Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Selvitä nyt aluksi referenssi- eli vertailuajankohtien identtisyys, tuo vasta sen jälkeen viisautesi julki!
Mitä sian saksaa tämä on?
Seppälän mukaan 1 milj.m3 säästö vähentää päästöjä -1,8 Mtn vuodessa. Luken käyttämä suhde CO2-nielu per sen hakkuusäästö on 0,77 ja sen mukaan 1 milj,m3 hakkuusäästöstä voisi Luken kertoimen mukaan tulla CO2-nielua 1/0,77= +1,27 Mtn. Toisaalta tuo säästö vähentää karikesyötettä ja pienentää nielua. Koko Metsämaan nielua laskettaessa pitää myös maapäästöt huomioida ei vain metsän CO2-nielun lisäystä. Silloin suhde jo olisi 1/1.
Suomen 2023 hakkuusäästö oli 17,2 Mm3 ja sen CO2-nielu oli -13,2 Mtn. Jos Suomen hakkuusäästö olisi nolla, niin CO2-päästön myös on oltava nolla.
Mutta kun Lukella onkin poistumalle suurempi kerroin 1,33 kuin kasvulle 1,25, niin nolla hakkuusäästölläkin Suomen metsät olisivat päästö. Kasvulla 104 Mm3/v päästöä puun kokonaisbiomassoilla laskien tulisi -104*1,25 + 104*1,33= -130+138= +8 Mtn/v.
Johtopäätös tuosta on, että Suomen runkopuuvarannon CO2-nielu alkaa laskea, mikä tietenkin on teoreettisesti mahdoton siksi, että runkopuumäärä pysyy ennallaan.
Jos hakkuusäästö on nolla, niin silloin myös CO2-päästön on oltava nolla.
Luken hakkuusäästön CO2-nielun ja hakkuusäästön määrän (m3) suhde 0,77 ei voi pitää paikkansa. Suhde voi vaihdella 1, 27 molemmin pulin, mutta keskimäärin olisi 1, 27.
Nasan satelliitti näkyy todistavan Ruotsin laskennan oikeaksi ja minun Ruotsin hiilinielulaskennasta saadun hiilinielun olevan oikean suuntainen keroimella 0,9, joka oli n. -40 Mtn
Ruotsin Maankäyttösektorin Metsämaan nielulaskenta?
Suomen Metsämaan päästö Luken mukaan vuonna 2023 oli +1 Mtn-ekv, mutta Ruotsin tapaan laskien ja käyttäen Suomelle kerrointa 0,9 Ruotsin arvoista ja laskien hakkuusäästön CO2-nielun Ruotsin suhteella, niin
Suomen Metsämaan nielu olisi huomioiden puutuotteet nollaksi:= -1,11*17,2-0.9*17-0,9*19Mt+14( turvemaiden maapäästö) =-19,2-15,2-17,1+14= -37,5 Mtn-ekv
Kun jättää tuon turvemaiden maapäästön +14 Mtn-ekv pois, niin Suomen CO2-nielu olisi n. -50 Mtn eli sama kuin Nasan.
– Suomen luonnon soiden CO2-sidonta -3 Mtn/v on pieni eikä vaikuta mihinkään.
– metaanipäästöjen puuttuminen ei sekään oikein muuta mitään, sillä metaanipäästö ei lisää yhtään lämpenemistä, vaan ylläpitää kertaluontoista lämpöastetta, sillä se hajoaa niin nopeasti ilmassa. Vain CO2-lisäys ilmakehään nostaa ”teorian” mukaan joka kerta lämpötilaa, sillä CO2-kaasu on pitkäikäinen ja kasautuva.
– puujalosteiden CO2-vientikään n. 25 Mtn/v huomioiden ei sekään tee Suomesta päästöä.
Kyllähän tämä peli alkaa Luken, Ilmastopaneelin ja Luontopaneelim osalta olla pelattu.
Häkkiselle, että luonnon metsässä on samat puut satoja vuosia ja kasvu jo 150 vuoden jälkeen negatiivinen. Miten sinne maapohjaan sitä hiiltä varastoituu aina vain lisää, kun koko ajan hiipuva karikemäärä maanpinnalle tippuneet neulaset, lehdet ja kuolleet puiden oksat luovuttavat nopeasti hiilen takaisin ilmaan.
