Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ojitetut suometsät pitäisi laskea erikseen.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192323000552
Katselin linkin Lettosuon tutkimusta NEE osalta, joka näkyy laskevan 300..400 g-CO2/m2 vuosittain ja kun NEE näkyy olevan kuudentena vuonna 820 g-CO2/m2, niin se olisi parin kolmen vuoden päästä jo lähellää nollaa, kun samalla GPP kasvaa myös n. 300 g-CO2/m2/v, niin voisi sanoa:
1. Avohakkuun jälkeen Lettosuo kääntyy CO2-nieluksi noin 8…10 vuotena, jota se oli ennen avohakkuuta n. – 3 tn/ha/v, joka sitten korvaa tämän alku notkahduksen 50 vuoden aikana ennen kohteen päätehakkuuta.
2. Tällaiset ravinteikkaat Lettosuon tapaiset metsää kasvavat suot ovat ilmaston kannalta neutraaleja.
3. Näillä muutaman vuoden tutkimuksilla luodaan valheellista kuvaa suo-ojituksista, kuinka ne ovat valtavia päästölähteitä suurimmaksi osaksi hakkuutähteiden vuoksi, jotka Ruotsissa ovat nieluja, kun jätetään kertomatta, että metsän koko kiertoaika huomioiden, niillä ei ole ilmastovaikutuksia yhtään enempää kuin kivennäismaiden maapohjillakaan tai luonnontilaisilla metsilläkään.
Häkkisellä tarkka selvitys.
Luken kerroin nykyiselle hakkuusäästön CO2-nielulle on 0,77. joka on lähes puolet tuosta 1,25:stä. Ruotsilla se on n. 1,0.
https://stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Hakkuissa syntyvälle kuolleen biomassan CO2- päästöille tai nieluille on Metsämaaluokassa erilliset varastolaskennat linkissä sivu 45 taulukko 1.7 mukaan aivan kuten Ruotsillakin
– kivennäismaat (SOM+DOM) ovat Luken mukaan plus miinus nolla
– turvemaat (SOM+DOM) ovat Luken mukaan n. +12 Mtn-CO2-päästö
Kymmenen (10) kuutiometrin puumäärän CO2-sisällön saa kertomalla sen 0,73 eli sisältö on 7,3 tn ja jos tuo määrä olisi elävää runkopuuta, sen koko biomassan CO2-sisältö tulee kertoimella n. 1,25 eli 1, 25*10= 12,5 tn-CO2.
Luke laskenee metsien hakkuusäästön CO2-nielun niin, että kasvun koko biomassan CO2-nielusta vähennetään poistuman koko biomassan CO2-päästö.
Jos molemmilla puolin olisi kerroin 1,25, niin silloin vuoden 2023 hakkuusäästön 17,3 milj.m3 CO2-nielu olisi 1,25*17,3= – 21,6 Mtn, mutta kun se Luken mukaan onkin 13,2 Mtn ja kerroin 0,77, niin kertoimet metsien kasvulla ja poistumalla ovat erilaiset.
Luke on tätä kommentoinut niin, että puiden latvukset ovat eri kokoisia ja siitä tulee ero. Tottahan on, että päätehakkuussa hakataan niitä harvassa olevia suuria puita, joilla on myös suuri latvus, mutta onko se tuota luokkaa? Alaharvennuksissa taas jäävät kasvamaan valtapuut, joidenka latvukset ovat elinvoimaisia ja suuret suhteessa runkoihin.
Runkopuihin luetaan kaikki yli 1,3 m puuvartiset puut taimista lähtien.
Kertoimesi ovat epävirallisia (omia?) arvioita, eivätkä osa IPCC-laskentaa. Ei naturvardsverket viitteessä ole mitään kerrointa, oletko poiminut yleisen poliittisen kannan, 1m3 sitoo noin 1-1,1 t CO2 (itse asiassa pyöristetty luku viestintää varten) ja laskenut itse LUKE kertoimen 0,74, joka ei myöskään ole LUKE käyttämä vakio?
Luke käyttää kerrointa n. 1,25 , joka sama kuin CO2-sidonta (tämän tiedon olen saanut Lukelta), kun lasketaan keskimäärin kaikkien puulajien koko biomassan CO2-nielua (runkopuun lisäksi mukana oksat+juuret ym) eli 1 m3 runkopuuta sitoo 1,25 tn hiilidioksidia. Runkopuu tästä sitoo 0,58*1,25= -0,73 tn. Latvus oksat neulaset ja lehdet sitoo 0.2*1,25=0.25 tn ja kannon ja juuret 0.22*1,25=-0,275 tn.
Kun hakkuusäästö ilmoitetaan runkopuukuutiona, niin kait siihen CO2-nieluun lasketaan mukaan myös koko puun biomassa oksat, juuret ym. mukaan eikä vain runkopuu.
Tämänhän pitäisi kaikkien hiilinielusta keskusteluun osallistuvien tietää.
Häkkinen : Yhteen laskulla saadaan, että ensimmäisenä vuotena hajoaisi puubiomassa 15,5 m3 ( 13 tn co2 / ha) ja toisena 13,1 m3 ( 11 tn co2 / ha).
Linkin mukaan Lettosuon avohakkuun hakkuutähteiden osuus 1. vuonna oli n. 20 tn-CO2/ha (49%) ja toisena vuonna 14,3 tn-CO2/ha (41 %).
Häkkisen laskelma on oikean suuntainen. Lähes nappiin tuo toinen vuosi.
