Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Onhan niitä kirkkaita järviä ja lampia joka puolella Suomea.
Oulujärven Niskanselkä, vaikka siihen laskee Suomen soisimman ja ojitetuimman alueen vedet.
Mitä ihmettä tämä jatkuvasti esiin tuotu pottumonttu tekee metsäkeskustelussa?
Sen käyttäjät ovat nimittelijöitä.
Veetuilulla ja huutamisella yritetään saada eri mieltä olevat pitämään turpansa kiinni, kun ei asiapuheella saada näitä kumottua.
Vähän outoa. Esiintyvät ylempinä. Eivät antaudu keskusteluun. Eivätkä sano mitään. Eivät tuo keskusteluun mitään.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Tässä nyt nähdään miksi ojitetuilta turvemailta CO2-päästöt ovat epävarmat. Hajonta on valtava.
Karut suot ova pieni CO2-nielu ja noiden paljon CO2-päästävien rehevien ojitusten päästöt voinee saada huomattavasti alemmaksi tuhkalannoituksella tai sirrettyä nielukuokkaan.
Luke on laskenut n. +11 Mtonnin/v CO2-päästöt 5 milj. ha ojitusalueilta.
Tuo Glan saama teksti tuli minullekin.
Ensin luulin, että nyt pitää nimimerkki vaihtaa, mutta sitten kuitenkin arvelin syyksi tuon viittauksen Metsälehden keskusteluun JK-metsistä.
Sieltä moni Hesarin lukija olisi saanut oikeaa tietoa, joka ympritöpoliittisesti olisi ollut väärää moden mukaan.
Siirryn tänne ”Median metsäpolitikkaa” ketjusta.
https://bg.copernicus.org/<wbr />articles/16/3703/2019/#&gid=1&<wbr />pid=1
Linkin taulukko 2 on mielenkiintoinen.
Yritän laskea pois nuo hakkuutähteet tekstin ohjeella, joka löytyy tutkimuksen kohdasta 5 Conclusions.
Toisaalta hakkuutähteiden hajoaminen lisäsi alueen CO2-päästöjä; tähteiden päästöjen arvioitiin olevan 49 % ekosysteemin kokonaishengityksestä ensimmäisenä kesänä avohakkuun jälkeen. Toisena kesänä pintakasvillisuus ja sen perustuotanto elpyivät huomattavasti. Toisaalta hakkuutähteiden CO2-päästöt vähenivät, koska osa tähteistä oli hajonnut edellisen kesän aikana. Yhteensä nämä muutokset vähensivät alueen nettoCO2-päästöjä 41 % ensimmäiseen kesään verrattuna.
Hakkuutähteiden päästö= Rresidue (2017)= 0,41*Reco= 0,41*3135= +1285 g/m2
NEE(2017)/Table 2/ on koko CO2- maaperäpäästö mukana myös hakkuutähteet =+2072 g/m2
GPP (2017)/ Table 3/ on maapohjan pintakasvillisuuden CO2-nielu = -1106 g/m2
CO2-turvemaapäästö (pois lukien hakkuutähteet) on -1285+2072-1106= -319 g/m2.
Tarkoittaa että toisena vuonna aukkohakkuusta maapohja onkin CO2- nielu = -3,19 tn/ha ei päästö.
Ei mikään ihme, sillä Ojasen tutkimuksessa, josta puuttuu hakkuutähteet,
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
näkyy olevan 3 mittauspistettä, jossa ojitetun turvemaan CO2-nielu on jopa -5,0 tn/ha/v ja kaikkiaan 15 miittauspistettä, jossa turvemaan on CO2-nielu.
Nyt selvisi, miksi ojitettu suopohja voi olla reilu nielu.
Syy on pintakasvillisuuden hyvä kasvu metsämaapohjalla, jonka CO2-nielu tässä tutkimuksessa oli toisena vuonna jo GPP= 11,02 tn/ha (taulukko 2), joka vastaa 3 tonnin/ha kuivaheinäsatoa.
Suomihan olisi jo hiilinielu, jos laskettaisiin Ruotsin mallilla.
Ruotsissa hakkuutähteet ovat suuri nielu, meillä ne ovat malliesimerkki päästöistä, jota toistetaan HS:n mielipiteissä, että koko kansa tietäisi.
Hakkuutähteet eli oksat ja kannot sekä muut kuolleet puut muodostavat jopa 17 miljoonan hiilidioksiditonnin hiilinielun.
Ainoa syy kai on ollut ettei mielipide ole ollut modenieleen.
Juuri näin.
Hesarista tiedän, että jos tänään ei julkaista, niin huomenna julkaistaan. Ei kai se voi olla mitään muuta kuin modesta kiinni. Sellaisen salaliittoteoriaan en uskö että husse jotenkin pääsisi vaikuttamaan niihin hylkäyksiin.
Tällä palstalla täytyy todeta ettei juuri hylkäyksiä ole tullut, vaikka husse niistä olisi valittanut modelle.
Avohakkuu nostaa veden pintaa ojitusalueilla ja pienentää siten päästöjä (turvetta hajoaa vähemmän). Miksi siis pitäisi kieltää?
Tässä Ojasen ym tutkimuksessa tuo tulee ilmi. Avohakkunalueen CO2-maapäästö jää pienemmäksi kuin vertailualueen maapäästö.
Tutkimuksessa on mukana myös hakkuutähteet, josta lähetin Ojaselle palautetta. Miksi ovat mukana, kun kyseessä pitäisi nolla vain turvemaan päästöistä, sillä eihän verrokki alueellakaan ole hakkuutähteitä. Hakkuutähteen olivat enimmäisenä vuonna n.50% ja toisena n. 40% CO2-kokonaismaapäästöistä. Tuossakin kuvassa 8 kysymys on ovatko hakkuutähteet mukana?
Linkki ja kuva 8.
https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1
Olli Sallin kommentti on julkaistu. Ollille että kun kirjoitaa linkin eteen vaikka Linkki, niin tekstistä tulee normaali.
Minä lähetin tämän, jota ei julkaistu:
Linkissä voi tutustua JK-kasvatukseen haulla : ”Puunkorjuun tulot menetelmästä toiseen?/ Metsälehti” Kun tasaikäiskasvatuksen metsää aletaan muuttaa hakkuilla jk-metsäksi ja kehutaan yläharvennuksen tuottamia erinomaisia hakkuutuloja, ikävä huomio vain on, ettei hakkuutuloilla ole mitään tekemistä jk-kasvatuksen kanssa. Tulot ovat tasaikäiskasvatuksen menetelmästä. Näin varmaa tässäkin Tuomo Pirttimaan esittelemässä tapauksessa.
Mitähän siinä on sellaista ettei voi julkaista.
Ainakin männyn jatkuvassa kasvatuksessa puut jäävät 10 m lyhyemmäksi.
