Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Eikös hillitön hiilen kertymä ojitetun suon pintakasvillisuuteen ole hankittavissa myös jk-metsään?
En oikein tiedä. Kuusi on vähän huono puulaji, kun latvus harvassa ulottuu maahan saakka. Onko kukaan nähnyt vielä harvaa oikeaa jk-metsää missään?
Itse en innostu tästä metsien hiilinielukaupasta. Kyllä Suomen hallintoapparaatti on jo nytkin liian monimutkainen ja byrokratia ei kaipaa enää yhtään lisäsääntelyä.
Hiilinielukauppa on absurdi eikä sitä millään byrokratialla voi hallita eikä ainakaan Suomen tapaan laskemalla. Ruotsilla on oma laskentatapa, jonka mukaan laskien Suomi 2023 oli jo reilu hiilinielu kuten Nasankin mukaan, kun jätetään maapäästöt huomiotta, jota ovat vaatineet Luken Ilvesniemi ja Suomen ainoa Metsätieteiden Suoprofessori Anna-Mari Lauren.
Korjattavaa kyllä olisi. Varsinkin Suomen metsien kasvu. Ruotsi jo korjasi, kun notkahti 110 milj.m3:iin 2018 jälkeen ja nyt sitten takaisin 125 milj.m3. Olen odottanut meillä jo monena vuonna ainakin 1..2 milj.m3 korjauksia, sillä ainakin täällä metsät ovat viime vuosina kasvaneet paremmin kuin koskaan.
Pohjoisten ojitettujen turvemaiden maaperä on siis nielu ei päästö linkin mukaan Lapissa ja rohkenen sanoa, että Oulun läänin alueella ainakin neutraali, sillä ojitetut suot yleensä ovat karuja kuten Lapissa. Ojasen tutkimuksen mukaahan karut ojitetut suot ovat pieni nielu (https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf)
Eli siis alueilla, joissa Suomen suurimmat ojitusalat sijaitsevat, turvemaaperä ei ole päästö.
Ja rehevät suo-ojitukset ympäri Suomea, joidenka hakkuuaukeilla kasvaa hillittömästi heinää, horsmaa, vattua, sammalta jne voivat olla suuri CO2-nielu jopa -5 tn/ha/v Ojasen mukaan (ks linkki), kunhan siirrytään kasvattamaan valopuitua mäntyä ja koivua ja pidetään muu vesakko kurissa, että maapohja saa riittävästi valoa ja pohjaveden pinta pidetään kierron aluksi 0,5 m syvyydessä naveromätästyksellä. Mitään jk-metsiä tähän ei tarvita.
Näin saadaan turvemaiden maapäästöt +12 Mtn-CO2 nollaan. Tosin metaani päästöt jäävät, mutta ovat pienet.
Pelkästään vuosina 2022-23 ostovoimasta katosi 12%.
Vaikka olisi kadonnut 50%, se ei kuitenkaan vähentänyt yhtään julkisen sektorin velkaantumista, vaan lisäsi.
Hyvin on beljakovilaisella ay-liikkeellä Suomen talous hanskassa.
On pysäyttänyt Suomen talouden kasvun 17 vuodeksi kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla (kukiapa ei palkakorotuksia haluaisi) ja velkaannuttanut Suomen julkisen sektorin ja velkaannuttaa vielä kiihtyvällä vauhdilla tästä eteenpäin suurilla 7,8 % palkankorotuksilla.
Putin voi hyvällä syyllä sanoa, että ” tämä menee ihan suunnitelmien mukaan”.
1. Sähkön tuotannon ja siirron tarvitsemat linjat aiheuttavat pysyvää metsäkatoa, jolle lasketaan maankäyttösektorilla vuotuinen päästö. Metsäkato voitaisiin sanktioida niin, että vastaava pinta-ala uutta metsää tai metsien suojelua tulee rahoittaa.
Suomen metsäkato on n. 15 000 ha vuodessa ja siitä lasketaan n. 3 Mtn-CO2 päästö.
Jouto ja peltoheittojen metsityshanke oli hyvä tapa lisätä metsäpinta-alaa, mutta sekin lopettiin. Niitä taitaa olla satojatuhansia hehtaareita ympäri maata.
Vanha kivennäismaapelto on paras paikka kasvaa kuuselle.
Reima Ranta: Ja liihottelija Mariini on hänen idolinsa, jonka mielestä kaikille nelipäiväinen viikko ja kuuden tunnin työpäivät – voi tule ja puserra.
