Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Norja on saanut rikastua rauhassa fossiilisilla öljyllä ja kaasulla. Äljyrahaston 1500 miljardin tuotto 5% vastaa Suomen valtion budjettia.
Suomessa uusiutuvan turpeen käytön kieltämisaloite tuli suoraan Venäjän influensseri Kimmo Kiljuselta.
Luke vasta julkaisi tutkimukset turvetuotannon vesistövaikutuksista. Niitä ei löytynyt.
https://www.verkkouutiset.fi/a/bjorn-wahlroos-taman-takia-suomella-ei-mene-niin-hyvin/#17ec5cb3
“Paras hallitusohjelma 50 vuoteen”
Nykyhallituksesta Wahlroos puhuu positiivisesti, mutta kritiikkiäkin on. Hän katsoo Petteri Orpon (kok.) hallituksen linjan olevan selvästi oikea ja hallitusohjelma kunnianhimoisempi kuin aikoihin.
– Harva maa on kokenut 18 vuotta sellaista talouden takapakkia kuin Suomi. Se ei oikene ihan pienillä toimenpiteillä.
Wahlroos arvioi, että tarvittaisiin “riittävän dramaattisia ja suuria” uudistuksia etenkin verotuksessa ja työmarkkinoilla, jotta talouskasvu voitaisiin palauttaa lähelle potentiaalista tasoa.Työmarkkinoilla tarvittaisiin muutosta historiansa aikana miljoonia työttömiä Suomeen tehtailleesta beljakovilaisesta ay-liikkeestä pohjoismaiseen vastuuta ottavaan ay-liikkeeseen, että kilpailukyky säilyisi ja Suomen talous saataisiin taas kasvuun.
Nyt pitäisi olla menossa Sipilän KIKYn 3.vaihe. Palkkojen pitäminen ennallaan, että kilpailijamaat nostaisivat omiaan ja päästään tasavertaiseen asemaan. Ruotsissa 3-vuorotyön palkkakustannus metsäteollisuudessa on edelleen 40% halvempaa.
Julkisella sektorilla nyt 18 vuoden aikana palkankorotuksiin on jouduttu ottamaan 100 miljardia velkaa, kun talous ei ole kasvanut yhtään.
Wahlroos ottaa tuossa esimerkiksi talouden hoidosta 1990-luvun alun laman. Holkerin hallituksen aikaisten 40% palkankorotusten aikaansaannos 600 000 työtöntä konkurssien ja pankkisektorin romahduksen jälkeen, talous pelastettiin 40 % devalvaatiolla, joka palautti palkat takaisin kilpailijamaiden tasolle ja saatiin talous kasvuun.
Pääministeri Lipposen hallituskaudella maksettiin Suomi lähes velattomaksi ja Lipponen otti beljakovilaisen ay-liikkeen 8 vuodeksi kuristusotteeseen. Muutenhan se ei olisi onnistunut.
Ilkkui joka päivä sinne suuntaan, että matalat (kilpailijamaiden mukaiset) palkankorotukset mahdollistavat Somelle hyvä talouskasvun ja hyvän työllisyyden”.
Lipponen on Suomen historian paras pääministeri.
Petri Keto-Tokoi huomautti eräässä esitelmässä mainitusta Vessarin jk-koealueesta, että se on ollut alun perin jaksollisesti hoidettu. Aitoja pitempään jk-mallissa olleita metsiä ei ole hyvin paljon tarjolla havaintokohteiksi.
Missä päin tämä jk-metsä on?
Ilmeisesti aloitettu jaksollisen vanhemman metsän yläharvennuksella ja niitä pitää tehdä useampia ja kestää kymmeniä vuosia ennen kuin jk-metsästä voi puhua.
Tässä Luontopaneelin linkissä kuvan 9 mukaan jk-metsän simulointi aloitetaan jaksollisesta ensiharvennuksesta.
Metsätalouden vesistöpäästöt ovat nyt paljon lievemmät kuin uudisojitusten aikaan, kun ojat ovat nyt pääosin vanhoja ja kasvittuneita.
Näinhän se on, mutta eikö se viimeinen hokema ole, että kuormat ojitusalueilta eivät laskekaan ajan myötä.
Paikallisesti kuorma voi olla metsätaloudesta edelleen suuri,
Nyt ei ollut tasapuolista ja joudun huomauttamaan, että luonnnnontilaisilta valuma-alueiltakin on myös mitattu yhtä suuria TOC-kuormia.
Ajantasaisia ohjeita noudattamalla saadaan kuriin pääosa haitoista.
Pahoittelut, että tuli lorautettua niin ruskeaa vettä jokeen, kun laitoin venettä talviteloille.
Saanenkohan syytteen vesien pilaamisesta.
Sanovat sinun kirjasi mitä tahansa.
Eivät ole minun kirjoja.
Eipä kauakaan kun oli tv:ssä juttua ojitusten vaikutuksista vesistöön.
