hiilivarastoa pitkäksi ajaksi.
Juuri tuolla virheellisellä hakkuutavalla ja metsien pinta-alaa kasvattamalla ojituksilla, jotka nyt pitäsi ennallistaa takaisin suoksi, Suomen metsien kasvua on saatu nostettua 2-kertaiseksi ja samoin hiilinieluakin. Kyllä metsänomistajillakin pitäisi olla vastuu omien metsiensä kasvun lisäämisessä. Jokaisella metsänomistajlla on metsäkuvioita, joissa metsä kasvaa heikosti ja niissä voi parantaa kasvua. Minulla kasvaa nyt yksi 20 ha vanha rämealue kaikkien parannustoimien jälkeen varmasti 10 kertaa enemmän kuin mitä se kasvoi luonnontilaisena rämeenä ja monimuotoisuuskin on lisääntynyt valtavasti.