Kun Antti Rinne aloitti pääministerinä ensimmäiset sanat olivat ”Rahaa on”.
Julkisen sektorin palkankorotukset valkaannutti Suomen.
Rahaa ei enää ole.
Kommentti Lauri Kiiski: Suomen julkisen sektorin palkkasummaa on kasvatettu 22 miljardista eurosta nykyiseen n. 33 miljardiin euroon v. 2008 lähtien täysin ilman talouden ja tuottavuuden kasvua velkarahoin. Tämä vieläpä ennätyksellisesti muihin EU- maihin verraten. Julkisen velan lisääntyminen johtuu suurin osin juurikin palkkamenojen kasvusta.
Suomen talous ei ole kasvanut vuoden 2010 jälkeen yhtään ja kaikki julkisen sektorin menolisäykset ovat otettua velkaa myös palkankorotukset.
Tuo palkkojen nousu 11 miljardia 17 vuodelle jaettuna 11/17= 0,65 miljardia/v on lisännyt velkaa tähän malliin:
– Vuoden 2008 alussa otettu velka palkkoihin on tähän vuoteen mennessä lisännyt velkaa 17*0,65= 11,1 miljardia.
– Vuoden 2009 palkankorotukset tähän vuoteen mennessä ovat lisänneet velkaa 16*0,0,65= 10,4 miljardia.
-Vuoden 2010 palkankorotukset ovat lisänneet velkaa 15*0,650 =9,75 miljardia
Jne….
Yhteensä 153*0,65= 99,45 miljardia.
Ja jatkoa on tulossa.
Nyt kesällä julkisella sektorilla tehtiin palkkasopimus 7,8% korotuksista vuoteen 2028 mennessä, joka tekee tuohon 33 miljardin palkkapottiin lisää 33*7,8/100= 2,6 miljardia.
Joka kasvattaa sitten Suomen julkista velkaa 10 vuodessa vuoteen 2038 mennessä, jos talous ei kasvakaan tulevina vuosina.
= 55*2,6= 143 miljardia.
Pitäisiköhän tämä viimeinen palkkasopimus kuitenkin perua, kun sen vielä voi?
Kurki jakaa meille ”vuoden 2015” tuloksia.
Totta. Anteeksi. Tässä alkuvuosi tältä vuodelta 2025.
Billerud paransi edelliseen vuoteen 2024 verrattuna tulosta 25%, joka oli 470 milj. kruunua.
Vastaavana aikana Metsäroup tappiolla -37 mil.€.
https://www.skogskunskap.se/aga-skog/priser–kostnader/virkespriser/
Ruotsin puunhintoja tienvarressa kuoren alta mitattuna alku vuonna 2025.
Vastaavat Suomen hankintahintoja, jotka löytyvät tämän lehden sisältöalueelta ”Puuhinta”.
Eipä näy Billerud juurikiaan kärsivän menekkivaikeuksista.
Mutta Suomessa sellutehtaat seisovat ja supistavat. Metsägroup oli alkuvuonna 2025 tappiolla -37 milj.e.
Pakkauspaperia ja sellua valmistavan BillerudKorsnäsin liiketoiminnan rahavirta oli +541 miljoonaa Ruotsin kruunua vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä (+323 miljoonaa Ruotsin kruunua vuoden 2015 toisella neljänneksellä).Liiketoiminnan rahavirta koostui 956 miljoonan Ruotsin kruunun liiketoiminnan rahavirrasta, josta vähennettiin -415 miljoonan Ruotsin kruunun nykyiset nettoinvestoinnit. BillerudKorsnäsin nettovelkaantumisaste 30. syyskuuta 2015 oli 0,46-kertainen (0,62 vuoden 2015 toisen neljänneksen lopussa). BillerudKorsnäsin taloudellinen tavoite nettovelkaantumisasteelle on, että sen tulisi olla alle 0,90-kertainen. Sijoitetun pääoman tuotto oli 15 prosenttia viimeisimmän raportoidun liukuvan 12 kuukauden jaksolla (+12 prosenttia vuoden 2015 toisella neljänneksellä).Yhtiön tavoitteena on, että keskimääräinen ”suhdannekierron aikana” ylittäisi +13 prosenttia.
https://www.papperochmassa.se/20190804/636/billerudkorsnas-gor-ett-starkare-resultat?page=%2C17