Ne taas ovat roskaa. Vain n. 5% verran vesiä tummentavaa humusta tulee ojistusalueilta, jos sitäkään.
Laitoin veneen talviteloille muutama päivä sitten. Oli syksyn sateiden jälkeen täynnä vettä ja koivunlehtiä paljon likoamassa veneessä, kun rannalla kasvaa koivuja.
Vesi oli ruskeampaa kuin joessa ja veneen pohja tyhjennyksen jälkeen haisi vielä käymälän alustalle.
Siinä meillä on vesien pilaaja.
Koivun lehdet.
Ei tuota humuspäästöä koskevaa tulosta varmaan voi yleistää 3 valuma-alueesta koko Suomeen.
MetsäVesi-raportissa sivu 46 Taulukko 5 on nyt 3 luonnontilaista valuma-aluetta Liuhapuro, Kelopuro ja Välipuro ja niiden keskimääräinen TOC-kuorma on suurempi kuin ojituksia sisältävien.
Vesitalous 1/2016 / Finer ym tutkimuksessa olivat Liuhapuro, Porkkavaara ja Mustospuro ja niidenkin TOC-kuorma oli suurempi.
Vuonna 2014 perustettu seurantaverkko muodostuu 11 luonnon tausta-
kuormituksen ja 20 normaalin metsätaloustoiminnan aiheuttaman kuormituksen seurantaa varten instrumentoidusta pienestä (4,5 – 12 200 ha) metsäisestä valuma-alueesta.Tässä on siis tuloksia 5 luonnontilaisesta valuma-alueesta kaikista seurannassa olevista 11 luonnontilaisesta valuma-alueesta.
Eiköhän näistä voi jo yleistää ja vaikuttaa siltä, että kaikkia seuranta alueita on käytetty arvioineissa, kun tekstissä lukee, että ojitetuilta valuma-alueilta tulee TOC- kuormaa 10% enemmän kuin luonnontilaisilta. Vaikka taulukosta 5 laskien se on toisin päin.
Orgaanisen hiilen pitoisuuksissa ero oli vain 10 %: metsätalousalueilla 22,1 mg/L verrattuna luonnontilaisiin alueisiin (20 mg/L).
Ja kun vielä pitäisi metsätalouden TOC-kuorma jakaa ojituksen kuorman, hakkuiden kuorman ja metsän kuorman kesken.
Montako vahingonkorvaus vaadetta ovat metsänomistajat saaneet vaikka ojitusten vuoksi kun ovat pilanneet vesistöjä?
Taitaa olla luuloa nuo vesien pilaamiset ainakin humusvärin (TOC) osalta, joka yleensä mielletään pilaamiseksi. Sitähän tulee n.95% kokonaan muualta (metsät, pellot, luonnon rantaniityt yms.) vesiin kuin metsätaloudesta, jolla taas tarkoitetaan suo-ojituksia ja hakkuita. Lisäksi tulee humusta metsästä, joka kasvaa ojitusalueilla. MetsäVesi-raportin mukaan valuma-alueita (ojittamatonta ja ojitettua) verrattaessa ojitetuilta tuli vain 10% enemmän humusta, mutta maaperä päästön vertailussa ojituksilta pitäisi vielä poistaa hakkuista ja siinä kasvavasta metsästä tuleva humus. Ojitetun suo humusmaapäästö lienee alempi kuin luonnon suon humusmaapäästö.
Näinhän on valuma-alueita verraettaessa. MetsäVesi-raportin 3 luonnon suon humuspäästö oli suurempi kuin ojitettuja soita sisältävien valuma-alueiden soiden. Ks. sivu 46 taulukkko 5. Taulukossa luonnontilaisen suon Välipuron TOC-päästö oli suurin 33,7 mg/l.
En ymmärrä miten metsänomistajilta voi vesien värin pilaamisen vuoksi vaatia korvauksia.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162009/VNTEAS_2020_6.pdf
Johan näitä uusia puuinnonvaatioita alkaa olla.
– Puuakku
– Puusta tehdyt vatteet
– Läpinäkyvä puusta tehty muovia korvaava kelmu
– Puusta tehdyt auton renkaat
Olisiko tuo lingniinipohjainen akku säköautoihin lupaavin grafiitin korvaajaksi. Kiina on akkugrafiitin suurin tuottaja. Grafiitti painaa n. 2tn/m3 ja ligniini 0,4 tn7M3. Akun painokin putoaa.
https://www.is.fi/mainos/metsiensuomi/art-2000008767710.html
Ruotsissa oli vuonna 2022 nielua 30 Mtn-ekv, vaikka hakkuusäästö oli lähes nolla.
Etelä-Suomessakin nyt pitäisi olla reilu nielu Ruotsin mukaan laskien.
Kello käy eikä Annika Kankaan ruotsiraporttia vain näy.
