Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Vrt. kuitenkin kuva 7 s. 32 . Vihreä LT-alue vastaa kangasmetsää ilman suota ja ojituksia. Jos ekstrapoloi kuvaan 50 > 100 suo-osuuden ja 50 > 100 ojitusosuuden, toc-päästö kaksinkertaistuu.
Mitä tämä tarkoittaa?
En tiedä miten Kurki saat MetsäVesi2020-raportin kuvasta 13c s. 41 metsän osuudeksi toc-päästöstä 90 %.
Kuvassa 13 c ovat tutkimuksen antamat tiedot.
En kai minä mitään tuollaista tulkintaa ole tehnyt, että 13 c tiedoista tulisi mitään 90%. Tuo 90..96% osuus on valtakunnallinen tieto valuma-alueilta.
Minun tulkintani on , että kuvassa ojitetun ja ojittamattoman SUON (ei valuma-alue) TOC-kuormaero on aika pieni tuohon Metsän TOC-kurmaan nähden, joka mahdollistaa paljon suuremman eron 2..3-kertaisen ja silti turpeesta irronnut TOC olisi luonnontilaisen suon luokkaa.
Mika Niemisen kommentti ei ota huomioon sitä, että vesiin tulee vain 4%..12% koko TOC-kuormasta. Hän maalailee kauhukuvia tästä pienestä osuudesta ja pienestä avohakkupläntistä siellä täällä ja jättää suuremman kuormaosuuden 90..96% täysin huomiotta. Jos kerran avohakkuulta turvemailta karikkeista tulee TOC-kuormaa enemmän, niin mitä sitten, kun se ei tule turpeesta. Näinhän on tilanne myös huonosti läpäisevillä kivennäismailla. Kyllä metsän hakkuujätteistä irtoaa TOC-kuormaa enemmän kerralla kuin karikkeista ja ne ovat mukana Metsätalouden kuormassa, jotka vähentää turpeesta irronnutta osuutta.
Tämä kuvan 13 c keskimääräinen Metsän 75 kg/ha TOC-kuorma tulee myös kivennäismailta jokien ja purojen suojakaistoilta ei vain ojitetuilta turvemailta. Mikä ylimääräinen TOC-kuorma juuri turvemailta tulisi hakkuujätteistä.
Ja kuten jo edellä sanoin tuo Metsän TOC-kuorma vaihtelee metsän mukaan.
Kumpikin kuvio tuottaa jatkossa epäilemättä taloudellista hyötyä. Sensijaan en näe toimintaa kovinkaan luonnon kestävänä käyttönä.
Esimerkillistä toimintaa metsänomistajalta uudistaa hakkuut ja on vielä kestävää luonnon käyttöä. Tulee uusi ehompi metsä. Hyvä että männylle on onnistunut. Ei ole haapaa ei kuusia eikä koivua. Niistä olisi vain harmia tulevaisuudessa kestävälle käytölle.
Kurki. Ymmärtääkseni presidentillä on vielä veetto-oikeus jota hän varmaan käyttää aika tehokkaasti asiassa kuin asiassa.
Jos presidentti käyttää varsinaista veto-oikeuttaan, lakiesitys palaa kongressiin.Laki astuu voimaan presidentin vastustuksesta huolimatta, jos sekä edustajainhuone että senaatti hyväksyvät sen uudelleen vähintään 2/3 määräenemmistöllä
Jos tämä määräenemmistö saavutetaan molemmissa kamareissa, lakiesityksestä tulee laki ilman presidentin allekirjoitusta. Jos vaadittavaa 2/3 enemmistöä ei saada kasaan, lakiesitys kaatuu lopullisesti.
Venäjän pakotteet, jotka Trump jäädytti, tulevat varmasti heti uuden kongressin aloittaessa uudelleen voimaan Trumpin vastuksesta huolimatta.