Talousmetsissä taas hyvää kasvua on koko ajan ja maanpäällistä karikeita tulee paljon enemmän ja päälle tulevat aina karikeryöpyt hakkuissa ja kannot ja juuret ovat vielä maassa, jotka lahovat paljon hitaammin.
Minun käsitys on, että hyvin kasvassa talousmetsässä hiiltä on enemmän kuin 60%, mutta luonnon metsässä se voisi olla tuo Ilvesninen tutkimusten mukainen 60% ja alle.
ligniinin osuus kasvaa turpeen hajotessa luokasta H1 luokkaan H10 15:stä 50 %:iin samalla kun lähes hajoamattoman humuksen (’kuollut hiili’) osuus kasvaa 5:stä 30 %:iin.
Miten näitä tietoja käytetään turpeen päästöjä ja nieluja laskettaessa. Käyttääkö Luke näitä?
Soita Suomessa on ojitettu 6 milj.ha, joista 1 milj.ha on muuttunut kivennäismaiksi.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kasvupaikat-kannattavuus-onturvekankaiden-haaste/#5dfaa1a5
AJ: Suolla päästöt voivat jopa pienentyä avohakkuun jälkeen, jos vedenpinta nousee ja aiempaa enemmän turvetta jää hapettomiin oloihin.
Tässä tutkimus turvemaan aukon päästöistä ojitusalueella. CO2-maapäästöt vähenivät hakkaamattomaan verrokkialueeseen nähden, kun pohjavesi nousi puiden haihdunnan vähenemisen vuoksi. Figure 8.
https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1
On kyse kasvuturpeesta, jonka hiilestä virolaistutkimuksessa 30% on pysyvää.
Nykyinen kasvuturpeen päästölaskentamalli on lainattu suoraan energiaturpeen päästöjen laskennasta ja siihen se ei sovellu. Tutkimukset osoittavat, että jo pieni hiilen lisäys maaperään parantaa satoja ja metsän kasvua, joten tämäkin maaparannusaineeksi kierrätettävän käytetyn kasvuturpeen positiivinen vaikutus valtioiden hiilitaseeseen on jäänyt täysin huomioimatta.
Kävin läpi vanhan ketjun ”Turve uusiutuvaksi” ja sieltä löysin tämän. On jo unohtunut, että Suomessa turvemaiden n. 9 milj.ha CO2-nielu onkin -12,4 Mtn/v. Luonnon soiden nielu siitä on vain -3..-4 Mtn/v. Pitäisi tarkistaa sähköpostit, mitä kysylyt sisältävät tästä näennäisnielukertymästä -9,6 Mtn, kun olen saanut kaksi vastausta, miten tämä CO2-nielu -9,6 huomioidaan maapäästöissä. Siitähän ei nyt tässä jupakassa ei ole puhuttu mitään.
On kysytty ja vastaukseksi saatu, että tämä turpeen CO2-sidonnan näennäisnielukertymä – 9,6 Mtn/v ei ole laskelmissa mukana. Turveinfon mukaan hiilinielu olisi 3,44 Mtn/v, joka vastaa CO2-nielua -12,6 Mtn/v, josta vähennetään luonnon soiden CO2-nielu -3 Mtn/v (tämäkin tarkentui) ja saadaan näennäinielu -9,6 Mtn/v.
Ojaselta saamaani vastaus kysymykseen, onko tuo näennäisnielu mukana hänen laskelmissaan karujen ojitusalueiden hiilinielussa – 0,7 +-0,3 Mtn/v ja rehevien ojitusaluiden jopa -5 Mtn/v hiilinieluissa, vastaus oli, että ON ja mukana on anakin kaikki kuollut karike. Samalla tuli selväksi, että rehevien ojitusalueiden vanha hiilivarasto vähenee keskimäärin summattuna päästöt ja nielut ja myös 80 cm ojilla, mutta karuilla ojitusalueilla ei vanhan hiilivaraston päästöa ole, on vain kuollut karike nielu, joka sisältää myös näennäisnielun. Ojasen linkin sivun 8 päästö ja nieluarvot koskevat vain turvemaapohjaa eivät sisällä metsien hiillinielua.
Enempää en saanut irti kummaltakaan, kun lopettivat parin vastauksen jälkeen yhteydenpidon. Kysyttävää olisi ollut vaikka kuinka.
Linkki https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/turve-uusiutuvaksi/sivu/99/