Linkistä ei selviä montako vuotta ottaa, että Lettosuo muuttuisi takaisin nieluksi, jota oli ennen avohakkuuta..
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192323000552
Laitan tähän Ruotsin metsämaan nielulaskennan ja hakkusäästöjen linkit vertailuksi. Ruotsin CO2-kerroin hakkuusäästölle (m3) on n.1.0…1,1. Suomessa 0,77.
https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/
Mistä on peräisin 13,2/0,6=-22 MtnCO2 laskun jakaja 0,6?
Tarkennan. Jaettava olisi Ilvesniemen kertoimella 0,82*17,2 (runkopuuta milj.m3))= -14,1 M tn-CO2 tai Luken kertoimella laskien n. 0,74*17,3= n. -12,7 Mtn-CO2. Koko puun elävästä biomassasta runkopuu on 0,6 (tarkemmin 0,58) eli hakkuusäästön CO2-nielu runkopuu+oksat+ juuret ym. olisi n. 12,7 /0,6= 21,2 Mtn-CO2.
Ei kai hakkuusäästön nieluun ole olemassa vähennyksiä. Täältä näkee miten metsien CO2-nielu lasketaan. Hakkuusäästön nielu runkopuuta+ kivennäismaan tase (SOM+DOM) + turvemaat (SOM+DOM).
Puutuotteet (pitempiaikainen puutavara) lasketaan myös erikseen.
Kun hakkuusäästö ilmoitetaan tilavuuden mukaan, niin sen kuivapainolla myös sen CO2-nielu lasketaan.
Linkin (maankäyttösektori) sivu 45 ja Taulukko 1.—— :https://stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9
Onko maapohjan 50 tonnissa elävä biomassa mukana?
Kuvassa maaperän hiiltä näkyy olevan monessa kerroksessa humuksessa (kasvien hajonnut biomassa) lähes yhtä paljon kuin kivennäismaassa. Tästä humuksesta liukenee vesiin vesiä värjäävää TOC:tä.
Juuret ja kannot runkopuun ja oksien ja lehtien lisäksi ovat elävää biomassaa, joidenka hiili pitäisi olla mukana metsän hiilinielua laskettaessa. Lisäksi maapohjassa on vaihteleva määrä kuolleen biomassan hiiltä sekä pysyvää pitempiaikaista hiiltä. En tiedä miten jakautuvat, mutta nuorempaa kuollutta hiiltä myös pitäisi laskea mukaan hiilinieluun.
Vuonna Suomen 2023 Suomen hakkuusäästö oli 17,3 milj.m3, mutta sen CO2-nielu oli Luken mukaan vain -13,2 Mtn-CO2 eli sidonta kerroin oli 13,2/17,2= 0,77. Tuo nielu vastaa vain runkopuun nielua. Miksi puiden muun osan biomassan hiili ei ole mukana.
Linkissä edellä Ilvesniemi on laskenut 1 m3 (puukuution) CO2-sidonnan näin. Kuivatilavuuspaino 0,45 tn/m3, josta puolet 0,225 tn/m3 on hiiltä C ja CO2-sidonta sitten 3,67*0,225= – 0,82 tn/m3.
Eikö tuon hakkuusäästön nielun pitäisi olla 13,2/0,6= -22 Mtn-CO2?
Kurki väittää, että 40/60 suhde toteutuisi vuosittaisessa kasvussa. Näinhän ei ole.
Samaa mieltä.
Suhde toteutuu pitemmällä ajalla ei vuosittain, sillä maapohjassa on myös pysyvää pitempiaikaista hiiltä puolet, joka sotkee.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9
Ilvesniemen linkin mukaan Etelä-Suomen metsien maaperässä olisi hiiltä n. 60 tn. Open AI:n mukaan hiiltä olisi 60..100 tonnia, josta noin puolet olisi pitkäaikaista pysyvää ja toinen puoli uutta varastoa, joka täydentyy maanpäällisen biomassan hiilisyötteestä ja hajoaa vanhimmasta päästä.
Tuon toisen Ilvesniemen linkin mukaan E-Suomen maapohjaan olisi kertynut n. 50 tonnia hiiltä 10 000 vuodessa, josta pysyvää lienee puolet ja muutokset hiilivarastossa olisivat vähäisiä.
Keskimäärin runkopuuta 150 m3/ha olevan metsän elävissä juurissa ja kannoissa olisi hiiltä 0, 5*0,75*150/0,6/3,67= 25 C-tonnia hehtaarilla, josta puuttuu vielä pintakasvillisuuden hiili.
Eikä tuota vaanhaa ja pysyvää hiiltä voi laskea mukaan hiilinieluun.
Avohakkuu ei hävitä hiilivarastoa
Huonoja uutisia metsänhakkuiden vastustajille: hiilikortti ei toimi perusteena vaatimuksille avohakkuista luopumiseen.
Metsän hiilestä keskimäärin 60 prosenttia on maaperässä, kun mukaan lasketaan myös humus, karike ja puiden juuret. Loppuosa metsän hiilivarannosta on sitoutunut puustoon.
Biosoil-tutkimus: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#e6075564
Metsien runkopuumäärä noussut 1960-luvulta lähtien 1500 milj.m3:stä nykyiseen 2550 milj.m3:iin, kun siirryttiin jatkuvasta kasvatuksesta jaksolliseen.
Ilvesniemen mukaan metsien maaperän CO2-varasto on noussut samaan aikaan n. 1,5*1500= 2250 Mtonnista nykyiseen 1,5*2550=3825 Mtonniin.
Nettonousua 1575 Mtn.