Kongressin tarvitsee hyväksyä ne uudelleen 2/3 enemmistöllä molemmissa kamareissa.
Lindsay Grahamin nimeä kantava lakiesitys sai jo ensimmäisessä äänestyksessa syyskuussa 2/3 enemmistöt. Miksei myös saisi uuden kongressin aikaan tammikuussa.
Koejärjestely sille, johtuuko metsätalouden lisäinen toc-kuorma pääosin karikkeista ja hakkuutähteistä, olisi kenties helppokin järjestää.
Koejärjestely ja tutkimus on jo kuvattu Metsävesi raportin kuvassa 13 c.
Eihän metsän karikkeen ja hakkuutähdeiden TOC-kuorma voi olla nolla, jos ojituksella kasvaa metsää.
Kuvassa vielä on annettu metsän tuottama TOC-kuorman keskimääräinen suuruuskin, mutta sehän voi vaihdella monesta syystä, kun esim kuusella TOC-tuotto on suurempi verrattuna mäntyyn ja koivuun tai metsän puuston määrä vaihtelee.
Kuvassa 13 c TOC-ero suurimmalla lämpösummalla 20 kg/ha/v, mutta sehän voi olla suurempi riippuen Metsästä, jonka TOC-kuorma voi olla 75 kg/ha.
Toinen kokonaisuus koskee Kurjen oletusta, että ojat eivät lisää turvemaaperän toc-päästöjä vesiin.
Tottakai turvemaiden ojitukset lisää TOC-kuormaa, lisäähän luonnonsuotkin kivennaismaihin nähden
Luonnon suona olleeseen nähden tämä sama suo ojitettuna ei tuo TOC-kuormaa lisää.
Selvittääkö tämä yhtään?
Tuo aloituksen seminaarilinkissä Syken Seppo Knuuttila ensin maalailee kauhukuvia metsätalouden TOC-orgaanisen hiilen kuormista kuinka se värjää vesiä. Ei jaa tuota Metsätalouden koko TOC-kuormaa kolmeen eri kuormaan Metsistä, Hakkuista ja Turpeesta irtoavaan, vaan antaa ymmärtää, että se kaikki on turpeesta. Ei mainitse mitään, että TOC-kuorma on kalojen ravintoresurssi eikä vain haitta. Sitten lopussa oikeastaan mitätöi kaiken aiemman sanotun, että metsätalous käsittää vain 4% kaikesta vesiin tulevasta TOC-kuormasta.
Lisäksi hän esittelee MetsäVesi raportin sivulla 66 olevaa kuvaa 28, jossa on esitetty fosforin ja typen lisäkuormat. Suurimmat fosforikuormat sijoittuvat aika pienelle alueella noin Oulusta 100..200 km itään ja pohjoiseen.
Yleensä koko maassa fosforikuormalisä vaihtelee 10 g…130 g/ha ja typen 100g…1300 g/ha/v.
Päijänteen ja Pihtiputaan alueella fosforilisä on 10..20 g/ha. Sitä nytvarmasti ei kannata ruveta puhdistamaan.
On harhaanjohtavaa antaa käsitys, että viime vuosien esitetty 3-kertainen TOC-kuorman nousu 390 tn/v edelliseen kauteen 130 tn/v nähden olisi pelkästään turpeesta irronnut. Onhan siellä metsän karikkeista ja hakkuistakin tulevaa.
Seppo Knuuttila Sykestä myös sanoo : Uusimpien kuormituslukujen mukaan ei ole mennyt kuten aikaisemminn oletettiin, että ojitusalueiden TOC-kuormitus alkaisi pikku hiljaa vähenemään näiden uusien tutkimustulosten mukaan vanhoilla ojituksilla vaan, että kuormitus voi jatkua reilusti piteempään.
Tottakai jatkuu pitempään, kun uutta TOC-kuormaa tulee lisää, kun metsät ojituksilla kasvaa ja hakkuut ovat lisääntyneet.
