Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tämäkin ketju on hyvä esimerkki siitä että kannattaa jättää ajatustoiminta niille joilla on elimet siihen.
Eli Kepulle.
http://www.halesowenweather.co.uk/cet_temperatures.htm
Tässä Keski-Englannin lämpötiladata vuoteen 2020 saakka.
Ei CO2-vaikutusta.
https://www.metoffice.gov.uk/hadobs/hadcet/
Tuo on joku anomalia.
Tämä on mittarista vuosittain luettu lämpötilakäyrä. Vuodet 2000…2011 eroavat huomattavasti tuosta anomaliasta. Trendi on kylmenpään.
https://c3headlines.typepad.com/.a/6a010536b58035970c0162ff86e0b7970d-pi
Suomalaisasiantuntijalta tyly arvio Venäjän armeijan tilanteesta: ”Siellä paetaan, ei vetäydytä”
Izumista pakenee 10 000 venäläistä sotilasta etteivät jäisi mottiin.
Linkki: https://jitkonen.fi/?p=1350
Tämä aikasarja Torniojoen jäiden lähdöstä noudattelee ilmaston palautumista entisiin lämpötloihin pienestä jääkaudesta.
Tässä Keski-Englannin mitattu aikasaraja vuodesta 1659 lähtien.
https://c3headlines.typepad.com/.a/6a010536b58035970c0162ff86e0b7970d-pi
,vastasin että olin tässä jo ihan haudan pohjalla … mutta nousin ylös haudasta
Reva Pera K tässä paljasti juuri oman tyhmyytensä.
Jos otetaan luonnonsoiden nielu mukaan niin pitää ottaa päästötkin jolloin hyöty muuttuu haitaksi.
Totta.
Voihan tuon luonnon soiden 4 milj.ha CO2-sidonnan 3…4 Mtn/v jättää pois laskuista.
Tai voisiko ajatella metaanista nyt, että sen kasvihuonekaasu päästövaikutuksen voittaa turpeen hiilensidonta pitkässä juoksussa. Mutta ojituksilla poistetut metaanipäästöt jäisivät kuitenkin nieluksi?
Tai sitten jäljellä olevia soita pitäisi ojittaa metsää kasvamaan, jolloin luonnon suosta tulee nielu metsän kasvun myötä.
Mistähän Mäkilä on löytänyt näinkin paljon 3,44 Mtn/v turpeen C-sidontaa, kun turvekankaitakin on 2,2 milj.ha, jotka evät muodosta pintaturvetta. Olisiko turvekankaiden pintakasvillisuuden hiilensidonta kuitenkin mukana?
Ukrainalaiset hyökkää itärintamalla.
Paniikki leviää Venäjällä: Joukkoja saarroksissa, yhteydet poikki
Maankäyttösektorillahan ei lasketa tätä uuden turpeen muodostuksen n. -12 Mtn CO2-nielua. CO2-päästöjä viime vuosina on tullut ojitettujen turvemaiden maapohjista DOM+SOM n. +4 Mtn/v , jossa mukana karikesyötön CO2-nielu vähentävänä. Sain sellaisen tiedon kysellessä, että tämä päästö tulisi muuttumaan. Ojasellahan Suomen ojitettujen metsää kasvavien turvemaiden CO2+CH4+NO2-päästöt olisivat + 2,3 +-10 Mtn/v ja Tilastokeskuksella (linkin sivu 45/taulukko 1,7) vuonna 2019 päästöt olivat +4,1 CO2-Mtn+2,5 (CH4+NO2)-Mtn = +6,6 Mtn.
Kokonaisuudessaa ojitetut metsää kasvavat turvemaapohjat ovat nielu puiden kasvun ansiosta.
Lisäksi ojitetuilta turvemailta laskelmista puuttuu luonnon soiden valtavat CH4-päästöt nieluna, jotka lakkaavat ojittamalla.
Turvepeltojen CO2-päästöksi on viime vuosina laskettu n. +6,5 Mtn luokkaa (Tilastokeskus). Meneillään on uusia tutkimuksia, joista ennakko tietoa viime vuodelta oli, ettei CO2-päästöissä eroja kivennäismaihin nähden juurikaan olisi ollut.
https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf